Viestiketju: Riian metro

Alunperin kirjoittanut antaeus

Tukholmassa ei olisi tarvittu tuhota niin monta korttelia metron rakentamiseksi, mutta poliitikot käyttivät sitä tekosyynä saadakseen saneerauksen alkamaan.

Yllättävän hyvin onnistuivatkin huijauksessaan ottaen huomioon, että tämän "slummin" purkamista suunniteltiin jo 40-luvulla. Metro antoi sitten hyvän tekosyyn, kun ei muuten onnistunut.

Täytyy sanoa, että vaikka aina jaksan paasata näistä Makkarataloista ja muista talohirviöistä, ei Sergelin torin ympäristöä pahempaa lähimain löydy. Olen kuullut, että nykyään on Keski-Euroopassa pientä muotia uudisrakentaa vanhaa. Berliiniinhän on tulossa kopio Preussin aikaisesta palatsista (Olikohan ihan kaiserin palatsi?). Tämän tieltä jyrätään DDR:n kulttuuritalo, asbestilla vuorattu elementtikasa.

Minulle kelpaisi Helsingissäkin katsella Skohan taloa Rautatieaseman edessä, Wendtin taloa Hakaniemessä ja Heimolan taloa Kluuvinkadun päässä. Ehkä joku kaupunki voisi aloittaa tällaisen rakennusbuumin pohjolassakin.

Nyt meni vähän off-topic.

Alunperin kirjoittanut Late

Ihmetyttää Espoon metropäätös ja etenkin pikaratikka- ja bussimiesten lobbauksen teho. Ei nähty eduskuntatalon portailla "Ei metrolle Espooseen" -kylttejä kantavia viittäkymmentätuhatta kansalaista. Neuvostoliittoa ei varsinaisesti tunneta kansan mielipiteitä kuuntelevana liittovaltiona, mutta sielläkin kansalaisaktiivisuus vaikutti metroasiassa

Espoon metropäätös oli lopputulos 40 vuoden jahkailusta. Mielipidemittausten mukaan espoolaisten enemmistö (60-70%) halusi vaihtoehdon nykyisiin busseihin ja vallitsevaan kultahammasrannikko-kaavoitusmenettelyyn. Suurin osa on lisäksi sen verran maallikkoja ettei näe niin suuria eroja metron ja pikaraitiotien välillä.

Riian metron vastustamista pitää sensijaan verrata Helsingin suunnitelmiin pakkoliittää Sipoon osia itseensä, ja rakentaa metro sinne, mm syistä jotka Mikko jo mainitsi:

Alunperin kirjoittanut Mikko Laaksonen

Riikan metron suhteen kannattaa muistaa muutama asia.

1. Metron rakentajat olisi tuotu muualta Neuvostoliitosta, joka olisi entisestään vähentänyt latvialaisten osuutta Riian asukkaista.

Niin, ja paitsi metron rakentajia, metroradan varren kolossilähiöitä olisi rakennettu nimenomaan muista neuvostotasavalloista tuotua Latvian kasvavan teollisuuden tarvitsemaa työvoimaa varten.

Latvialaiset olivat jo selvässä vähemmistönä Riian kaupungissa ja uhkasivat jäädä vähemmistöasemaan koko maassaan. Tässä on selvä vertaus Sipooseen, ruotsinkielinen väestö on jo niukasti vähemmistönä ja ruotsinkielisten osuus uhkaisi alueliitoksen myötä kuihtua n 10% luokkaan.

Alunperin kirjoittanut Mikko Laaksonen

Nykyisen asukasluvun perusteella on aivan ilmeistä, että joukkoliikenne voidaan hyvin hoitaa raitiotietä, paikallisjunia ja johdinautoja kehittämällä paljon edullisemmin kuin rakentamalla metrolinjoja.

Riian ympäri menee rautateitä 4-5 suuntaan, ja lähijunakonseptia parantamalla saataisiin metron tasoinen yhteys aikaiseksi.

t. Rainer

Alunperin kirjoittanut R.Silfverberg

Tässä on selvä vertaus Sipooseen, ruotsinkielinen väestö on jo niukasti vähemmistönä ja ruotsinkielisten osuus uhkaisi alueliitoksen myötä kuihtua n 10% luokkaan.

Ankkalampi?!

Kaikenkaikkiaan Suomessa on ruotsinkielisiksi itsensä ilmoittaneita 5,5 %, suomenkielisiä on toisaalta 92,3 %. Väliin jäävät 2,2 % ovat sekalaisia ulkomaalaisia.

Sitten kun (ruotsinkielinen) väestö on laskenut kunnassa alle 6 %:n tai on alle 3000 (ruotsinkielistä) asukasta, niin sitten vasta tilanne muuttuu kielellisesti. Ja jos kunta vielä sittenkin haluaa, se voi olla kaksikielinen, vaikka ei siellä olisi yhtään toiskielistä. Ymmärtääkseni Helsinki on suojattu "ikuisiksi ajoiksi" kaksikieliseksi vaikka mitä tapahtuisi.

Kielisuhteisiin ei siis suotta kannata tukeutua. Taitaa vain olla kyse SFP:n vallan katoamisen pelosta.

Alunperin kirjoittanut R.Silfverberg

Espoon metropäätös oli lopputulos 40 vuoden jahkailusta. Mielipidemittausten mukaan espoolaisten enemmistö (60-70%) halusi vaihtoehdon nykyisiin busseihin ja vallitsevaan kultahammasrannikko-kaavoitusmenettelyyn. Suurin osa on lisäksi sen verran maallikkoja ettei näe niin suuria eroja metron ja pikaraitiotien välillä.

Menee todella vähän etäälle Riian metrosta, mutta kiintoisaa on verrata Helsinkiä ja Riikaa.

Riikassa tapahtui sosialismin romahtamisen yhteydessä hallinto- ja tiedotuskulttuurin muutos, joka teki mahdolliseksi asettaa vanhat suunnitelmat kyseenalaisiksi ja myös luopua niistä. Helsingissä ei vastaavaa muutosta ole tapahtunut, vaan täällä vallitsee yksipuolinen ja totalitarismille tyypillinen käytäntö: Kritiikkiä ei suvaita. Se ei pääse julkisuuteen, eikä se ole mukana asioiden valmistelussa. Valmistelun tarkoitus on vain tukea jo tehtyjä päätöksiä ja suunnitelmia.

En anna minkäänlaista arvoa espoolaisten metrogalluptuloksille, koska mielipiteen muodostamisen taustalla ei ole ollut kuin yhdenlaista "tietoa". Joku mediatutkija joskus toivottavasti tekee tutkimuksen lehdistön "tiedottamisesta". Siinä tullaan toteamaan, että 97 % artikkeleista on ollut metromyönteisiä ja kritiikittömiä.

Espoon metropäätös on tosiasiassa tehty jo 1960-luvulla Helsingin Metrotoimistossa. Tekninen ratkaisu on Valmetin silloisten kaupallisten intressien mukainen. Seudun yhdyskuntarakenne ja liikennetarpeet ovat muuttuneet täydellisesti 1960-luvun yksikeskustaisesta rakenteesta ja kehitysennusteesta. Joukkoliikenteen teknologia on kehittynyt täysin eri suuntaan kuin Valmetin visiot mahdollisimman suurista vaunuista. Mutta onko esim. valtalehti Hesari koskaan maininnut näistä sanallakaan?

Demokratia ei toimi ilman vapaata ja kriittistä tiedonvälitystä. Oikeasti demokratiaa vaalivissa maissa vapaasta tiedosvälityksestä pidetään kiinni ja sitä pyritään tukemaan. Meillä näin ei tapahdu, vaan tiedonvälitys keskittyy ja sen sitoutuminen muihin intresseihin kuin vapaaseen tiedottamiseen kasvaa. Ihmiset saadaan siten uskomaan mitä halutaan. Toisin kuin Riikassa.

Antero

Alunperin kirjoittanut Antero Alku

Demokratia ei toimi ilman vapaata ja kriittistä tiedonvälitystä. Oikeasti demokratiaa vaalivissa maissa vapaasta tiedosvälityksestä pidetään kiinni ja sitä pyritään tukemaan. Meillä näin ei tapahdu, vaan tiedonvälitys keskittyy ja sen sitoutuminen muihin intresseihin kuin vapaaseen tiedottamiseen kasvaa. Ihmiset saadaan siten uskomaan mitä halutaan. Toisin kuin Riikassa.

Niinhän se on. Suomeen ei mahdu kuin yksi "totuus" kerrallaan.

Alunperin kirjoittanut Compact

Kielisuhteisiin ei siis suotta kannata tukeutua. Taitaa vain olla kyse SFP:n vallan katoamisen pelosta.

Siinä olet oikeassa että RKP:n asema on yksi Sipoo-liikkeen moottori, mutta kielen lisäksi Sipoo-liike haluaa varjella maaseutukulttuuria, vastustaa suuria lähiöitä ja muita suurkaupunkien lieveilmiöitä, ja lisäksi haluaa pitää kiinni kuntien itsemääräämisoikeudesta, eli kyseessä on maanlaajuinen Helsinki-vastainen liike. Sipoon osien liittämistä vastustavaan adressiin on nimensä pistänyt n 100000 henkeä, joka on monta kertaa enemmän kuin Sipoossa asukkaita, ja voin lyödä vetoa että surin osa heistä ei ole ruotsinkielisiä.

Nyt jos kysy minulta (ruotsinkielisen&#228, haluanko mielummin asua kaksikielisessä suuressa kaupungissa kuten Helsinki tai Espoo jossa ruotsinkielisiä on alle 10% väestöstä, mutta ruotsinkielisiä silti yhteensä yhtä paljon kuin Hämeenlinnassa on asukkaita, vai RKP:n johtamassa maalaiskunnassa kuten Sipoo, niin valitsen ensimmäisen vaihtoehdon. Kaupungissa koko ikäni eläneenä arvostan palveluja kuten esim säännöllistä joukkoliikennettä, eikä pahemmin häiritse suurkaupungeille ominainen meno ja vilske.

Sipoon ja Riian tilanteiden vertaamisella tarkoitin sitä, että Riian metronvastustajat pelkäsivät sitä, että Latvialainen kulttuuri jyrätään neuvostokulttuurin alle jos Riikaan olisi rakennettu metro, ja sen yhteydestä muuttanut valtavasti uusia asukkaita muualta Neuvostoliitosta. Pelättiin ehkä aiheellisestikin, että jos kehitys jatkuu sellaisena, niin Latvia ja muutkin baltian neuvostotasavallat lakkautetaan ja liitetään ennemmin tai myöhemin Venäjän FSNT:ään.

Nyt voi jälkeenpäin ihmetellä, kun Latvia on EU:n jäsen, ja valtavasti väkeä on muuttanut työn perässä muihin EU-maihin niin että maaseutu on tyhjentynyt, ja tilalle on muuttanut Riikaan väkeä ties mistä, että kannattiko?

Tietysti Neuvostoliitton yhteiskuntajärjestelmä oli raaka diktatuuri jota kannatti jo sen vuoksi vastustaa, mutta ikävä kyllä päämäärät mitä metron vastustamisella alunperin tavoiteltiin, valuivat aika lailla hukkaan.

t. Rainer

Alunperin kirjoittanut Antero Alku

En anna minkäänlaista arvoa espoolaisten metrogalluptuloksille, koska mielipiteen muodostamisen taustalla ei ole ollut kuin yhdenlaista "tietoa". Joku mediatutkija joskus toivottavasti tekee tutkimuksen lehdistön "tiedottamisesta". Siinä tullaan toteamaan, että 97 % artikkeleista on ollut metromyönteisiä ja kritiikittömiä.

Valtakunnanlehdissä metromyönteisyys oli vallitsevaa, mutta kyllä espoolaisissa paikallislehdissä oli paljon metrokielteisiä artikkeleita, kolumneja ja mielipidekirjoituksia. Ihan laidasta laitaan. Länsiväylä-lehdessä puntit myönteisten ja vastaisten kirjoittelujen osalta menivät aika tasan. Yllättävää että esim seurakuntien tiedotuslehti otti aika kielteisen kannan metroon, vaikka asia ei olisi heille millään tavalla kuulunut.

Alunperin kirjoittanut Antero Alku

Espoon metropäätös on tosiasiassa tehty jo 1960-luvulla Helsingin Metrotoimistossa.

Olisiko Tukholman naapurikuntien Botkyrka, Huddinge ja Solna ym pitänyt viimeiseen asti vastustaa Tunnelbanaa, ja tuottaa erilaiset suunnitelmat joukkoliikenneratkaisuilleen kuin mitä Tukholman vastaava "Tunnelbanebyrå" oli tehnyt 1960-luvulla? OK, tiedän että Lidingö, Djursholm, Täby ja Nacka eivät hyväksyneet metroa alueilleen, mutta niillä oli vanhoja raidejärjestelmiä ennestään jotka ajoivat saman asian.

Alunperin kirjoittanut Antero Alku

Meillä näin ei tapahdu, vaan tiedonvälitys keskittyy ja sen sitoutuminen muihin intresseihin kuin vapaaseen tiedottamiseen kasvaa. Ihmiset saadaan siten uskomaan mitä halutaan.

Tässä yhdyn mielipiteeseesi siltä osin kun olen huomannut että esim matkapuhelinteknologiaa ei saa Suomessa arvostella. Connecting People on niin paljon täkeämpää kuin että muutama sata kuolee ennenaikaisesti aivosyöpään tai ajaa autollaan kolareita kun käyttää kälätintä liian innokkasti ajaessaan. VR:kin lopetti kälättimettömät osastonsa junista muka tarpeettomina.

t. Rainer

Alunperin kirjoittanut R.Silfverberg

Valtakunnanlehdissä metromyönteisyys oli vallitsevaa, mutta kyllä espoolaisissa paikallislehdissä oli paljon metrokielteisiä artikkeleita, kolumneja ja mielipidekirjoituksia.

Olen yllättynyt, jos näin oli. Itse en ole voinut Espoon paikallislehtiä seurata, käsiteykseni perustuu toisen käden tietoon. Kaikki lehdet, joita olen voinut seurata, ovat olleet selkeästi yksipuolisia.

Median suhtautuminen metroon on minusta yleisesti ollut samanlaista kuin suomettumisen aikana oli suhtautuminen Neuvostoliittoon. Neuvostoliiton arvostelija oli epähenkilö, koska virallinen totuus oli, että Neuvostoliitossa kaikki on hyvin. Toisaalta USA:sta sai sanoa mitä hyvänsä, eikä ollut väliksi, vaikka puhui täysin perättömiä.

Media on saattanut olla näennäisesti objektiivinen. Metrolle kriittinen on saattanut päästä esille, mutta artikkelin henki on ollut suunnilleen näin: Miksi olette metroa vastaan, vaikka yleisesti tiedetään, että se on hyvä. Esimerkiksi TV-uutisointi Raide-YVA:sta oli täysin kritiikitöntä ja omia johtopäätöksiä tekevää: Länsimetro eteni, kun YVA valmistui. Lehdistötiedottamisesta poimittiin vain metrolle myönteiset asiat kerrottavaksi edelleen. Ei edes yritetty olla kriittisiä, mikä minusta on olennainen osa vapaata ja rehellistä lehdistöä aina.

Alunperin kirjoittanut R.Silfverberg

Olisiko Tukholman naapurikuntien Botkyrka, Huddinge ja Solna ym pitänyt viimeiseen asti vastustaa Tunnelbanaa, ja tuottaa erilaiset suunnitelmat joukkoliikenneratkaisuilleen kuin mitä Tukholman vastaava "Tunnelbanebyrå" oli tehnyt 1960-luvulla?

En tunne Tukholmaa ja ympäristöä riittävän hyvin, mutta en ymmärrä, miksi Tukholman naapurikunnat eivät olisi saaneet ajatella liikenneratkaisuja omista lähtökohdistaan. En hyväksy sitä, että vain seutukeskus saa määritellä omat intressinsä ja muiden on sopeuduttava niihin.

Mitä on isomman oikeus? Ei se ole muuta kuin mielivaltaa. Se on yhtä hyväksyttävää kuin se, että kuorma-auto saa ajaa oikealta henkilöauton päälle vain siksi, että kuorma-auto on isompi. Riiassa oltiin aikanaan sitä mieltä, että Neuvostoliitto saa pakkomyydä sinne Moskovan metroja, kosk NL on isompi. PK-seudulla ollaan nyt sitä mieltä, että Helsinki saa pakkomyydä Espoolle oman metronsa ja Helsinki saa ottaa Sipoolta 50 km2 maata, koska Hki on isompi kuin Espoo ja Sipoo.

Antero

Alunperin kirjoittanut Antero Alku

Media on saattanut olla näennäisesti objektiivinen. Metrolle kriittinen on saattanut päästä esille, mutta artikkelin henki on ollut suunnilleen näin: Miksi olette metroa vastaan, vaikka yleisesti tiedetään, että se on hyvä.

Metron kannatus Espoossa on mielipidemittauksien mukaan pysynyt 60-70% tuntumissa siitä huolimatta että kritiikki sitä vastaan viime kuukausina lehtien mielipidepalstoilla oli ajoittain kovaa. Jotkut kirjoitukset, varsinkin sellaiset joissa joukkoliikennevastaisuus ja NIMBY-asenne paistoi läpi, olivat suorastaan yliampuvia eli kääntyivät itse asiaa vastaan. En tiedä olivatko jotkut lehdet nimenomaan valinneet sellaisia, ajaakseen omaa metromyönteistä kantaansa???

Metron puolesta ja vastaan erottui kolme pääryhmää:

Puolestapuhujat näkivät että ei ole käytännössä muuta mahdollisuutta koska Espoo kasvaa koko ajan, ja oli epävarmaa voidaanko länsiväyläbussien liikennöintiä jatkaa nykyiseen tapaan Helsingin keskustaan kovin kauan enää.
Lisäksi he olivat huolissaan öljyn hinnan ja muiden kustannusten kehityksestä sekä ympäristövaikutuksista. Metron kannattajat tunsivat hyvin Helsingin nykyisen metron ja pitivät sitä busseja paljon houkuttelevampana liikkumisvaihtoehtona. Tukenaan heillä oli omat ja monen muun bussimatkustajan huonot kokemukset täpötäysistä busseista ja ammattitaidottomista ja epäkohteliaista kuljettajista. Metroinvestoinnin kalleus ei pelottanut koska alhaisemmat käyttökustanukset bussiliikenteeseen verrattuan kompensoivat sitä. Pikaraitiotievaihtoehtoihin he eivät suhtautuneet kielteisesti, mutta epäilivät sen toteutusmahdollisuuksia koska Helsingin kanta sellaiseen oli mikä oli, ja jotkut epäilivät pikaraitiotien kapasiteetin riittävän tulevaisuudessa. Pääsääntöisesti metron puolestapuhujat olivat hyvin "insinöörimäisiä", joukossa oli paljon opiskelijoita ja muita nuoria aikuisia joilla on terveet jalat ja käyttävät joukkoliikennettä, myös vaihdollisia yhteyksiä paljon, ja siksi liityntäliikenteen mahdolliset ongelmat eivät heitä tuntuneet rasittavan.

Metron vastustajat jakautuivat pääosin kahteen ryhmään, joukkoliikennemyönteisiin ja kielteisiin:

Joukkoliikennemyönteisten ryhmä oli sitä mieltä että metro on epämiellyttävä maanalaisuutensa ja järjestyshäiriöiden vuoksi, ja he näkivät liityntäliikenteen hankaloittavana. Heidän mielestään metron sijaan pitäisi kehittää bussiliikennettä, ottaa käyttöön ympäristöystävällisempiä biopolttoaineella käyviä busseja jne. Eräät olivat panneet merkille TramWestinkin, joten teidän ponnistelunne eivät menneet täysin hukkaan. Tämän ryhmän joukossa on eniten Espoon ja pääkaupunkiseudun kasvun vastustajia ja heidän mielestä muuttoliike pitäisi kääntää, tai on jo nyt kääntynyt, mutta eivät osaneet sanoa minne espoolaisten omien lasten pitäisi muuttaa kun he aikuistuvat, jos kohtuuhintaisia asuntoja ei Espoosta löydy riittävästi. Todennäköisesti tämän joukon pääryhmä on siiitä iäkkäämmästä päästä, koska sellaiset ongelmat kuten asuntojen tai polttoaineiden hintakehitys ja riittävyys ei tunnu koskettavan heitä, mutta sensijaan he pelkäävät että metro vie resursseja julkiselta terveydenhoidolta.

Joukkoliikennekielteisten mielestä metro ei sovi lainkan autokaupunkiin jota Espoo tyypillisimmillään on. Länsiväylällä ei heidän mielestään ole ruuhkia ja metron sijaan pitäisi leventää kehäykköstä ja kolmosta ja pidentää kehäkakkonen Helsingin puolelle, asioita jotka toteutetaan metroratkaisusta huolimatta. Metro on heidän mielestään Espoolle liian kallis mutta kukaan heistä ei tunnustanut että kahden auton omistaminenkin tulee kalliiksi. Metro tuhoaa heidän mielestään Espoon maineen hyvätuloisia veronmaksajia houkuttelevana kaupunkina. Niille jotka satunnaisesti käyttivät busseja, todennäköisesti ruuhka-ajan ulkopuolella, kehuivat Kampin uutta terminaalia ja nimenomaan sen yhteyteen rakennettua ylellistä ostoskeskusta. Kampin valmistuttua ei ollut edes tarvetta päästä mihinkään muualle Helsingissä. Metron sijaan Espoon kaupungin pitäisi käyttää rahojaan enemmän koulutukseen, ikäänkuin nykyisin ei kouluttauduttaisi riittävästi.

Tässä tuli siis meikäläisen analyysi metron ympärillä pyörivästä juupas-eipäs keskustelusta. Joukkoliikennefoorumin keskustelijat olin rajannut ulkopuolelle koska ovat hieman jäävejä, ja muutamaa poikkeusta lukuunottamatta eivät edes asu Espoossa.

Arvelisin että metroa kannattavien melko yhtenevät argumentit upposivat sekä kansaan, mediaan että valtuustoon paremmin kuin vastustajien hieman puskasta ampuva tyyli.

Ja vielä yksi kommentti: Mielestäni TramWest tuli liian myöhän koko keskustelun mukaan. Teidän olisi jo vuosi aikaisemmiin pitänyt julkaista suunnitelmat esitteineen kaikkineen, eikä vasta sitten kuin YVA oli julkaistu. Esite ja muu aineisto oli todella houkutteleva, ja olisi uponnut yleisöön jos ihmisillä olisi ollut enemmän aikaa perehtyä niihin. Varsinaisesta TramWestin teknisestä toteutuksesta voi sitten olla montaa mielä, mutta koska nyt on päätetty että Jokeria aletaan suunnitella raitiotieksi, niin siinä esitetyt ratkaisut pitäisi olla varteenotettava vaihtoehto.

Alunperin kirjoittanut Antero Alku

En tunne Tukholmaa ja ympäristöä riittävän hyvin, mutta en ymmärrä, miksi Tukholman naapurikunnat eivät olisi saaneet ajatella liikenneratkaisuja omista lähtökohdistaan. En hyväksy sitä, että vain seutukeskus saa määritellä omat intressinsä ja muiden on sopeuduttava niihin.

Kun metroa rakennettiin Suur-Tukholmassa 1950-80-luvuilla ei siiihen aikaan ollut mitään vaihtoehtoa tarjolla kuin bussi ja yksityisautot. Tukholmassa oli raitiovaunut lakkautettu muutamaa lyhyttä esikaupunkipätkää lukuunottamatta jo 1967. Niille kunnille joilla ei ollut mitään raideliikennettä ennestään oli tilanne metron osalta ota tai jätä. Ne jotka ottivat metron ottivat sen myös mm siksi että valtio tuli vastaan omalla reilulla rahoitusosuudellaan. Tukholman suuremmista lähikunnista ymmärtääkseni vain Tyresö jättäytyi kokonaan kumipyöräliikenteen varaan. Laaksosen Mikolla oli jossain tällä foorumilla osuva analyysi millaiseksi Tyresö on kehittynyt.

Alunperin kirjoittanut Antero Alku

Mitä on isomman oikeus? Ei se ole muuta kuin mielivaltaa. Se on yhtä hyväksyttävää kuin se, että kuorma-auto saa ajaa oikealta henkilöauton päälle vain siksi, että kuorma-auto on isompi. Riiassa oltiin aikanaan sitä mieltä, että Neuvostoliitto saa pakkomyydä sinne Moskovan metroja, kosk NL on isompi. PK-seudulla ollaan nyt sitä mieltä, että Helsinki saa pakkomyydä Espoolle oman metronsa ja Helsinki saa ottaa Sipoolta 50 km2 maata, koska Hki on isompi kuin Espoo ja Sipoo.

On siinä se ero että metrojen vuoksi ei ihmishenkiä menetetä. Poliittisia ruumiita selkäänpuukottamisten seurauksena on Helsingin metron varhaisihistoriassa toki esiintynyt paljon.

t. Rainer

Alunperin kirjoittanut R.Silfverberg

Kun metroa rakennettiin Suur-Tukholmassa 1950-80-luvuilla ei siiihen aikaan ollut mitään vaihtoehtoa tarjolla kuin bussi ja yksityisautot.

Aika olikin tuolloin toinen. Ei minusta Tukholman seudun metrohankkeilla voi suoraan perustella sitä, että pääkaupunkiseudulla pitäisi kaikki hankkeet toteuttaa kuten 60-luvulla päätettiin. Tukholmassakaan ei enää suunnitella joukkoliikennettä täysin samalta pohjalta kuin silloin.

Alunperin kirjoittanut R.Silfverberg

Tukholmassa oli raitiovaunut lakkautettu muutamaa lyhyttä esikaupunkipätkää lukuunottamatta jo 1967.

Ei kuitenkaan pidä irroittaa tätä kronologisesti metrosta. Raitiovaunujen lakkauttaminen ja metro kuuluivat Tukholmassa erottamattomasti yhteen. Tavoite oli korvata kaduilla autojen seassa ja tiellä liikkuneet ratikat maanalaisella järjestelmällä.

Sama perusajatus eli silloin ympäri maailmaa ja sen mukaan myös toteutettiin paljon ratkaisuja. Helsingin onneksi täältä ei sentään lakkautettu keskustaraitioteitä vaikka sitäkin suunniteltiin ja ratikat ajettiin ahtaalle. Jos HKL olisi saanut yksin päättää, ratikat olisivat ehkä lähteneetkin. Kaikki verkoston (vähäiset) laajennukset 60-luvun jälkeen perustuvat nähdäkseni KSV:n tahtoon.

Alunperin kirjoittanut R.Silfverberg

Tukholman suuremmista lähikunnista ymmärtääkseni vain Tyresö jättäytyi kokonaan kumipyöräliikenteen varaan.

SS:n foorumin keskusteluista olen ymmärtänyt, että Tyresön ratkaisuun vaikutti rakentamisen peruuntuminen Tyresön ja keskeisemmän Tukholman välillä. Pelkkää Tyresötä varten ei metroa kannattanut vetää pitkiä pätkiä korpeen. Metroa ei siis ollut edes tarjolla.

Rakentamisen peruuntumisen taustoja en tunne, mutta veikkaisin lähiörakentamisen tahdin hiljentymistä ja ympäristötietoisuuden heräämistä.