Metrohavaintoja 2016

Paremmin tietävät tietävät paremmin, mutta käsittääkseni näyttöjen antama informaatio tulee asetinlaitteesta. Jos juna ei mene mihinkään (eli kääntöraiteelle), näyttö ei näytä koko junaa. Sen sijaan se näyttää seuraavan junan, joka menee johonkin (eli Ruoholahteen).

Siitä olen kyllä varsin samaa mieltä yllä kirjatun kanssa, mitä noilla näytöillä pitäisi lukea. En usko, että kyse on muistikapasiteetista vaan siitä, että nykyjärjestelmään on vaikea sovittaa tuollaista infoa tuossa muodossa mukaan.

Vastahan kaikki laiturinäytöt uusittiin kokonaan, siitä ei taida olla kahta vuottakaan. Ei kai kukaan nykyaikana tilaa informaatiojärjestelmää johon ei saa mitä vaan kuvaa ja tekstiä näkymään, kun vaan yhdistää ne sopivaan serveriin. Ei kai edes HKL? Todennäköisempää minusta on, ettei kukaan HSL:llä ja HKL:llä vaan osaa tai saa kehittää asemien ja pysäkkien informaatiojärjestelmiä.

Toinen mahdollinen on selitys on, että joukkoliikenteen päätöksentekoprosessi vaatii, että jokainen informaatiojärjestelmämuutos menee ensin kumminkaiman serkulle, joka 28 tahon käsittelyn jälkeen toimittaa sen lautakuntakäsittelyyn ja kolmen vuoden lausuntokierrokselle, jonka aikana tehtyjen muutosten jälkeen se kilpailutetaan ja koodari toteuttaa sen kolmessa viikossa. Sen jälkeen kyllä testaukseen ja asennukseen menee puoli vuotta tai vuosi, ja jos prosessissa havaitaan isompi puutteellisuus homma palautuu kumminkaiman serkun kautta uudelleen samaan prosessiin. Aikaa kuluu paljon ja lopputulos sitten muistuttaa toimivuudeltaan HSL:n nykyistä arvolipunostoa bussissa.

Tälläiselle järjestelmänkehitysmallille on olemassa hyvä nimikin, moni lienee kuullut ketterästä kehityksestä ja vesiputousmallista. Niiden lisäksi on kuitenkin olemassa vielä mannerjäämalliinkin perustuvaa järjestelmäkehitystä, siinä odotetaan, että Grönlannin jäätiköltä sulaa riittävästi vettä käynnistämään vesiputouksen ja aina välillä tulee sitten vielä talvi, jolloin putous jäätyy eikä tapahdu mitään. Tämä malli on ollut käytössä sekä julkisella että yksityisellä puolella. Yksityisellä puolella sitä käyttäneet yritykset ovat vaan nykyään jo pitkälti historiaa, eli vararikossa, sillä edellytyksellä että toimintaan on tarvittu tehokkaita tietojärjestelmiä.

Kun nykyinen näyttökehityksen organisointi ei pysty asemille ja pysäkeille toimittamaan kunnollista palvelua, ehkä kannattaisi ottaa mallia uuden mobiilin reittioppaan tehneen tiimin työtavoista. Tuolla tiimillä näyttää olevan näyttö- ja käyttöliittymäosaamista ihan riittävästi ja palvelumuotoilukaan ei ajatuksena taida olla ihan vieras. Jotain ihan hyvää on myös saatu toimitettua. Tuota osaamista hyödyntämällä näyttöongelmat varmaan saisi pois päiväjärjestyksestä, kunhan myös organisaation jäykkyyksiin kiinnitetään huomiota.
 
Viimeksi muokattu:
Paremmin tietävät tietävät paremmin, mutta käsittääkseni näyttöjen antama informaatio tulee asetinlaitteesta. Jos juna ei mene mihinkään (eli kääntöraiteelle), näyttö ei näytä koko junaa. Sen sijaan se näyttää seuraavan junan, joka menee johonkin (eli Ruoholahteen).

Siitä olen kyllä varsin samaa mieltä yllä kirjatun kanssa, mitä noilla näytöillä pitäisi lukea. En usko, että kyse on muistikapasiteetista vaan siitä, että nykyjärjestelmään on vaikea sovittaa tuollaista infoa tuossa muodossa mukaan.

Näyttöhän näyttää kyllä "Ei matkustajille" -tekstin, se näkyy vaan aivan väärällä tavalla. Jos se kuitenkin pystyy sinänsä näyttämään tuon tekstin, miksei seuraavan johonkin menevän junan saisi poistettua näytöltä ja laitettua tuota tekstiä sen tilalle?
 
miksei seuraavan johonkin menevän junan saisi poistettua näytöltä ja laitettua tuota tekstiä sen tilalle?

Vastahan kaikki laiturinäytöt uusittiin kokonaan, siitä ei taida olla kahta vuottakaan.

En usko, että kyse on muistikapasiteetista vaan siitä, että nykyjärjestelmään on vaikea sovittaa tuollaista infoa tuossa muodossa mukaan.

Näyttöihin on kuitenkin tekniikkansa puolesta mahdollista laittaa pyörimään vaikka päivittäistavarakaupan alennusmyyntimainoksia, joten en usko että tässä mikään muistikapasiteettikaan tulee vastaan.


Vastaus on yksinkertainen sanapari: HKL ja Siemens.
 
16.9.2016

Metron Nokkajuna on tänäänkin ajossa. Havainto linjalta M1, kokoonpanona 105+106+101+102.
 
3.10.2016

M307 / M1. Keulalla linjakilpi (MobiLED Silver)
Vaalea teksti näkyy todella hyvin verraten muun kaluston vihreään sävyyn.
Yksi asia vain ihmetyttää, miksi nämä linjakilvet asennettiin ikkunan oikeaan reunaan eli kauemmas laiturin reunasta (sekä matkustajista)?
Linjakilven koko on niin pieni, että tuskin siitä olisi kuljettajille edes mitään näköestettä aiheutunut.
 
3.10.2016

M307 / M1. Keulalla linjakilpi (MobiLED Silver)

Ei ole ollut tarvetta matkustaa metrolla syysliikenteen alkamisen jälkeen joten nuo uudet tunnukset M1/M2 ovat vielä aika outoja. Onko vaunujen näytöissä nykyään pelkkä M1/M2-tunnus vai edelleen määränpää Mellunmäki/Vuosaari? Entä laiturinäytöt, onko niihinkin tullut uudet M-tunnukset?
 
Osuinpa tänään sattumalta ensimmäistä kertaa 300-junaan, tarkalleen yllämainittuun vaunuun 307A. Kokemus oli kuitenkin matkanteon osalta lyhyt (n. 50 senttiä juna eteni jossain vaiheessa) eikä ajallisestikaan kovin pitkä, eli siinä mielessä jäi huono ensivaikutelma... Ehkä aiheetta, mutta tänään näin. Nimittäin puoli viiden jälkeen Hakaniemessä juna jäi jumiin, tosin minulle jäi hieman epäselväksi oliko koko liikenteen pysäyttänyt ovivika juuri siinä junassa vai jossain muualla, koska niinä minuutteina kun odottelin junassa ei siellä sisällä kuulunut mitään kuulutuksia. Aseman kuulutukset taas olivat niin hiljaisia, että niistä ei tahtonut saada selvää vaikka ovet olivat auki (niitä suljettiin muutamaankin otteeseen, eli vika saattoi olla siinä junassa). Lopulta vaihdoin bussiin, ilmeisesti liikenne jatkui yhdellä raiteella pian sen jälkeen.
 
Ei ole ollut tarvetta matkustaa metrolla syysliikenteen alkamisen jälkeen joten nuo uudet tunnukset M1/M2 ovat vielä aika outoja. Onko vaunujen näytöissä nykyään pelkkä M1/M2-tunnus vai edelleen määränpää Mellunmäki/Vuosaari? Entä laiturinäytöt, onko niihinkin tullut uudet M-tunnukset?
Linjakilvet sekä laiturinäytöt näyttävät edelleen vain pääteasemien nimet ilman linjatunnuksia.
Mahtaako laiturinäyttöihin edes moisia pystyä ohjelmoimaankaan tällä hetkellä? :D
 
Linjakilvet sekä laiturinäytöt näyttävät edelleen vain pääteasemien nimet ilman linjatunnuksia.
Mahtaako laiturinäyttöihin edes moisia pystyä ohjelmoimaankaan tällä hetkellä? :D

Hyvä ettei noita M1/M2 turhaketunnuksia ole näytöissä (toivottavasti ei myöskään tule) En ymmärrä miksi tuollaisia tunnuksia ylipäätänsä tarvitaan kun metro haarautuu ainoastaan linjan päissä ja yhteisellä osuudella pysähdytään kaikilla asemilla.
 
Klo 9:22 304 matkustajaliikenteessä Herttoniemestä itään. Hieman aiemmin 307 matkustajaliikenteessä Kontulassa kohti Mellunmäkeä.

Kampissa n. 9:40 päättyvän junan (M100-sarjaa) kuulutukset kuuluivat todella huonosti. Kuljettaja ei myöskään sammuttanut matkustamon valoja Kampissa kuten tuntuu olevan käytäntönä päättyvien junien kohdalla. Seurauksena useita ihmisiä jatkoi matkaansa Kampin käännölle.
 
Kampissa n. 9:40 päättyvän junan (M100-sarjaa) kuulutukset kuuluivat todella huonosti ... Seurauksena useita ihmisiä jatkoi matkaansa Kampin käännölle.

Sama juttu oli tänään iltapäivällä vaunussa 129. Nyt varsinkin, kun yhteisellä osuudella on kaksi pääteasemaa, olisi hyvä pitää kuulutusten voimakkuus korkealla. Kai tähän on kuljettajilla helppo säätömahdollisuus?
 
Sama juttu oli tänään iltapäivällä vaunussa 129. Nyt varsinkin, kun yhteisellä osuudella on kaksi pääteasemaa, olisi hyvä pitää kuulutusten voimakkuus korkealla. Kai tähän on kuljettajilla helppo säätömahdollisuus?
Kuljettajalla ei ole minkäänlaista säätömahdollisuutta automaattikuulutusten äänenvoimakkuuteen. Hyvä niksi on tosiaan valojen sammuttaminen Kampissa kun ovet ovat olleet 5 sekuntia auki.
 
Takaisin
Ylös