Metrohavaintoja 2017

No kyllähän sen aika helposti viaksi selvittää :p

Mietin ennemminkin vaan että jos joku tietäisi minkälainen vika.

Junat ovat tietokoneita joilla on pyörät. Mahdolliset ongelmat voivat olla aika monipuolisia, mutta uudelleen käynnistäminen voi auttaa.
 
Todistin juuri Mellunmäessä vaunun 126 lähtöä, ovet ovat sulkeutumassa ja joku työntää kätensä väliin. Ovet sulkeutuvat (eivät reagoi avautumalla kuten normaalisti) ja käsi on ovien välissä ja juna alkaa ottaa vauhtia. Onneksi kuljettaja huomaa ja nopeus jää hyvin hiljaiseksi ja tämä matkustaja saa kätensä pois ovien välistä ilman, että ovia avataan.
En tiedä oliko kyseessä erityisen pieni käsivarsi, koska pelkistä sormista ei kuitenkaan ollut kyse. Siksi herätti huomiota, miten näin pääsi käymään.

M100 ovien tuntoreuna ei välttämättä tunnista estettä, jos este painaa reunaa pitkältä matkalta tai este on ohut ja/tai pehmeä. Esteen tunnistaminen siis edellyttää, että tuntoreunaa painaa tietyllä voimalla/pituusmittayksikkö, jotta kumiprofiili painuu riittävän syvälle ja kytkee sisällä olevat kontaktipinnat. Esimerkiksi ihmisen reisi sopivassa asennossa kattaa niin pitkän osan tuntoreunasta, ettei ovikoneiston voima riitä puristamaan tuntoreunoja kasaan ja tunnistamaan estettä. Ovilehdet on lisäksi kiinnitetty ovikoneistoon jousitetun mekanismin välityksellä, joka on ennen sallinut jopa 10cm jouston auki päin. Tällöin ohut reisi tai kauppakassi on voinut olla oven välissä tunnistamatta, mutta ovikoneisto on silti lukittunut ja oven on tulkittu olevan kiinni. Joustoa on joitakin vuosia takaperin lyhennetty ja se on nykyään noin 1 cm. Pieni käsi voi edelleen sopia oven väliin, kun huomioidaan tuntoreunan jousto ennen tunnistusta, mutta ainakin käden saa yleensä vedettyä pois oven välistä.
Nykyään siis suuremmat esteet, vaikka tuntoreuna ei niitä tunnistaisikaan, estävät oven lukittumisen eikä siis ovea tulkita kiinni olevaksi. Tällöin juna ei suostu ottamaan vetoa, eli kiihdyttämään. Kuljettaja saa kyllä jarrut vapautettua, jolloin juna lähtee liikkumaan mahdolliseen alamäkeen, mutta tämä on mahdollista vain parilla asemalla.

Kuvatussa tapauksessa siis on todennäköisesti ollut kyse pienestä käsivarresta. Toki on kuitenkin myös mahdollista, kuten kaikissa teknisissa laitteissa, että tuntoreunassa on ollut vikaa. Reunat testastaan huollossa noin kahden viikon välein ja tarvittaessa vikailmoitusten tai asiakaspalautteen perusteella. Käsittääkseni vikatapaukset ovat harvinaisia ja yleensä tutkimuksissa on todettu esteentunnistuksen toimivan oikein. Asiakas on siis vain onnistunut sovittamaan itsensä huonosti oven väliin. Tämän vuoksi joustomatkaa lyhennettiin, kun kiireiset matkustajat alkoivat selittämättömästi enenevässä määrin päätyä sulkeutuvien ovien väliin, mutta jäivät esteinä tunnistamatta, vaikka ovet toimivatkin oikein.
 
Todistin juuri Mellunmäessä vaunun 126 lähtöä, ovet ovat sulkeutumassa ja joku työntää kätensä väliin. Ovet sulkeutuvat (eivät reagoi avautumalla kuten normaalisti) ja käsi on ovien välissä ja juna alkaa ottaa vauhtia. Onneksi kuljettaja huomaa ja nopeus jää hyvin hiljaiseksi ja tämä matkustaja saa kätensä pois ovien välistä ilman, että ovia avataan.
En tiedä oliko kyseessä erityisen pieni käsivarsi, koska pelkistä sormista ei kuitenkaan ollut kyse. Siksi herätti huomiota, miten näin pääsi käymään.

Miten olisi käynyt mikäli vaunu 126 nyt olisi automaattinen juna ilman kuljettajaa ?
 
Miten olisi käynyt mikäli vaunu 126 nyt olisi automaattinen juna ilman kuljettajaa ?

Junan ulkopuolella matkustaja olisi jäänyt myös laituriovien väliin eikä juna olisi saanut lähtökäskyä. Jos matkustaja oli junan sisäpuolella, oli kättä todennäköisesti sen verran vähän ulkopuolella, ettei se olisi osunut mihinkään ja olisi vähintään ollut käännettävissä lähemmäs junan kylkeä.
 
Vuosaaren kakkosraiteelta lähdettiin 18:01 poikkeusopasteella. M300 tilapäisen ohjaamon takaa kuului myös hyvin kuljettajan sekä liikenteenohjauksen keskustelu.
 
Miksi M300-junissa pysähdyksen aikainen teksti on muuten vaihdettu näyttämään M1 tai M2 ja pääteasema? Entinen oli fiksumpi, kertoi selkeästi esimerkiksi Pääteasema Mellunmäki. Nyt huomasin myös, että Mellunmäki ruotsiksi ei mahdu näytölle kokonaan vaan siinä lukee M2 Mellungsback, koska vieriminen ei jostain syystä ole käytössä.
Ja sitten kuulutuksista puuttuu yhtenäisyys: Mellunmäessä kuulutetaan englanniksi Mellunmäki terminus, mutta lännen pääteasemilla pelkästään terminus. Lisäksi M300-junat kertovat Itäkeskuksessa suuntaan itä, että seuraava juna Vuosaareen/Mellunmäkeen lähtee samalta raiteelta hetken kuluttua, vanhemmat junat tyytyvät kertomaan entiseen tapaan vain, mihin tämä juna menee.
 
14.12 klo 16.01
M312 tuli kuulutus ovien sulkeutumisesta miehen äänellä. Ääni tuli selkeästi nauhalta (näkyi myös näytöillä) eikä kuskista. Onko nykyään kaikki pokkeuskuulutukset miehen äänellä?
 
Miksi M300-junissa pysähdyksen aikainen teksti on muuten vaihdettu näyttämään M1 tai M2 ja pääteasema? Entinen oli fiksumpi, kertoi selkeästi esimerkiksi Pääteasema Mellunmäki. Nyt huomasin myös, että Mellunmäki ruotsiksi ei mahdu näytölle kokonaan vaan siinä lukee M2 Mellungsback, koska vieriminen ei jostain syystä ole käytössä.
Ajattelimme, että yleinen formaatti määränpään näyttämiseen on ollut linjatunnuksen yhdistäminen (vrt. bussit ja raitiovaunut). Jotta esitystapa on tehokkain, haluttiin samalla logiikalla esittää pääteasema myös sisänäytöillä kun linjatunnukset Länsimetrossa kuitenkin olivat tulossa käyttöön. (ulkonäytöillä tämä homma on vielä vähän vaiheessa)
Entinen linjatunnukseton pääteasemateksti oli ajateltu vain lyhytaikaiseksi tilaispäisratkaisuksi, kun Länsimetro oli juuri aukeamassa (hah!) eikä linjatunnukset olleet vielä käytössä. Tätä tekstiä kyllä mietittiin paljon pidempään, että saadaan selkeä informaatio mahdollisimman lyhyesti (liikoja rullailematta) kerrottua ilman linjatunnuksen tapaista viestityypin määrittävää komponenttia.

Ja sitten kuulutuksista puuttuu yhtenäisyys: Mellunmäessä kuulutetaan englanniksi Mellunmäki terminus, mutta lännen pääteasemilla pelkästään terminus.

Kävin äänitiedostoja läpi ja kyllä ainakin M300 kuulutuksissa englanninkieliset kuulutukset ovat yhtenevän epäyhtenäiset:
Kääntöraiteelle mennessä kuulutetaan englanniksi ilman aseman nimeä.
Junan jäädessä laituriin kuulutetaan myös aseman nimi.

Alkuperäiseissä nauhoituksissa aseman nimeä ei englanninkielisessä nauhoituksessa ollut, eli se on jälkimmäisiin lisätty jälkikäteen. Nyt en suoralta kädeltä muista syytä miksi kääntöraidekuulutuksiin ei ole sitä lisätty, mutta kääntöraide kuulutus on jo sellaisenaan melko pitkä ja aseman nimi pidentäisi sitä ennestään.

Lisäksi M300-junat kertovat Itäkeskuksessa suuntaan itä, että seuraava juna Vuosaareen/Mellunmäkeen lähtee samalta raiteelta hetken kuluttua, vanhemmat junat tyytyvät kertomaan entiseen tapaan vain, mihin tämä juna menee.

Koska linjat haarautuu pidettiin tarpeellisena kertoa myös väärään junaan eksyneille matkustajille, miten vaihtoehtoiselle haaralle pääsee. Kuulutuskin oli jo ennestään olemassa tätä varten niin se päätettiin käyttää. Vastaavasti idästä tullessa kerrotaan miten toiselle haaralle pääsee. Sitä en tiedä miksi vanhat junat kuuluttavat lyhyen kaavan mukaan.

---------- Viestit yhdistetty klo 16:38 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu klo 16:34 ----------

14.12 klo 16.01
M312 tuli kuulutus ovien sulkeutumisesta miehen äänellä. Ääni tuli selkeästi nauhalta (näkyi myös näytöillä) eikä kuskista. Onko nykyään kaikki pokkeuskuulutukset miehen äänellä?

Junassa on joitakin valmiskuulutuksia, joita on jokin aika sitten lisätty sekä osittain uusittu. Uusimmat kuulutukset ovat miehen äänellä, koska kuljettajien joukosta löytyi tarkoitukseen sopiva ääninäyttelijä ihan omasta takaa.
 
Junassa on joitakin valmiskuulutuksia, joita on jokin aika sitten lisätty sekä osittain uusittu. Uusimmat kuulutukset ovat miehen äänellä, koska kuljettajien joukosta löytyi tarkoitukseen sopiva ääninäyttelijä ihan omasta takaa.

Sopiikin tuohon hyvin, sillä tutkimustieto kertoo, että käskyt kannattaa kuuluttaa miehen äänellä ja informaatio naisen äänellä. :)

Kuulemma Carla kuuluttaa länsimetronkin asemat. Mahtaako olla yksi pisimpiä ääniuria, vuodesta 1982 lähtien. Toivottavasti hän kuuluttaa sitten joskus Kivenlahteen asti. Ainoa oikea metroääni!
 
Nyt huomasin myös, että Mellunmäki ruotsiksi ei mahdu näytölle kokonaan vaan siinä lukee M2 Mellungsback, koska vieriminen ei jostain syystä ole käytössä.
Siinähän on M2:n ja pääteaseman välissä kahden merkin verran tyhjää, joten Mellungsbacka mahtuisi kokonaan näytölle yksinkertaisesti siirtämällä tekstiä yhden merkin verran vasemmalle.
 
Tänään aamulla metroasemilla kuuluteltiin teknisen vian aiheuttamasta epäsäännöllisestä vuorovälistä. Liikennetiedotteessa luki kuitenkin syynä henkilöstövaje. Mikähän mahtaa olla syynä tuohon ristiriitaan?
 
Tänään aamulla metroasemilla kuuluteltiin teknisen vian aiheuttamasta epäsäännöllisestä vuorovälistä. Liikennetiedotteessa luki kuitenkin syynä henkilöstövaje. Mikähän mahtaa olla syynä tuohon ristiriitaan?

Eilisen aamun aikana oli molempia.
 
Lauantaina 16.12. Rautatientorin metroaseman koneportaissa esiintyi lievää ruuhkaa. Laituritasolle / -lta johtavista koneportaista kaksi eli puolet oli pois käytöstä eräässä vaiheessa iltapäivää.

Kuormitetuimman metroaseman laituritasolle on liukuporrasyhteys todellakin vain yhdeltä suunnalta, ja se joskus näkyy sitten tälläkin tavoin.

Jokin aika (ehkä pari - kolme vuotta) sitten Kampin metroaseman itäpään rullaportaat olivat kaikki pois pelistä. Siinä vaiheessa sallittiin kulku kävellen risoja koneportaita pitkin. RT:llä ei nyt ollut tarvetta sentään sellaiseen ratkaisuun.
 
19.12 7.53
M100 oli matkustajien kanssa varikolle menevällä raiteella (keskimmäisellä) heti Itäkeskuksen jälkeen. Palasi kuitenkin linjaraiteelle ennen varikolle menevää siltaa.
 
Takaisin
Ylös