Kysymyksiä Helsingin metrosta

Vs: Ajon aikana aukeva metron ovi

Kuinka on mahdollista että metroa voi ajaa ovi auki ?Näin tapahtui äskettäin Helsingin metrossa.

Näinhän ei varsinaisesti tapahtunut vaan ovet aukesivat saamansa avaussignaalin (mistä se ikinä tulikaan) perusteella niille asetettujen teknisten rajoitusten puitteissa, kun juna oli pysähtymässä. Juna ei jatkanut ajoa ennen kuin ovet oli suljettu.

En ole joukkoliikennetekniikka-asiantuntija, mutta tähän mennessä olen ilman muuta olettanut että metrojuna ei voi kulkea ovi auki. Oletin myös että jos ovi aukeaa niin silloin pysähtyy myös juna.

Vai onko tosiaan niin että Helsingin metrolla voi ajaa ovi auki ?

Lyhyesti: ei voi ajaa. M100 sarjan juna voi kyllä liikkua ovien ollessa auki.

M100 sarjan junissa ovet voi avata junan liikkuessa, kun nopeus on alle 10 km/h. Tätä suuremmissa nopeuksissa ovet sulkeutuvat käsittääkseni (en ole päässyt varmentamaan tätä toiminnallisuutta) itsestään. Kun ovet ovat auki, junalla ei voi ottaa vetoa (kiihdyttää). Mikäli kuljettaja siirtää ajokahvan pois jarrupuolelta, jarrut vapautuvat ja juna voi mäessä lähteä valumaan. Valumisen huomatessaan kuljettaja pysäyttää junan ja selvittää miksi se ei ota vetoa. Jos juna valuu takaperin riittävän pitkälle, juna tekee automaattisen hätäjarrutuksen.

M200 ja M300 junissa ovet saa auki vasta, kun juna on kokonaan pysähtynyt. Vastaavasti vedon ottaminen on estetty, mutta jos juna lähtee liikkeelle ovien ollessa auki ne sulkeutuvat. Liikkeelle lähteminen on kuitenkin käytännössä estetty, koska ennen riittävän vetovoiman muodostumista, jarrut pysyvät kiinni. Tämän toiminnallisuuden tarkoitus on estää junan valuminen taaksepäin ylämäessä, mutta se myös estää tehokkaasti junan liikkumisen ovien ollessa auki.

Toki kaikki turvajärjestelmät on mahdollista ohittaa, koska tekniikka ei ole koskaan täydellisiä ja 100% varmatoimista. Vikaantunut juna pitää pystyä poistamaan linjalta vaikka turvajärjestelmä aiheettomasti estäisi junan ajamisen. Siksi mm. ohituskytkimet on sinetöity ja jokainen kuljettaja valvoo sinettejä ottaessaan junan käyttöönsä, jotta luvaton tai virheellinen käyttö voidaan havaita ja sanktioida. Luonnollisesti matkustajia ei enää kuljeteta, jos turvajärjestelmiä on jouduttu ohittamaan.
 
Aiheeseen liittyvässä uutisoinnissa todettiin, että ovet voi ainakin vanhimmassa junasarjassa avata, jos nopeus on alle 10 km/h. Jotkut kuljettajat tapaavat avata junan ovet ennen pysähdystä, jolloin ne avautuvat, kun nopeus on pudonnut tuon 10 km/h:n rajan alapuolelle - siis ennen kuin juna on täysin pysähtynyt laituriin. Tässä tapauksessa oli kyse pysähdyksestä asemien välillä, eli ovet eivät auenneet kesken ajon täydessä vauhdissa.

Näinhän ei varsinaisesti tapahtunut vaan ovet aukesivat saamansa avaussignaalin (mistä se ikinä tulikaan) perusteella niille asetettujen teknisten rajoitusten puitteissa, kun juna oli pysähtymässä. Juna ei jatkanut ajoa ennen kuin ovet oli suljettu.

Harvoin matkustan metrolla, mutta tuosta ylemmästä lainauksesta voisi päätellä, että kuljettajan on mahdollista ennakoida asemalle saapumista painamalla ovet auki jo ennen asemaa siten, että ovet avautuvat junan pysähtyessä. Tietämättä mitä tuolla tarkalleen ottaen on tapahtunut, olisiko se mahdollista, että kuljettaja on tässä tapauksessa ennakoinut saapumista, painanut ovet auki ja sitten joutunutkin yllättäen pysäyttämään junan jo ennen asemaa, jolloin ovet tietenkin ovat auenneet junan pysähdyttyä, vaikka se ei vielä asemalla ollutkaan?
 
Harvoin matkustan metrolla, mutta tuosta ylemmästä lainauksesta voisi päätellä, että kuljettajan on mahdollista ennakoida asemalle saapumista painamalla ovet auki jo ennen asemaa siten, että ovet avautuvat junan pysähtyessä. Tietämättä mitä tuolla tarkalleen ottaen on tapahtunut, olisiko se mahdollista, että kuljettaja on tässä tapauksessa ennakoinut saapumista, painanut ovet auki ja sitten joutunutkin yllättäen pysäyttämään junan jo ennen asemaa, jolloin ovet tietenkin ovat auenneet junan pysähdyttyä, vaikka se ei vielä asemalla ollutkaan?

Avauspyyntö ei jää muistiin. Jos ovia on pyydetty ajaessa auki, ne eivät aukea heti nopeusrajan alittuessa vaan kuljettajan pitää antaa avauskäsky uudestaan.
 
Harvoin matkustan metrolla, mutta tuosta ylemmästä lainauksesta voisi päätellä, että kuljettajan on mahdollista ennakoida asemalle saapumista painamalla ovet auki jo ennen asemaa siten, että ovet avautuvat junan pysähtyessä.

Pitää paikkansa, että loppumetrit laiturille saapuessa voi tulla ovet auki. Tätä sattuu silloin tällöin. En tiedä, onko kuljettajille siitä mitään ohjeistusta, mutta kuvittelisin sen saattavan tulla yllättäen jollekin oveen nojaavalle ja olla siksi ohjoistusten vastaista. Nuorempana matkustajana se oli kovin kivaa, etenkin silloin, kun kisailtiin, kuinka pitkän matkan ehdimme juosta junan seistessä asemalla, ja kun saattoi hypätä junasta sen vielä liikkuessa.

(Älköön kukaan harrasta oviin nojailua tahi kilpajuoksua laitureilla. Se ei ole järkevää!)
 
Avauspyyntö ei jää muistiin. Jos ovia on pyydetty ajaessa auki, ne eivät aukea heti nopeusrajan alittuessa vaan kuljettajan pitää antaa avauskäsky uudestaan.

Kiitos tiedosta. Teoriani oli siis väärä, ja hyvä niin.
 
Vs: Ajon aikana aukeva metron ovi

Päivittäin kulkee jossain Helsingin seudulla jokin bussi joku ovi auki jonkin matkaa, matkustajat kyydissä, mutta ei siitä kirjoiteta iltapäivälehdissä.

t. Rainer

Näin tätä itsekin joskus sillointällöin. Yleensä siinä tilanteessa matkustajat huutavat kuljettajalle. Mutta onko nykytekniikka miten kehittynyttä tämän asian suhteen ? Mitä näkyy kuljettajan kojetaulussa silloin kun bussi liikkuu ovat auki. Kuuluuko mahdollisesti jotain äänimerkkiä ?

Joissain autoissa auki oleva ovi on merkitty kojetauluun näkyvästi punaisella.
 
Vs: Ajon aikana aukeva metron ovi

Näin tätä itsekin joskus sillointällöin. Yleensä siinä tilanteessa matkustajat huutavat kuljettajalle. Mutta onko nykytekniikka miten kehittynyttä tämän asian suhteen ? Mitä näkyy kuljettajan kojetaulussa silloin kun bussi liikkuu ovat auki. Kuuluuko mahdollisesti jotain äänimerkkiä ?

Joissain autoissa auki oleva ovi on merkitty kojetauluun näkyvästi punaisella.

Bussia ajaneelta tuttavaltani olen ymmärtänyt, että busseissa on ovijarru, joka ovien ollessa auki pitää auton paikoillaan. Toisaalta se on kuulemma monessa tapauksessa ollut poistettuna käytöstä. Tästä on kuitenkin jo pari vuotta ja nykyään vaikuttaa siltä, että järjestelmä olisi toiminnassa useammin kuin ei. Ovijarrujärjestelmän turvallisuusperiaatteista tai toiminnasta vikatilanteissa (fail-safe periaate) en sitten osaakaan sanoa mitään, mutta epäilen, että hieman kevyemmin on asiaa lähestytty kuin raideliikenteessä.
 
Onko M100-junien uuden peruskorjauskierroksen aikataulusta mitään virallista tietoa?
Ja nokkiksen kohtalo lienee vieläkin auki.
 
Hakaniemen metroaseman toiseksi alimmaisella matkustajien käytössä olevalla tasolla on framilla Helsingin metron vanha asetinlaitetaulu. Kysymykseni koskee kuvassa näkyvää Kampin pitkää kääntöä: oliko ja onko niin, että siellä on kolme rinnakkaista raidetta, kuten kuvasta näkyy? Jos näin on, tämä on täysin uutta tietoa allekirjoittaneelle.

--

Kamppi.jpg
 
Hakaniemen metroaseman toiseksi alimmaisella matkustajien käytössä olevalla tasolla on framilla Helsingin metron vanha asetinlaitetaulu. Kysymykseni koskee kuvassa näkyvää Kampin pitkää kääntöä: oliko ja onko niin, että siellä on kolme rinnakkaista raidetta, kuten kuvasta näkyy? Jos näin on, tämä on täysin uutta tietoa allekirjoittaneelle.

Periaatteessa on kolme rinnakkaista raidetta, mutta vain kaksi niistä on samassa tunnelissa vierekkäin alkuperäisen kääntöraiteen jäminä. Kolmas raide on uusi "paluuraide" Kampin 1 raiteelle, kun Ruoholahden raiteet katkaisivat vanhan linjauksen. Kyseisen raiteen häntä toimii nykyään suunnanvaihtopaikkana, eli periaatteessa kääntöraide on vain yksiraiteinen, mutta sinne johtaa kolme raidetta.
Ohessa kartta, johon hahmottelin nykyisten raiteiden päälle vanhan kääntöraiteen.

Tässä kuvassa näkyy tuo tunneleiden haarautumiskohta ja tässä kuvassa uuden "paluuraiteen" sillalta otettu kuva Ruoholahteen vievällä linjaraiteella olevasta junasta.

kampin kääntö.jpg
 
Viimeksi muokattu:
Vielä täsmennyksenä että Kampin kääntöraiteen pohjalta on aina tullut tuo eteläisin raide Kampin 1-laituriin. Ruoholahden rakennustöiden yhteydessä tuolle raiteelle tehtiin silta, mutta muutoin rata on "alkuperäinen".
KP kääntö.jpg
 
Vielä täsmennyksenä että Kampin kääntöraiteen pohjalta on aina tullut tuo eteläisin raide Kampin 1-laituriin. Ruoholahden rakennustöiden yhteydessä tuolle raiteelle tehtiin silta, mutta muutoin rata on "alkuperäinen".
Näytä liitetiedosto 2917

No nyt oikeastaan vasta tämän Markku K:n kuvan myötä hoksasin, miksi Kampin käännöt oli nimetty "Lyhyeksi" ja "Pitkäksi" käännöksi. Tattista.
 
Vielä täsmennyksenä että Kampin kääntöraiteen pohjalta on aina tullut tuo eteläisin raide Kampin 1-laituriin. Ruoholahden rakennustöiden yhteydessä tuolle raiteelle tehtiin silta, mutta muutoin rata on "alkuperäinen".

No hyvä, että tuli parempaa tietoa. Yritin vanhoista ratakartoista tuota tulkita, kun en paremmin tiennyt vanha kuva oli vain pituusleikkaus kaarresäteineen. Siihen on piirretty eteläiseltä raiteelta lähteväksi kaksi vaihdetta samalle puolelle vastakkaisiin suuntiin, eli kuten muilla kääntöraiteilla on ristikoineen. Lisäksi rata loppuu noin paalulukuun 47. Ratakartta oli muuten päivätty vuodelle 77, eli suunnitelma on varmaan ehtinyt sen jälkeen muuttua.

En näköjään enää pääse tuota aiempaa viestiä muokkaamaan, että saisi tarkennettua millä tiedoilla se on tehty.
 
Viimeksi muokattu:
Siinä olisi Kampissa valmiina linjaraiteen alku Töölön suuntaan, mutta tuskin nykyraiteelle uutta linjaliikennettä mahtuisi!
 
Takaisin
Ylös