Metrohavaintoja 2018

Olen huomannut, että aivan tässä viime aikoina M100-junien ohjaamoihin on ilmestynyt ei-kuljettajan puolelle melko järeä puinen kaappi. Mikä on moisen käyttötarkoitus?

Muutamaan junayksikköön tehtiin Siemensin automaattiasennuksia varten metalliset laitekaapit ohjaamoihin. Automaatiolaitteet on sittemmin purettu, mutta kaapit jätettiin paikoilleen. Ovat siis olleet jo joitakin vuosia paikallaan.
 
On muuten pitänyt aiemminkin kysyä, että miten noiden M100-junien kuumien olosuhteiden puhallustoiminnon kuuluisi toimia? Aina kuuluu kovahko humina mutta mitään tuulenvirettäkään ei tunnu. :lol:
 
Viimeksi muokattu:
On muuten pitänyt aiemminkin kysyä, että miten noiden M100-junien kuumien olosuhteiden puhallustoiminnon kuuluisi toimia? Aina kuuluu kovahko humina mutta mitään tuulenvirettäkään ei tunnu. :lol:

Kattopuhaltimet lisäävät sisään tulevan ilman määrää, mutta puhallusta ei ohjata vaunuun niin terävästi, että siitä selkeää tuulenvirettä syntyisi. Normaalilla puhalluksella vaunuun tulee 4000 kuutiometriä ilmaa tunnissa ja lisäpuhaltimilla ihan karkean muistikuvan perusteella jotain 1000-2000 kuutiota lisää.
 
Nyt Länsimetron jälkeen on harmi, ettei ilmeisesti pysty vaan napsauttamaan ilmanvaihtoa päälle tunneliosuudella ja pois päältä maanpäällisellä osuudella.
 
Nyt Länsimetron jälkeen on harmi, ettei ilmeisesti pysty vaan napsauttamaan ilmanvaihtoa päälle tunneliosuudella ja pois päältä maanpäällisellä osuudella.
Siis.. ei kuljettaja aiemminkaan ole voinut säädellä junan lämmityksen ja ilmanvaihdon laitteistoja. Ne toimivat omalla ohjauksellaan itsenäisesti.
 
Siis.. ei kuljettaja aiemminkaan ole voinut säädellä junan lämmityksen ja ilmanvaihdon laitteistoja. Ne toimivat omalla ohjauksellaan itsenäisesti.

Joo, mahdollisuutta manuaaliseen ohjaamiseen ei ole ollut ennen Länsimetroakaan, tarkoitin siis niin että Länsimetron jälkeen mahdollisuus manuaalisen ohjaamiseen olisi ollut varsin hyödyllinen.
 
En tiedä, miten tuoreesta asiasta on kyse, mutta omiin silmiini asia on osunut vasta muutaman viimeisen viikon aikana. (Ainakin) avoradan varteen on ilmestynyt suhteellisen tiuhaan muutaman metrin korkuisen metallitolpan päässä olevia, radan suuntaisesti sojottavia suunta-antenneja. Onko metrossa siirrytty tai ollaanko siirtymässä johonkin uuteen (linja)radiojärjestelmään, jota varten nämä on rakennettu?
 
En tiedä, miten tuoreesta asiasta on kyse, mutta omiin silmiini asia on osunut vasta muutaman viimeisen viikon aikana. (Ainakin) avoradan varteen on ilmestynyt suhteellisen tiuhaan muutaman metrin korkuisen metallitolpan päässä olevia, radan suuntaisesti sojottavia suunta-antenneja. Onko metrossa siirrytty tai ollaanko siirtymässä johonkin uuteen (linja)radiojärjestelmään, jota varten nämä on rakennettu?
Tolpat ovat muisto viime vuosikymmenellä aloitetusta metron automatisointiyrityksestä. Tarkoitus että juna pitää yhteyden automaattiajojärjestelmään tuulilasin takana olevan antennin ja näiden tolpissa silloin sijainneiden antennien välityksellä. Antennit purettiin ja tolpat otettiin uusiokäyttöön "Metro-LAN"-antennien paikaksi. Mm. junan nettiyhteys toimii nyt näiden antennien, ja junan katolla olevien antennien välityksellä. Tunnelissa tolppia ei ole, vaan antennit ovat suoraan kalliokatossa kiinni.
Kohdassa 3:30 näkyy tämmöinen tikasaskelmilla varustettu "radiotolppa": https://youtu.be/cAokaggxwy8?t=3m32s
 
Tänään on taas ollut joitakin vuoroja peruttu henkilöstövajeen vuoksi. Onkohan nämä vain yksittäisiä sattumia, vai onko henkilöstöpula taas kasvamassa?
 
Tolpat ovat muisto viime vuosikymmenellä aloitetusta metron automatisointiyrityksestä.

Kiitokset, tämä selvensi.

Miten muuten se viime viikolla kokeiltu joka toisen M2-linjan junan ajattaminen Matinkylään ja takaisin ruuhka-aikaan onnistui? Silmiini ei ole osunut ainuttakaan uutista tai tiedotetta ajelun tuloksista.
 
Tätä kirjoittaessa 24.5 aamuruuhkassa tehty 3/4 kokeilu on myös ohi, ja varmaankin analysoitu.

Minkälaisia kokemuksia siitä on saatu ?
 
Tätä kirjoittaessa 24.5 aamuruuhkassa tehty 3/4 kokeilu on myös ohi, ja varmaankin analysoitu.

Minkälaisia kokemuksia siitä on saatu ?

Liikenteellisesti kyseinen malli todettiin mahdolliseksi. Säännöllisesti toistuva suunniteltu 5 minuutin vuoroväli odotetusti puskuroi pieniä viiveitä ja vaihtelua ja näin katkaisee mahdollisesti alkaneen pienten viiveiden kertautumisen. Tällä mallilla voitiin myös kuroa joitain myöhästymisiä käännyttämällä sopivasti myöhässä olevia junia suoraan laiturissa.

Se, että tuleeko tällainen malli käyttöön, ja jos tulee, niin koskeeko se aamuruuhkaa vai myös iltapäiväruuhkaa, on sitten eri asia ja vaatii vielä monellakin taholla pohdintaa. Kiertoon tarvittaisiin yksi juna lisää, lisää kuljettajia ja myös kaluston kunnossapidon aikaikkunoihin asialla on vaikutusta, joten mahdollinen muutos ei ole kovin nopea.
 
Liikenteellisesti kyseinen malli todettiin mahdolliseksi. Säännöllisesti toistuva suunniteltu 5 minuutin vuoroväli odotetusti puskuroi pieniä viiveitä ja vaihtelua ja näin katkaisee mahdollisesti alkaneen pienten viiveiden kertautumisen.

Jossain toisessa ketjussa tätä kysyinkin, mutta en saanut vastausta, joten kokeillaan uudestaan.

Mites jos puskurit olisivatkin Mellunmäessä ja Vuosaaressa? Niissä käännyttäisiin kahdella raiteella 5 min pidemmällä käännöllä kuin nyt, ja Matinkylään ajettaisiin kaikki junat. Vaatinee vielä enemmän junia ja kuljettajia kuin yllämainittu malli, mutta saataisiin tasainen tiheä vuoroväli Matinkylään.
 
Jossain toisessa ketjussa tätä kysyinkin, mutta en saanut vastausta, joten kokeillaan uudestaan.

Mites jos puskurit olisivatkin Mellunmäessä ja Vuosaaressa? Niissä käännyttäisiin kahdella raiteella 5 min pidemmällä käännöllä kuin nyt, ja Matinkylään ajettaisiin kaikki junat. Vaatinee vielä enemmän junia ja kuljettajia kuin yllämainittu malli, mutta saataisiin tasainen tiheä vuoroväli Matinkylään.
Mellunmäessä ja Vuosaaressa laituriin saapuvan junan kulkutien ohiajovara vaatii molemmat vaihteet kääntöraiteelta. Eli saapuvan junan kulkutie on estynyt silloin kun eteläiseltä kääntöraiteelta on kulkutie laituriin. Ja päinvastoin.
MAKkilassa tätä ongelmaa ei ole.
 
Mellunmäessä ja Vuosaaressa laituriin saapuvan junan kulkutien ohiajovara vaatii molemmat vaihteet kääntöraiteelta. Eli saapuvan junan kulkutie on estynyt silloin kun eteläiseltä kääntöraiteelta on kulkutie laituriin. Ja päinvastoin.
MAKkilassa tätä ongelmaa ei ole.

Vaatisiko Mellunmäen ja Vuosaaren ohiajovarojen muutos vastaamaan Matinkylää miten suuret duunit asetinlaitteeseen?
 
Takaisin
Ylös