Mitä, jos Helsingin metro olisikin pikaraitiotie?

vristo · 10 Marraskuu 2006

Täällähan käy keskustelu kuumana, hyvä niin

.

Hahmotelkaas joku Helsingin U-Stadtbahn-kartta. Siis mallia Köln/Bonn, Hannover tai Ruhr. Siis tunneliratoineen. Eli siis millainen se mielestänne nyt olisi, jos Helsingin metro olisi nyt pikaraitiotie (U-Stadtbahn). Ja uskon vahvasti, etta siinäkin jarjestelmassä olisi Helsingissä Saksan-mallin mukainen tunneli.

Laajasalon raideyhteydestä on hyvä mahdollisuus tulla senkaltainen, samaten raide-Jokerista. Länsimetronkin luonteeseen voi vielä vaikuttaa. Ei tunneleissa asu mörköjä.

Mitahän tuo Antero kaipaisi Kampin terminaalin tilalla? Sitä parempi yhteys esim. Lauttasaareen on vain länsimetro. En ainakaan kaipaa vanhaa, tuulista Linja-autoasemaa takaisin, ei kiitos!
En ole koko Suomessa olon aikana käyttänyt kertaakaan näitä etana-sillipurkki-heilureita eli h65A/h66A. Myös h20 Erottajalta on ruuhka-aikaan melkoinen "tungoslinja". Kampista pääsee tosi kätevasti seutulinjojen T-vuoroilla, ainoastaan tuleva metroyhteys on nopeampi (ja reilummin tilaa); Kamppi(M)-Lauttasaari(M) ajoaika metrolla olisi kai n. 3-4 minuuttia.

Compact · 10 Marraskuu 2006

R.Silfverberg sanoi:
Rantaradalla on onneksi vaatimattomat asemat Leppävaaran länsipuolella ja niin toivoisin olevan jatkossa, vaikka kaupunkirataa jatkettaisiin länteen.

Esimerkiksi Kilo, Mankki, Luoma ja Jorvas

Vesa Nurminen · 10 Marraskuu 2006

vristo sanoi:
Täällähan käy keskustelu kuumana, hyvä niin .

Ketju taisi sohaista muurahaispesää "kummallakin laidalla". Vihaiset ihmiset tänään myöhässä olevassa, täydessä 58:ssa sai ajattelemaan samaa linjaa raitiotienä (suunnitelma työn alla.

). Näinhän luultavasti olisi, jos kevyempi metro olisi aikoinaan rakennettu.

Compact sanoi:
Tuntuu usein siltä, että täällä jutustelevat metrouskovaiset käsittävät Helsingin metron autuuden vain junakaluston kautta.

Tämä on minunkin käsitys. Ja tosiaan, taas pari kuukauden tauon jälkeen metrolla kuljettuani en voinut muuta kuin ihailla vaunujen komeutta. Mutta näkisin ne kyllä mielummin jollain raskaalla radalla, esim. M-junina

.

Vristolle mainittakoon, että alunperin lauttasaareen oli tarkoitus saada yksi tai useampi raitiolinja. Ja äkkiäkös 8:n tai 6:n olisi jatkanut eteenpäin. No, mikä on tilanne, kun metroasema avataan Lauttasaareen? Asukkaat jäävät raideyhteydestä kauas ja espoolaisten tapaan suoria linjoja keskustaan saa hakea.

Compact · 10 Marraskuu 2006

Antero Alku sanoi:
Espoon Kombi muuten olisi ollut hyvin samantapainen ratkaisu kuin Holmenkollenin "metrorata". Vai mikä se nyt sitten onkaan, entinen ratikkarata, sitten "interurban" tai esikaupunkirata ja nyt kai sitä sanotaan metroradaksi. Siinä se vaan on ollut samassa paikassa kaiken aikaa, eikä asemat maksa 30 miljoonaa euroa, mutta hyvin toimii.

HOLMENKOLBANEN on hyvä esilleotto!

Sehän on tosiasiallisesti ratikkalinja, jota nykyään liikennöidään 3,2 m leveillä metrojunilla. Ja sitten HKB:n alkuperäinen kalusto: kaksiakseliset raitiovaunut kokoluokkaa Kummer! Täytyy toki myöntää, että kaluston järeistämisen yhteydessä myös infran rautaa on jykevöitetty. Mutta linjaus on se vanha trikken-tyyppinen eli asutusta hyväilevä.

Oslossa on muitakin ratikkalinjoja, jotka on muutettu metrolinjoiksi, kun 60-luvulla sellainen "uskonto" valtasi sielläkin alaa.

vristo · 10 Marraskuu 2006

Menen viikon kuluttua tutkimaan edellä mainitsemiani Saksan järjestelmiä oikein paikanpäälle. Katsotaan, millaisena sieltä palaan takaisin. Voi olla että sen Stadtbahn-jarjestelmä vie miehen mennessään ja alan hehkuttamaan sen puolesta. Mene ja tiedä

. Kyllähän tämänkaltainen ratkaisu on aika hieno, mutta pelkistetty (=halpa) "katumetro". Tällainen voisi olla vaikkapa Kampin toisen kerroksen risteysasema Helsinki U-Stadtbahnilla.

Vesa Nurminen sanoi:
Tämä on minunkin käsitys. Ja tosiaan, taas pari kuukauden tauon jälkeen metrolla kuljettuani en voinut muuta kuin ihailla vaunujen komeutta. Mutta näkisin ne kyllä mielummin jollain raskaalla radalla, esim. M-junina.

Juuri noin: M-ratahan on Helsingin toinen metrolinja. Onneksi uusi kaupunkijunahankinta hieman lähestyy tuota ideaa.

Albert · 10 Marraskuu 2006

Tässä ketjussa on paljon kirjoitettu:
-Esim. että itä-Helsinkiläiset eivät tietäisi "paremmasta" kuin liityntäliikenne. Voi hyvänen aika ei tämä mikään Pohjois-Korea ole. Moni täkäläinen on käynyt muuallakin. Internetkin toimii ja aikatauluja osataan lukea täälläkin.
-Ainahan on pääkköjä, jotka eivät periaatteesta halua helpottaa elämäänsä tutustumalla vaikka aikatauluihin. No odottakoot sitten liityntäbussia vaikka 12 tuntia.
-Eikä panna järjestelmän syyksi, että asemat ovat hämäriä ja kolkkoja. Niin ovat päättäneet päättäjämme, jotka olemme (tai emme ole) äänestäneet paikoilleen.
Muistan itse kerran 80-luvulla kun Sörnäisten metroaseman kaikki loisteputket (joista noin 20% oli jo pimeänä) vaihdettiin kerralla (ei toki yhdessä päivässä). Muutoksen vaikutus oli erittäin huomattava.

Rattivaunu · 10 Marraskuu 2006

vristo sanoi:
Hahmotelkaas joku Helsingin U-Stadtbahn-kartta.

Kirjan Helsingin pitäjä 2001 Helsinge aukeamalla s. 20 - 21 paras näkemäni aiheeseen liittyvä kartta (Metrotoimikunnan mietintö - II osa). Rataa 86,5 km ja 108 asemaa. Huomattavan kattava verkko nykyiseen raideverkkoon nähden, vaikkakin useat kerrostaloalueetkin olisivat edelleen siinäkin ilman kävelyetäisyydellä olevaa raideliikenteen pysäkkiä / asemaa. Osa mainituista kerrostaloalueista oli rakennettu jo 1950-luvulla tai 1960-luvun puoleenväliin mennessä, joten ei voi vedota siihen, että kaupunki olisi rakentunut erilaisen metron seurauksena ihan kaikilta osin erilailla. Tuokin metro olisi tietyiltä osin tehty valmiiseen kaupunkiin, olihan sen suunniteltu toteuttamisaikataulu 1969 - 2000. Jotkut lähiöt olisi varmaan tehty Tukholman mallin mukaan yhdessä raideyhteyden kanssa. Tuo kevytsysteemi olisi muuten palvellut Lauttasaarta vielä "kurjemmin" kuin paljon kohuttu Länsimetro tuon kevyen viistäessä saaren pohjoisinta reunaa suunnilleen nykyisen Länsiväylän laidassa kiinni. Tuon kevytversion yhtenä päätarkoituksena oli muuten hävittää Helsingistä metrin raitiotiet vuoteen 2000 mennessä aivan kokonaan. Tätä taustaa vasten minua toisinaan huvittaa se, ketkä tämän S-Bahnin ylimpinä puolestapuhujina täällä esiintyvät...

kuukanko · 10 Marraskuu 2006

Rattivaunu sanoi:
Tuon kevytversion yhtenä päätarkoituksena oli muuten hävittää Helsingistä metrin raitiotiet vuoteen 2000 mennessä aivan kokonaan.

Näin todennäköisesti olisikin käynyt, tosin ehkä eri syistä kuin 60-luvulla suunniteltiin. Stadtbahn-tyyppiselle metrolle olisi varmaan rakennettu ihan saman verran tunnelia kuin toteutuneen raskasmetronkin 80-luvulla valmistuneille osuuksille. Erona olisi ollut sitten suuremmat haarautumismahdollisuudet idässä, ihan niin kuin Vesa Nurminen hahmotteli tämän viestiketjun aluksi.

Pian olisi varmaan huomattu, kuinka samankaltaisia metro ja vanhat raitiotiet ovat, mutta olisi samalla kiinnitetty huomiota liikennöintikustannusten eroihin. Uskoisin, että liikennöintikustannusten ero olisi ollut niin suuri, että olisi todettu että on liiketaloudellisesti kannattavaa muuttaa vanha raitiotieverkko metroverkoksi.

Joona · 10 Marraskuu 2006

Albert sanoi:
Esim. että itä-Helsinkiläiset eivät tietäisi "paremmasta" kuin liityntäliikenne. Voi hyvänen aika ei tämä mikään Pohjois-Korea ole. Moni täkäläinen on käynyt muuallakin. Internetkin toimii ja aikatauluja osataan lukea täälläkin.

Eikä sitä tarvitse edes matkustaa muihin suuntiin ajankohdan muuttaminen riittää. Kyllähän tänne Itä-Helsinkiin ajetaan niitä suoria bussilinjoja - tosin harvalla vuorovälillä - jo ennen puoltayötä.

Uskaltaisin väittää, että on vaikea löytää itä-helsinkiläinen, joka ei muistaisi suoria linjoja ennen metroa, olisi asunut tai asioinut suorien linjojen palvelualueella taikka matkustanut keskustasta kotiin yöaikaan sillä suoralla bussilinjalla.

late- · 11 Marraskuu 2006

Joona sanoi:
Eikä sitä tarvitse edes matkustaa muihin suuntiin ajankohdan muuttaminen riittää. Kyllähän tänne Itä-Helsinkiin ajetaan niitä suoria bussilinjoja - tosin harvalla vuorovälillä - jo ennen puoltayötä.

Yöliikenteen vuoroväli ja käyttötapa eroavat kuitenkin vahvasti päiväliikenteestä.

Tähän väliin voisin huomauttaa, että pidän Länsimetroa parannuksena toisin kuin Antero. En kuitenkaan ole yhtä vakuuttunut, että Länsimetro olisi paras mahdollinen ratkaisu.

Potentiaalisesti parhaana pitämäni ratkaisu on siis metroa kevyempi raideliikennejärjestelmä, jossa pyritään tarjoamaan metroa laajemmin suoria yhteyksiä ja yhteysvaihtoehtoja. Vastaavaa järjestelmää ei löydy Suomesta lainkaan, joten kovin monella Itä-Helsingin asukkaalla tuskin on sellaisesta käsityksiä. Ei minullakaan ollut, kun vielä Itä-Helsingissä asuin.

Bussipuolella vain Espoon järjestelmä on jotenkin huomioitavissa, mutta metroa parempana en pidä sitäkään. Tietyistä osista Espoota on melko laajasti yhteyksiä eri suuntiin. mutta järjestelmä on kuitenkin tarpeettoman hajaantunut ja monimutkainen ja etuudet toimivat oikein vain Länsiväylällä. Keskustan läpi kulkevia linjoja ei ole oikeastaan lainkaan.

Jos kuitenkin palaamme yksinkertaiseen tilanteeseen eli pohdimme onko Itä-Helsingin asukkailla vertailukelpoista käsitystä muista järjestelmistä, en ole siltikään vakuuttunut. En ole sanonut, ettei aikatauluja olisi saatavilla, mutta moniko tavallinen asukas tavailee muiden kuin käyttämiensä linjojen aikatauluja? Aivan. Kuinka moni ja kuinka pitkään muistaa vertailevasti käyttämänsä eri järjestelmät? Metrohan oli ensimmäiset vuodet epäsuosittu koska monien matka-ajat pitenivät, mutta pian siihenkin totuttiin. Tietysti myös metron hyvät puolet luotettavuuden suhteen pääsivät esille vasta ajan kanssa.

Metroasemien siisteys ja valaistus ja liityntälinjojen luotettavuus taas ovat suoraan metrojärjestelmän "syytä". Metroa joko hoidetaan kunnolla tai ei hoideta kunnolla. Täydellisesti hoidettu metro ei olisi yhtä edullinen kuin nykyinen ratkaisu. En tosin sano, että se olisi ratkaisevasti kalliimpikaan. Metroa arvioitaessa on pakko ottaa huomioon miten se toimii kokonaisuudessaan. Ideaalinen metro on yhtä vakaa vertailukohde kuin mikä tahansa muu ideaalijärjestelmä, jollaisten toivomisesta täällä jaetaan aika raskaitakin syytöksiä koko ajan.

Rattivaunu · 11 Marraskuu 2006

Mielestäni keskustelussa mennään osaksi vähän metsään. Pointti on kai se, että itähelsinkiläisten kerrotaan antavan keskimääräistä paremmat arvosanat Helsingin joukkoliikennettä arvioitaessa. Ymmärtääkseni muidenkin kuin itähelsinkiläisten maallikkojen pohjatiedot ovat samalla viivalla. Vaikka muilta suunnilta on olemassa paljon enemmän vaihdottomia yhteyksiä Helsingin keskustaan, ei niillä suunnilla päästä arvosanoissa edes Itä-Helsingin tasolle. Mielestäni ei pidä tuijottaa vain sitä, mitkä tiedot ja kokemukset vain itähelsinkiläisillä joukkoliikenteen käyttäjillä on.
Siinä late- on ihan oikeassa, että Suomesta puuttuu moderni kevyt raideliikenne kokonaan. Näin ollen sitä ei kovinkaan moni "tavis" osaa edes kaivata. Mutta eiköhän kaikkien ilmansuuntien maallikot ole tässäkin asiassa täysin samalla viivalla eikä itähelsinkiläisten "kaipaamattomuuden" pitäisi olla mitenkään erityisasemassa..?
Sitten kun Jokeri nostetaan raiteille ja Kruununvuorenranta / Laajasalo saa raitiotiensä, Itä-Helsinki saa yhtenä ensimmäisistä Suomessa uudentyyppisen modernin raideyhteyden. Ellei Tampere tai Turku pikaisesti kiillaa kärkeen.

late- · 11 Marraskuu 2006

Rattivaunu sanoi:
Mielestäni keskustelussa mennään osaksi vähän metsään.

Varmaan eniten metsään mennään siinä, että ensi kertaa tämän ketjun nähdessäni ajattelin nyt syntyvän lähinnä visiointia vaihtoehtoisesta todellisuudesta. Käytännössä päädyttiin kuitenkin kinaamaan taas asioista, joita on muuallakin käsitelty. Tämä koskee siis meitä kaikkia

Rattivaunu sanoi:
Pointti on kai se, että itähelsinkiläisten kerrotaan antavan keskimääräistä paremmat arvosanat Helsingin joukkoliikennettä arvioitaessa. Ymmärtääkseni muidenkin kuin itähelsinkiläisten maallikkojen pohjatiedot ovat samalla viivalla.

Tämä on kyllä kiistatta totta. Pienenä haittatekijänä tosin luin juuri Iso-Britanniassa tehdystä tutkimuksesta, jonka mukaan sosiaalinen asema vaikuttaa huomattavasti juuri maallikoiden joukkoliikennearviointeihin.

Pääosin tältä pohjalta sanoisin kuitenkin, että Itä-Helsingin systeemi toimii ainakin paremmin kuin moni muu Helsingin systeemi. Myös liityntälinjat linjoina saavat hyviä arvosanoja. Monien liityntälinjojen lyhyys ja keskustan ulkopuolella kulkemisen tuoma luotettavuus varmasti ovat mukana myönteisinä tekijöinä.

Erikseen voidaan tietysti kinata siitä, pitäisikö bussiliikenteen tai pintaraideliikenteen pystyä myös keskustassa olemaan luotettavaa. Periaatteessa kyllä, mutta käytännössä nyt ei niin ole. Kyse on siis mahdollisuudesta siinä missä metron liityntäliikenteen parantamiseksi on mahdollisuuksia.

Antero Alku · 11 Marraskuu 2006

vristo sanoi:
Mitahän tuo Antero kaipaisi Kampin terminaalin tilalla? Sitä parempi yhteys esim. Lauttasaareen on vain länsimetro. En ainakaan kaipaa vanhaa, tuulista Linja-autoasemaa takaisin, ei kiitos!

Tähän on helppo vastaus: ei mitään. Espoosta saapuvan joukkoliikenteen katkaiseminen Fredrikinkadulle on paitsi tarpeetonta, myös äärimmäisen typerää.

Ja tässäkin asiassa ihmisten muisti on todella lyhyt. Kun avokentän aikana kuljettaja jostain syystä jätti porukan edes sinne päin, mihin nyt jätetään kaikki matkustajat, siitä tuli kamala poru. Koska ulkona ihmiset näkivät ja ymmärsivät, miten pitkän lisäkävelyn he saavat. Nyt matkustajat kehuvat Kampin terminaalia kävellessään joka päivä kauempaa kuin silloin kun siitä kävelystä marisivat.

vristo sanoi:
En ole koko Suomessa olon aikana käyttänyt kertaakaan näitä etana-sillipurkki-heilureita eli h65A/h66A. Myös h20 Erottajalta on ruuhka-aikaan melkoinen "tungoslinja".

En kehu näitä nykyisiä yhteyksiä. Niiden ongelmat eivät johdu joukkoliikenteestä itsestään, vaan henkilöautoista, joita täällä halutaan suosia. Ei ole mahdollista tehdä keskustan läpi ajavia pintalinjoja, jos ei ole poliittisesti mahdollista estää henkilöautojen joukkoliikenteelle aiheuttamaa haittaa.

Nythän tilanne on niin, että busseille on järjestetty etuudet eli bussikaistat tai -kadut (ei vielä valoetuuksia) Kamppiin, Asema-aukiolle ja Rautatientorille. Etuudet puuttuvat Kaivokadulta ja Postikadulta. Eli eri suunnilta tulevan bussiliikenteen päätepisteitä ei ole yhdistetty. Miksi? Virallisen selityksen mukaan varmaankin siksi, ettei se ole tarpeen. Koska kaikki bussilinjathan päättyvät keskustaan.

Ei voi kuitenkaan välttää myös toisenlaista selitystä. Sillä jos ydinkeskustan läpäisy (Kaivokatu-Postikatu ja Simonkatu) olisi varattu vain joukkoliikenteelle, menisi pohja kaikista suuruudenhulluista rakennushankkeista. Eihän niitä voisi osoittaa mitenkään kannattaviksi, kun joukkoliikenne pelaisi katutasossa eikä mitään aikasäästöjä voitaisi laskea.

Kaikenlaisia muitakin verukkeita esitetään, kuten ettei bussiliikenne mahtuisi Kaivokadulle. Muistutan vain, että kaikki Kampin länsibussiliikenne kulkee 2-kaistaisessa tunnelissa. Ainoa ruuhkauttava tekijä on itse Kampin bussiasema, jossa kuorman purku kestää niin kauan, että tarvitaan 3 pysäkkiä. Läpiajavassa liikenteessä tällaista tilannetta ei tule, kun kuorma jaetaan useille keskusta-alueen pysäkeille.

Läpiajavien linjojen vaikutuksesta katoaisi myös suuri osa keskustan sisäisistä metromatkoista, mikä sekään ei tietenkään ole suotavaa joidenkin mielestä. Kuitenkin siinäkin vain matkustajien palvelu paranee samalla kun joukkoliikenteen kokonaiskustannukset metrosta huolimatta laskevat. Metroon nyt vaihtavat länsibussien matkustajat kun käyttäisivät ruuhkan vastaisen suunnan kapasiteettia, joka nyt kulkee vastakkaisen suunnan busseissa käyttämättömänä. Edelleen säästettäisiin kalusto- ja kuljettajakuluissa. Kampissahan seisoo jatkuvasti jouten 20-30 bussia ja kuljettajaa - täysin turhaan.

Ja ehkä sokerina pohjalla: Matkustajamäärä kokonaisuudessaan lisääntyisi, eikä maksaisi mitään. Suomen Turusta on kokemusta keskustaan päättyvien linjojen muuttamisesta läpiajaviksi. Matkustajamäärät nousivat 15 %. Verratkaapa tätä vaikka länsimetron 0-vaikutukseen 500 miljoonan investoinnista.

Antero

R.Silfverberg · 13 Marraskuu 2006

Compact sanoi:
Etelä-Espoon metrossa nimenomaan panostetaan siihen, että asemat ovat hulppeita. Espoon taannoisessa päättävässä kokouksessa metron puoltajat vannoivat, että asemat tehdään kaupunkiolohuoneiksi, joissa voi viettää aikaansa (olematta menossa minnekään). Kyllähän se semmoinen tulee maksamaan.

Nyt en tarkoittanut nyt päätetyn Matinkylän linjan asemia, vaan Kivenlahden jatko-osan. Tuskin Iivisniemeen ja Suomenojaan mitään kulutuspalatsi-asemaa tulee vaan kyllä Siilitie-Kulosaari -tyyppinen saa kelvata.

Compact sanoi:
Näihin vuodenaikoihin VR:n YTV-lähijunat ovat ainakin omalla kohdallani kulkeneet täysin viivassaan. Millä höyryjunalla Rainer sitten kulkee, en tiedä. Pääradan K:t ja I:t ovat loistavia oikeassa ajassa liikkuvia kulkupelejä.

Muistan että ne alkoivat kulkea ajallaan kun Keravan kaupunkirata valmistui ja K-junien matka-aikaa pidennettiin 3 minuutilla, ja P-junat lopetettiin ja korvattiin I-junilla. On sekin tietysti keino saada ne kulkemaan aikataulussa.

Nykyisin kuljen rantaradalla ja toissaviikolla kahtena arki-aamuna viidestä olivat junat myöhässä. Kokonaisia U/S/E-junien vuoroja jätettiin minulle tuntemattomasta syystä ajamatta, niin että tunnelmaa riitti.

Compact sanoi:
Tunneliasemahallit yleensä ovat suttuisen hämäriä. Viimeksi tässä päivänä muutamana katselin Hakaniemen komeaa ja ilmavaa junahallia ylätasanteelta (matkustin metrolla Rautatientorilta Hakaniemeen!) ja huomasin, että sielläkin on valtavasti lamppuja pimeinä. Laiturihallissa olisi tehokkaat "valonheittimet", jotka antaisivat epäsuoraa valoa katon kautta. Kaikki sököinä. HKL:n metroasemat ovat siis yleisilmeeltään kalseita (Espoossa ei siis sellainen tule toistumaan) ja valaistus on joka paikassa melko retuperällä. Ovatko lamput liian kalliita vai lamppuhuolto-osasto lakkautettu? No kyllä tunneleissa kulkea näkee, mutta alunperäinen valaistussuunnitelma on täysin laiminlyöty.

Hesarissa on ollut juttua että jokainen metroasema tullaan remontoimaan kokonaan.

Sen puolen olisi kiva jos jätettäisiin joku metroasema alkuperäiseen asuunsa. Kun joillakin niistä alkaa olla ikää jo 30 vuotta pitäisi, jälkipolvillekin olla jotain näyttää millaisella metrolla isoisä kulki.

Compact sanoi:
Esimerkiksi Kilo, Mankki, Luoma ja Jorvas

Kilo, Koivuhovi ja Tuomarila ovat esimerkkejä toimivista, joskin vaatimattomista kaupunkirata- tai miksei metro-asemista. Sen tasoiset ovat suurin osa on saksalaistenkin kaupunkien S-Bahn-pysäkeistä suurten keskusten ulkopuolella. Jos vielä sadevesiviemäröinti saataisiin toimiviksi alikuluissa.....

t. Rainer

R.Silfverberg · 13 Marraskuu 2006

Antero Alku sanoi:
Läpiajavien linjojen vaikutuksesta katoaisi myös suuri osa keskustan sisäisistä metromatkoista, mikä sekään ei tietenkään ole suotavaa joidenkin mielestä. Kuitenkin siinäkin vain matkustajien palvelu paranee samalla kun joukkoliikenteen kokonaiskustannukset metrosta huolimatta laskevat.

Oletko nyt ihan varma että Helsinkiläiset olisivat metron sijaan halunneet haluavat lisää busseja jyräämään kaupungin katuja pitkin idästä länteen ja lännestä itään? Eivätköhän ympäristösyyt paina vaakakupissa jotain?

Miksi bussiliikenne lännestä Kamppiin toimii niin hyvin kuin se toimii johtu siitä että se on ainoa ilmansuunta josta pääsee moottoritietä aina 1 km päähän pääteasemalta, ja sieltäkin bussit on johdettu perille eri joukkoliikennekatua pitkin. Jos olisi haluttu läpiajettavia busseja, olisi idästä pitänyt johtaa moottoritietasoinen väylä Pitkälle Sillalle/Kruunuhakaan asti, ja sieltä vain busseille sallittua katua pitkin Rautatientorille. Sitten olisi vielä ratkaisematta miten busat sadaan Manskun yli ilman pitkää jonotusta. OK, olisi tehty busseille "keskustatunneli" mutta Stadin poliittisen ilmapiirin tuntien niin se ei olisi jäänyt yksinomaan busseille.

Antero Alku sanoi:
Ja ehkä sokerina pohjalla: Matkustajamäärä kokonaisuudessaan lisääntyisi, eikä maksaisi mitään. Suomen Turusta on kokemusta keskustaan päättyvien linjojen muuttamisesta läpiajaviksi. Matkustajamäärät nousivat 15 %.

Turussa tähän tulokseen ollaan todennäköisesti päästy siksi että bussireitistö oli yhtä spagettia ennen uudistusta (suoritin 1980-luvulla varusmiespalvelukseni Turusa joten muistissa on), ja bussin kanssa kilpailevia joukkoliikennemuotoja kuten metroa tai raitiotietä Turussa ei ole, ja Turku on paljon pienempi kaupunki kuin Helsinki, että bussien kapasiteetti riittää ihan hyvin joukkoliikenteen hoitamiseksi ilman että ympäristö kärsii. Sitten on voinut osua yhtaikaa jokin tariffiuudistus tms josta mulla ei ole tarkempaa tietoa.

t. Rainer