Metrohavaintoja 2017

M300-junassa kuultua:
Eräät matkustajat ihmettelivät, miksi hätätikkaat ja ensiapuvälineet ovat lukollisessa kaapissa. Ainakin tarrat niille ovat sellaisessa nivelen vieressä.
 
M300-junassa kuultua:
Eräät matkustajat ihmettelivät, miksi hätätikkaat ja ensiapuvälineet ovat lukollisessa kaapissa. Ainakin tarrat niille ovat sellaisessa nivelen vieressä.
Pitääkö esim kuljettan tulla avaamaan kaappi jos vuotaa verta?
 
Onko kyseessä joku häiriö, kun Myllypuron jälkeen Itäkeskuksen suuntaan oli opastimessa punainen valo. Se kuitenkin ohitettiin, kun punaisen valon palaessa opastimeen syttyi valkoinen valo. Ensimmäisestä vaunusta näki hyvin.
 
Onko kyseessä joku häiriö, kun Myllypuron jälkeen Itäkeskuksen suuntaan oli opastimessa punainen valo. Se kuitenkin ohitettiin, kun punaisen valon palaessa opastimeen syttyi valkoinen valo. Ensimmäisestä vaunusta näki hyvin.
Kyseessä oli turvalaitehäiriö: Mustapuron vaihteeseen F9 ilmestyi klo 17:20 ns. pysyvä raidevirtapiirivaraus. Eli raideosuus on varauksessa ilman että juna on osuudella. Varaus estää AJA-opasteen saamisen. Liikenteenohjaaja ottaa radioyhteyden kuljettajaan ja asettaa opastimeen ns. poikeusopasteen (punainen ja valkoinen valo). Tämä antaa kuljettajalle luvan ohittaa opastimen, ja ajaa max 35km/h. Turvalaiteasentajat korjasivat vian klo 18:20, jonka jälkeen AJA-opaste jälleen saatiin.
 
M300-junassa kuultua:
Eräät matkustajat ihmettelivät, miksi hätätikkaat ja ensiapuvälineet ovat lukollisessa kaapissa. Ainakin tarrat niille ovat sellaisessa nivelen vieressä.

Kaapissa oleva ensiapupakkaus on tarkoitettu kuljettajan (tai junavalvojan) käytettäväksi eikä siis matkustajien omatoimiseen käyttöön. Tikkaat ovat lähinnä kuljettajan (tai junavalvojan) apuväline, jos on tarve käydä radalla ja päästä myös takaisin junaan. Hätäkäyttöön niistä ei oikeastaan ole, koska niiden avulla poistuminen on varsin hidasta. Normaalisti pelastuslaitos hoitaa junan tyhjentämisen paremmilla välineillä. Kiiretapauksissa suurin osa matkustajista todennäköisesti purkautuu ovista ulos ihan ilman apuvälineitä.
Matkustajien käyttöön on pienempiä ensiapupakkauksia sammutinkoteloiden yläosassa. Näiden merkinnän on todettu olevan riittämätön, mutta sitä on tarkoitus parantaa.
 
Viimeksi muokattu:
Mielestäni oli etupään; takakilvet eivät M300-sarjalaisissa tosiaan ole päällä.

Mistä lie johtuu 302:n ja 312:n puuttuminen "välistä"? Länsimetrossakin on kaiketi koeajettu linjaliikenteessä olevilla junilla.

Lauantaina 18.2. klo 16:07 havaittu M312 matkustajaliikenteessä Hakaniemessä, suunta itään. Näin ollen 15 M300-sarjalaista on jo aktiivikäytössä.
 
Kaapissa oleva ensiapupakkaus on tarkoitettu kuljettajan (tai junavalvojan) käytettäväksi eikä siis matkustajien omatoimiseen käyttöön. Tikkaat ovat lähinnä kuljettajan (tai junavalvojan) apuväline, jos on tarve käydä radalla ja päästä myös takaisin junaan. Hätäkäyttöön niistä ei oikeastaan ole, koska niiden avulla poistuminen on varsin hidasta. Normaalisti pelastuslaitos hoitaa junan tyhjentämisen paremmilla välineillä. Kiiretapauksissa suurin osa matkustajista todennäköisesti purkautuu ovista ulos ihan ilman apuvälineitä.
Matkustajien käyttöön on pienempiä ensiapupakkauksia sammutinkoteloiden yläosassa. Näiden merkinnän on todettu olevan riittämätön, mutta sitä on tarkoitus parantaa.

Muistanko väärin, vai onko M200-sarjalaisissa ohjaamonpäi(ssä) ainakin jonkinlaiset taitettavat tikkaat matkustajien saatavilla?
 
Muistanko väärin, vai onko M200-sarjalaisissa ohjaamonpäi(ssä) ainakin jonkinlaiset taitettavat tikkaat matkustajien saatavilla?

M200:ssa tikkaat ovat tosiaan ohjaamoseinällä olevan penkin alla näkyvissä, mutta ne on kiinnitetty paikalleen siten, että kuljettaja voi ne irrottaa. Kiinnittämättöminä tikkaiden hävikki on suurta ja kieltämättä taitettavat komposiittitikkaat olisivat varsin näppärät ja kevyet kotona. :wink: Jos tikkaat joskus jäävät kiinnittämättä, ne yleensä joutuvat kadoksiin alta aika yksikön.
M300:n kaapissa olevat tikkaat ovat muuten täsmälleen samanlaiset kuin M200:ssa käytetyt.
 
Istuin sunnuntaina 26.2.2017 iltapäivällä vaunussa 143 Kontulasta Stadiin. Lähes jokaisella asemalla juna nykäisi ilkeästi lähtiessään liikkeelle ja kuljettajan työntäessä kahvaa vedolle. Samalla näkyi kipinöintiä menosuuntaan nähden oikealla puolella. Monien kanssamatkustanien puheista olin huomaavinani, että ihmettelivät samaa: Miksi tää juna nykii näin pahasti?, Mm. äidit joutuivat selittelemään lastenvaunuissa oleville lapsilleen, miksi juna nykii.

Muistelen, että tuo vaunu 143 olisi ollut aikoinaan Siemensin lelu silloin, kun Siemens vielä yritti rakentaa ilman kuljettajaa kulkevaa junaa.

Oli miten oli: Kiusallista se ainakin oli Kontulasta Rautatientorille, jossa jäin pois kyydistä.

Tuosta kipinöinnistä: Olen huomannut, että Kampista Rautatientorin suuntaan lähdettäessä virtakiskossa on joskus mahtava kipinäsade junan perän kadotessa tunneliin. Lienee normaalia?
 
Veikkaan, että vaunun virtakenkä vain on vähän vinksahtanut eikä ota kunnolla kontaktia. Normaalia se on, vaikka Helsingin metrossa muistan nähneeni sellaista melko vähän. Ilmiötä näkee etenkin pakkasilla sellaisilla sivukiskovirroitteisilla järjestelmillä, joissa virta otetaan virtakiskon alapinnalta, koska sinne saattaa syntyä jäätä, jolloin kontakti katkeilee.
 
3.3 klo 10.36
307 menossa hallille ja yhden m200-sarjalaisen pituinen juna vieressä
 
Siis onko 1 vaunuparin mittainen juna ollut matkustajaliikenteessä?
M200-sarjalainen oli siis varikolla

---------- Viestit yhdistetty klo 19:29 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu klo 19:28 ----------

M300 oli siis menossa takasin hallille syöttötaiteella suunnan vaihdon jälkeen
 
Kyllähän yhden vaunuparin, eli kahden vaunun mittaisia junia on ollut matkustajaliikenteessä ainakin vuoteen 2001 asti. (Ehkä myös osan vuotta 2002, en jaksanut tavata raitio.org:ia kovin tarkkaan.)

Voisihan sitä väittää, että nykyisinkin ajetaan M300:silla yhden "vaunuparin" mittaisilla junilla. :)
 
Takaisin
Ylös