Metron nopeuttaminen Länsimetron ja Sipoon metron jälkeen

Jos metro ohittaa aseman pysähtymättä, on suurin sallittu nopeus 30 km/h koko ohituksen ajan.
Tarkasti ottaen 35km/h, ja koeajossa (laiturilla ei matkustajia) 60km/h. Laiturin päässä on normaalilähestymisessä vauhti kuudenkympin paikkeilla.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Mihin ihmeeseen noita laiturinovia tarvitaan?
Tässä(kin) asiassa voivat laituriovet olla yksi paloturvallisuutta (poistumisturvallisuutta) lisäävä asia. Kun laituri osastoidaan radasta, ei tunnelista pääse savua laiturialueelle ja edelleen liukuporraskuiluun.
Pinta-asemat ovat sitten asia erikseen.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Tarkasti ottaen 35km/h, ja koeajossa (laiturilla ei matkustajia) 60km/h. Laiturin päässä on normaalilähestymisessä vauhti kuudenkympin paikkeilla.

Kuvalinkki

Mutta mites jos metro ohittaisi tälläiset asemat raiteita 2 ja 3 tai raidetta 2 pitkin? Siinä varmaan poistuisi nuo rajoitukset? Entä jos asemalla olisi juna pysähdyksissä jollain laituriraiteella ja ohittava juna menisi viereistä ohikulkuraidetta suuntaan tai toiseen? Olisiko siinä mitään nopeusrajoitusta?

Itse olen sitä mieltä että siitä tulee aika pitkä matka muovipenkillä yhteensoittoon jos vaikka jostain Vuosaaresta vedät metrolla jonnekin Espooseen. Ja ne Sipoon lisäykset vielä siihen... Voisi sitten myöhemmin tuota linjastoa rukata silleen et missä olisi kaikilla asemilla pysähtyviä linjoja ja sitten tuolla ylenpänäkin mainittuja skip-stop-linjoja.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
...tulee aika pitkä matka muovipenkillä yhteensoittoon...
Taitaisi olla yksinkertaisin ja huokein ratkaisu vaihtaa muovi-istuimet pehmustettuihin istuimiin. Jossain vaiheessa M100-kalusto sitäpaitsi saavuttaa tiensä pään, joskaan ei tietenkään lähitulevaisuudessa.
 
Joskin Helsingin nykyisillä laituriratkaisuilla olisi tämmöinen ratkaisu parempi ja halvempi rakentaa lisää raiteita. En tiedä miten keskustan maanalaisille osuuksille mahtuisi leveyssuunnassa lisää settiä vai tuleeko siellä Helsingin kaupungin vanhat viemärit, huoltotunnelit, parkkihallit ja PV:n salaiset tunnelit vastaan ettei pystyisi rakentamaan.

Kuvalinkki
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Suomen HKL:ää laajempilevikkisessä heavy-rail-systeemissä RHK rakentaa asemat nykyään juuri tällä "Bussiterminaalin" tavalla. Läpimenevät pikaraiteet jäävät keskelle ja pysähdysraiteet tulevat levikkeeseen sivulaitureille. Katsoo esimerkiksi Haarajokea ja Mäntsälää. Osittain vanhojen ratojen muutostöissäkin voidaan siirtyä tähän metodiin: Kerava, Järvenpää, Hyvinkää ja moni muu.
 
Läpimenevät pikaraiteet jäävät keskelle ja pysähdysraiteet tulevat levikkeeseen sivulaitureille.
Varmaankin metrossa olisi kannattava rakentaa koko matkalta kolmea tai neljää linjaraidetta kuin että vaan asemien kohdalle tuolla tavalla miten RHK rakentaa. Johtuen metron huomattavasti lyhyemmästä asemavälistä. Eli olisi reunalaituriasemia ja sitten isompia asemia millä pysähtyisi kaikki junat.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Reunalaitureissa olisi sekin hyvä puoli, että bussipysäkit voitaisiin tehdä samaan tasoon metron kanssa, jolloin vaihto onnistuisi laiturin yli kävelemällä. Leppävaaran asemalla ja osittain myös Espoossa (ehkä muuallakin) tämä onnistuu nykyisinkin, mutta ne eivät olekaan metroasemia.
 
Viimeksi muokattu:
Varmaankin metrossa olisi kannattava rakentaa koko matkalta kolmea tai neljää linjaraidetta kuin että vaan asemien kohdalle tuolla tavalla miten RHK rakentaa. Johtuen metron huomattavasti lyhyemmästä asemavälistä. Eli olisi reunalaituriasemia ja sitten isompia asemia millä pysähtyisi kaikki junat.

Kuten kaupunkiradoille onkin tehty. Seuraavaksi vain pitäisikin sitten kysyä olisiko kaikkein kannattavinta tehdä maan alle pikarataa nykyistä metroa harvemmalla asemien välillä ja maan päälle sitten pikaratikkaa nykyistä metroa tiheämmällä asemien välillä ja laahemmalla tavoittavuudella. Ratikka olisi silloin yhdessä bussien kanssa pikaradan liityntää, jolla voisi myös ajaa muutaman pikaradan aseman välin kätevästi ilman vaihtoja.

Käytännössähän tämä vastaisi joidenkin saksalaisten kaupunkien S-bahnin ja Stadtbahnin yhdistelmää ja osin myös Prahan ratkaisua. Toisissa Saksan kaupungeissa toki on käytössä meikäläistä metroa vastaava sekoitus ja osassa molempia suunnasta riippuen.
 
Seuraavaksi vain pitäisikin sitten kysyä olisiko kaikkein kannattavinta tehdä maan alle pikarataa nykyistä metroa harvemmalla asemien välillä ja maan päälle sitten pikaratikkaa nykyistä metroa tiheämmällä asemien välillä ja laahemmalla tavoittavuudella.
Jos jätetään vaan suosiolla se pikaraitiovaunu tästä hommasta pois ja pitää metron, kun meillä semmoinen jo on, ihan vaan metrona. Sitten vaan ruvetaan suunnittelemaan lisää linjoja, raiteita, asemia tänne metroverkolle.

Suunnittelee sen pikaratikan vaikka välille Siikajärvi-Ämmässuo-Kolmperä ja pitää sen siellä... ;)
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Sitten vaan ruvetaan suunnittelemaan lisää linjoja, raiteita, asemia tänne metroverkolle.

Kustannuksista luonnollisesti täysin piittaamatta?

Tässä ketjussa ehdotettu metron "nopeuttaminen" toisi aivan marginaalisia hyötyjä ja maksaisi käytännössä saman kuin metrolinjan kokonaan uudelleen rakentaminen.

Ehdotetut asemien leventämiset ovat teknisesti täysin mahdoton ratkaisu.
Maanalaisia luolia ei noin vain levennellä. Luolat on yleensä suunniteltu holveiksi, jolloin niiden laajentaminen on erittäin hankalaa.

Ainoa kustannustehokas ratkaisu maanalaisiin "ohitusraiteisiin" ovat täysin uudet asemat ohittavat tunnelit, tai oikeastaan käytännössä kokonaan uusi "pikametro".

Voi sitten ihmetellä, paljonko se maksaisi. Ja paljonko tällä hinnalla saisi Helsingin seudulle maanpäällisiä raiteita. Maanpäälliset raiteet kun maksavat
1/5 - 1/10 maanpäällisistä.

Suunnittelee sen pikaratikan vaikka välille Siikajärvi-Ämmässuo-Kolmperä ja pitää sen siellä... ;)

Saman palvelutason tarjoava maanpäällinen pikaraitiotie maksaa 1/5 - 1/10 maanalaisen metron ja sen asemien hinnasta. Samalla investoinnilla voidaan siis rakentaa 5-10 kertaa laajempi verkosto.

Pääkaupunkiseudulla suunnitellaan pikaraitioteitä mm. Jokeri-linjoille ja Laajasaloon.

Voinet lähettää terveisesi vaikkapa HKL:n ja YTV:n suunnitteluyksiköille ja Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupunkisuunnittelijoille.
 
Kannattavin ratkaisu nopeuttamiseen siis on tyhjentää metrorata turhista asemista ja rakentaa maan päälle korvaava pikaraitioverkosto. Metro vie matkustajat Sipoosta Kivenlahteen aseminaan Itäsalmi, Kontula, Itäkeskus, Herttoniemi, Hakaniemi, Rautatientori, Tapiola, Matinkylä, Kivenlahti. Pikaraitiolinjat taasen hoitelee näiden asemien ympäriltä metroa ja busseja tehokkaammin matkustajat kotiinsa. Näin tästä raskaasta metroverkostakin saattaisi olla hyötyä.

Että semmosta...:)
 
Kuten kaupunkiradoille onkin tehty. Seuraavaksi vain pitäisikin sitten kysyä olisiko kaikkein kannattavinta tehdä maan alle pikarataa nykyistä metroa harvemmalla asemien välillä ja maan päälle sitten pikaratikkaa nykyistä metroa tiheämmällä asemien välillä ja laahemmalla tavoittavuudella. Ratikka olisi silloin yhdessä bussien kanssa pikaradan liityntää, jolla voisi myös ajaa muutaman pikaradan aseman välin kätevästi ilman vaihtoja.

Helsingin metrossa oli alunperin asemat aika harvassa. Myöhemmin niitä on alettu rakentaa lisää, kuten Kaisaniemi 1990-luvulla ja nyt Kalasatama. Nyt kun on kuullut miten paljon Kalasataman alueen puhdistaminen myrkyistä maksaa, niin alkaa valitettavasti epäillä hankkeen järkevyyttä.

Kantakaupungin maanalaisten asemien verkko olisi voitu jättää harvemmaksi jos joka asemalla olisi ollut lippuhalli kummassakin päässä. Esim kolmen aseman ryhmä keskustassa Kamppi, Rautatientori ja Kaisaniemi olisivat voineet olla samaa asemaa jos Rautatientorin asemalta olis johdettu rullaportaat maan pinnalle laiturin kummastakin päästä. Silloin toinen lippuhalli olisi Mannerheimintien alla Sokoksen ja lasipalatsin välissä, ja toinen varsinaisella Rautatientorilla, Ateneumin edessä. Lisäksi olisi voitu johtaa laiturilta ylös rautatieasemalle/asematunneliin oma poikittainen rullaporras. Varsinainen Kampin asema olisi voitu silloin rakentaa vähän kauemmas länteen päin, niin että se olisi palvellut myös Leppäsuota ja Hietaniemeä. Mutta tehty mikä tehty.

Töölön metrolinjalla sekä Pisaralla on asemia aika harvassa, ja siellä toivon mukaan tulisi sitten uloskäynnit laitureiden kummastakin päistä.

Kannatan Laten ehdotusta että pintajoukkoliikenne hoitaa lyhyemmät matkat keskustan sisällä ja metro ja rautatie pidemmät matkat ja yhteydet keskustasta ulos.

t. Rainer
 
Takaisin
Ylös