Mitä, jos Helsingin metro olisikin pikaraitiotie?

Millaiset turvajärjestelyt puistoon tai metsään rakennettu raitiotie vaatisi, olettaen että nopeus olisi suurimmillaan 70 km/h (mutta enimmäksen 50)?
Vaatisiko se aitauksen? Luulen että asukasvastarinta tällaisia kohtaan johtuu siitä että sellainen raitiotie katkaisisi tutut kävelyreitit ja se olisi turvallisuusriski esim lapsille tai muille "erityisryhmille".

t. Rainer
 
Millaiset turvajärjestelyt puistoon tai metsään rakennettu raitiotie vaatisi, olettaen että nopeus olisi suurimmillaan 70 km/h (mutta enimmäksen 50)?
Vaatisiko se aitauksen? Luulen että asukasvastarinta tällaisia kohtaan johtuu siitä että sellainen raitiotie katkaisisi tutut kävelyreitit ja se olisi turvallisuusriski esim lapsille tai muille "erityisryhmille".

Suomen lainsäädännössä ei tällä hetkellä ole määräyksiä tuon suhteen raitioteiden osalta. Rautateidenkin osalta en ole onnistunut löytämään mitään tarkkoja määräyksiä, ainoastaan melko yleisluontoisia ohjeita koskien asema-alueita ja kallioleikkauksia.

Toisaalta, eipä noita pääkatuja ja -teitäkään ole yleensä aidattu kaupunkialueilla.
 
Kysyit edellisessä viestissäsi että miksi on niin hankala mennä lentokentälle muualta kuin keskustasta?
Sitä minäkin olen ihmetellyt. Meiltä Espoosta on surkeat yhteydet, bussit menee n kerran tunnissa ja kiertävät kaiken maailman teollisuusalueiden kautta ja matka kestää yli tunnin. Autolla kestää 30 minuuttia. Aikaisin aamulla eikä klo 19:00 jälkeen ei mene yhtään bussia.

t. Rainer

Bussi 540 liikennöi myös klo 19 jälkeen Espooseen. Syy miksi busseja ei mene tiheämmin/ enemmän reittejä johtuu että matkustajat käyttävät matkatavaran, matka-ajan lentokentällä ja lentokoneesta tulevan uupumuksen (palatessa haluaa heti kotiin) takseja. Matkustajavirrat ovat ohuet. Kehärata kuitenkin tuo yhteyksiä monesta paikasta lentokentällä joten varsinkin pää- ja rantaradan varesta taksin käyttö lentokentällä vähenee.


Mulla on sellainen aavistus että taksiliikennöitsijät ovat sopineert HSL:n kanssa että busseja lentokentälle ei ajettaisi liikaa etteivät ne vie takselita asiakkaita. Vastapalveluksena taksit eivät urputa sitten HSL:n Kutsuplussasta.

t. Rainer

Kutsuplussalla ei ole asian kanssa mitään tekemistä sillä se on aloittanut vasta vuonna 2013, kun lentokenttä on ollut Seutulassa jo yli 60 vuotta. Kunnilla ei ole tällähetkellä rahaa suurentaa kutsuplussan liikennöintialuetta Vantaalle ja Espooseen nykyistä enempää.
 
Suomen lainsäädännössä ei tällä hetkellä ole määräyksiä tuon suhteen raitioteiden osalta. Rautateidenkin osalta en ole onnistunut löytämään mitään tarkkoja määräyksiä, ainoastaan melko yleisluontoisia ohjeita koskien asema-alueita ja kallioleikkauksia.

Toisaalta, eipä noita pääkatuja ja -teitäkään ole yleensä aidattu kaupunkialueilla.

Kyllä monet tiet joilla ajetaan 60 km/h tai nopeammin ovat aidattu taajama-alueen sisällä. Vain kohdissa joissa tie kulkee jollain sillalla että jalkakäytävä / kevyen liikenteen väylä on tiessä kiinni, kuten Kulosaaren sillta ja Vihdintie kohdassa jossa se ylittää rantaradan, on jätetty aita pois. Mutta jos kevyen liikenteen väylän ja tien välillä on rakoa, on yleensä leveä oja tai "peltiaita".

Rautatiet ovat kanssa nykyisin kaikkialla Helsingin alueella aidattu. Poikkeuksena olivat satamaradat mutta niillä ajettiin korkeimmillaan n 50 km/h mutta silti niillä sattui yliajoja ja pidettiin vaarallisina. Koska tiedettiin että ne tullan purkamaan pois, jätettiin ne aitaamatta.

Mulla on sellainen käsitys että raitiotien rakentaminen metsään tai puistoon ei olisi läpihuutojuttu meillä, ja siksi niitä ei ole rakennettu.

t. Rainer

---------- Viestit yhdistetty klo 11:08 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu klo 10:54 ----------

Bussi 540 liikennöi myös klo 19 jälkeen Espooseen. Syy miksi busseja ei mene tiheämmin/ enemmän reittejä johtuu että matkustajat käyttävät matkatavaran, matka-ajan lentokentällä ja lentokoneesta tulevan uupumuksen (palatessa haluaa heti kotiin) takseja. Matkustajavirrat ovat ohuet. Kehärata kuitenkin tuo yhteyksiä monesta paikasta lentokentällä joten varsinkin pää- ja rantaradan varesta taksin käyttö lentokentällä vähenee.
Toivottavasti.

Pikalinja 540:n vuoroväli Espoosta kentälle on iltaisin 2 tuntia. Hidaslinja 535 taas lopetta liikennöinnin klo 19. Sellaisilla ei tee yhtään mitään. Joka tapauksessa Anteron ei kannata olla kateellinen siitä että "muualta" päääsisi lentokentälle paremmin kuin sieltä mistä hän itse asuu. Ei vain pääse. Kuitenkin satamista tullaan ahkerasti kotiin asti julkisilla, joten kyllä paremmille lentokenttäyhteyksille olisi kysyntää.

Kutsuplussalla ei ole asian kanssa mitään tekemistä sillä se on aloittanut vasta vuonna 2013, kun lentokenttä on ollut Seutulassa jo yli 60 vuotta. Kunnilla ei ole tällähetkellä rahaa suurentaa kutsuplussan liikennöintialuetta Vantaalle ja Espooseen nykyistä enempää.

Kutsuplus ei mene lentokentälle mutta se vie asiakkaita takseilta muilla reiteillä. Kysyin yhdeltä taksikuskilta mitä mieltä hän on Kutsuplussasta mutta sain vain ympäripyöreitä vastauksia. Sanoi että voisi jopa mennä sinne itse töihin!

t. Rainer
 
Kyllä monet tiet joilla ajetaan 60 km/h tai nopeammin ovat aidattu taajama-alueen sisällä. Vain kohdissa joissa tie kulkee jollain sillalla että jalkakäytävä / kevyen liikenteen väylä on tiessä kiinni, kuten Kulosaaren sillta ja Vihdintie kohdassa jossa se ylittää rantaradan, on jätetty aita pois. Mutta jos kevyen liikenteen väylän ja tien välillä on rakoa, on yleensä leveä oja tai "peltiaita".

Rautatiet ovat kanssa nykyisin kaikkialla Helsingin alueella aidattu.

Kyllä seudulta esimerkkejä löytyy useampi, missä tuolla 60 km/h rajoituksella varustettua tietä ei ole aidattu: Esimerkiksi Merituulentie Espoossa: http://goo.gl/maps/7BKXY , Kehä I Espoossa: http://goo.gl/maps/bs51c , Hämeenlinnanväylä Vantaalla: http://goo.gl/maps/4aWiP tai Käskynhaltijantie Helsingissä: http://goo.gl/maps/vVUMB .

Rautatiealueet on tosiaan aidattu seudulla nykyään tehokkaasti, viimeseksi esim. Kauniaisten ratapihan ja liityntäparkin väli aidattiin.

Oleellista on tässä nyt se, että määräyksiä (l. mustaa valkoisella) siitä, että missä olosuhteissa nuo on aidattava ei ole. Tai ainakaan mun tiedossa sellaista ei ole. Suojatiethän ovat sallittuja, jos tien nopeusrajoitus on max. 70 km/h ja rautatiellä tasoristeykset taas jos raiteen nopeusrajoitus on 140 km/h. Se miten sitten käytännössä menetellään ja on menetelty on eri asia.
 
Hyvä esimerkki on tämä, jossa on vielä jäljellä pätkä ilman mitään pengerrettä, ojaa, nurmikkoa tai muuta välissä. Pelkkä kanttikivi.

Ei ylläesitetty esimerkki järin eristämättömältä, kevyeltä tai mukavalta kaupunkiympäristöltä vaikuta, vaikka nimenomaan jalkakäytävän ja ajoradan välissä ei olekaan aitaa. Tuollaisella ratkaisulla on usein käytännössä lähes moottorikadun estevaikutus ja ympäristö on muutenkin varsin luotaantyöntävä. Stadtbahn-ratikka tuon tyyppisellä väylällä ei sitten tilannetta enää paljon muuta.
 
Viimeksi muokattu:
Stadtbahn-ratikka tuon tyyppisellä väylällä ei sitten tilannetta enää paljon muuta.

Se ei ollutkaan se pointti, vaan se, että jos 60 km/h nopeusalueella autoliikenne on ihan vieressä ookoo, ei aitaamattoman ratikkaliikenteen kanssa samalla nopeudella luulisi olevan sen suurempaa riskiä. Stadtbahnin ei toki tarvitse näyttää tuolta, vaan se voi vähintään puolen vuotta näyttää tältä, tältä tai tältä. Ylikulkuja voi toki olla vähän autoväylää useampi eikä liikennevaloja ei tarvita, koska ratikoita ei kuitenkaan kulkisi yhtenä letkana.
 
Se ei ollutkaan se pointti, vaan se, että jos 60 km/h nopeusalueella autoliikenne on ihan vieressä ookoo, ei aitaamattoman ratikkaliikenteen kanssa samalla nopeudella luulisi olevan sen suurempaa riskiä. Stadtbahnin ei toki tarvitse näyttää tuolta, vaan se voi vähintään puolen vuotta näyttää tältä, tältä tai tältä. Ylikulkuja voi toki olla vähän autoväylää useampi eikä liikennevaloja ei tarvita, koska ratikoita ei kuitenkaan kulkisi yhtenä letkana.

Raitiovaunu on kuitenkin raskaampi kulkuneuvo kuin henkilöauto. Jarrutus ym ominaisuuksiltaan se vastaa rekkaa. Lisäksi koska se on hiljaisempi kuin rekka tai bussi niin on varmistettava että ihmiset huomaavat ajoissa raitiovaunun lähestymisen.

Jos raitiotie rakennetaan 60 km/h tai korkeammile nopeuksille ja jos on epävarmaa pysyisivätkö ihmiset poissa radalta, niin kuvittelisin että se pitää eristää riittävän hyvin, eli vähintään yhtä hyvin kuin valtatiet, eli se katkaisee kyllä kaikki koiranulkoilutusreitit. Ylittäminen samassa tasossa olisi sallittua vain tasoristeyksillä joissa on oltava varoituslaitteet ja mieluiten puomit jos ollaan pysäkkien välillä jossa vaunu kulkee suurimmalla nopeudella. Linkkaamistasi kuvista viimeinen ja keskimmäinen vastaa lähinnä Helsingin nykyisiä ajokaistojen välin rakennetuja raitioteitä esim Meilahdessa ja Käpylässä ja joissa ajetaan max 40 km/h eli eivät kuulu kategoriaan "puistoon rakennetut raitotiet". Ensimmäinen kuva taas voisi olla mutta kuvasta ei käy ilmi radan speksejä.

Olisi hyvä jos joku ammattilaisista esim nimim Late voisi kommentoida millaisia rajaehtoja HKL:llä käytettäisiin jos vastaavia PIKAraitioteitä rakennettaisiin meille.

---------- Viestit yhdistetty klo 15:39 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu klo 14:38 ----------

EDIT: Linkitin Google-streetview kuvia Göteborgista. https://www.google.fi/maps/@57.7325...ata=!3m4!1e1!3m2!1skPiW20FJyulvJAq7ENyVyA!2e0 ja https://www.google.fi/maps/@57.7692...ata=!3m4!1e1!3m2!1so1DcIsCZVxVI_hDcse-CAw!2e0

Göteborgin raitiotiellähän on pari esimetroiksi rakennettua linjaa lähiöihin asti, mutta varsinaista metroksi muuttamista ei koskaan tapahtunut. Ensimmäinen kuva on kevyemmin rakennetusta Bergsjön radasta, jälkimmäinen raskaammin rakennetusta Angeredin radasta. Kummassakin on aidat siellä missä rata ei kulje katuja pitkin. Angeredin radalla ei ole edes tasoristeyksiä. Raitiotien spekseistä muuten niin suurin sallittu nopeus on 60 km/h (teknisesti mahdolista ajaa 80 km/h) ja raideleveys 1435. Vaunut ovat 2.65 m leveitä. Nämä ovat lähimpänä sitä mitä voi Stadtbahniksi kutsua Pohjoismaissa.


t. Rainer
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Ympyrä sulkeutuu, kun ollaan taas päästy tilanteeseen, jossa Rainer yrittää kovasti keksiä syitä sille, miksi ratikka nyt vaan kertakaikkiaan on ihan mahdoton. Tosin paikka taitaa tällä kertaa olla uusi.

Ensinnäkin Suomessa ei ole minkäänlaista raitiotietä koskevaa laindsäädäntöä. Okei, jotain on lähinnä tieliikennelaissa, mutta yleisesti ratikkaa säädellään tällä hetkellä todella kevyesti. Lainsäädännöstä ei siis löydy Rainerille nyt tukea.

Toiseksi Kumpulanlaakson radalle ei ole määritelty missään huippunopeustavoitteita. Jos siellä ajettaisiin 70 km/h, niin tuo kilometrin pätkä ajettaisiin 20 sekuntia nopeammin kuin jos siellä ajettaisiin 50 km/h. Siispä nopeustavoite kannattaa valita sopusoinnussa ympäristön kanssa eikä tuijottaa sokeasti lukuja, kun sitä aikaa ei kuitenkaan juuri säästy. Tuo 20 sekuntiakin on liioiteltua, sillä pitää myös kiihdyttää ja jarruttaa.

Kolmanneksi niiden tosielämän referenssien kanssa on taas vähän niin ja näin. Tulee mieleen rantarata tuossa Tuomarilan ja Koivuhovin asemien välissä. Eipä sitä eristetty ole.

Ja neljänneksi se "eristäminen" ei ole mikään mörkö. Siihen riittää samanlainen aita kuin ratikkapysäkeillä on tällä hetkellä ja vaikka kaunis pensasaita sen rinnalle. Tarkoitushan on huolehtia siitä, ettei radalle kulkeuduta vahingossa. Ei estää sinne ehdoin tahdoin menemistä.

Laajasalon sillalla on nopeustavoitteena muistaakseni tuo 70 km/h ja siellä rata on päädytty sijoittamaan sillan toiselle reunalle niin, ettei radan ylitystarvetta ole. Rata aidataan. Radasta ei tule pelastuslaitokselle ajokelpoista. Saksassa on myös omat säädöksensä siitä, millä nopeuksilla on noudatettava minkäkinlaista kulunvalvontaa, mutta eristyksestä ei taida olla säädöksiä. Nakkiputka tai Antero voivat korjata, jos olen väärässä.

Palataksemme tämän aiheen otsikkoon: Jos Helsingissä olisi alettu jostain syystä rakentamaan metroa 10-15 vuotta aikaisemin kuin todellisuudessa aloitettiin, olisi 1. vaihe luultavasti ollut jonkinlainen esimetro. Ensin olisi siis ajettu raitiovanuilla jonnekin Itä-Helsinkiin. Sitten olisi nille kaivettu tunnelia Sörnäisistä Kamppiin tai Ruoholahteen. Sitten olisi hankittu isompaa kalustoa kuin mitä raitiovaunut ovat, levennetty raideleveyttä eli toimittu suurin piirtein samalla tavalla kuin Stuttgartissa.

Jos Helsinki olisi ottanut mallia Saksasta, miksi esikuvaksi olisi tullut juuri Stuttgart, ainoa esimetron raskaammaksi, joskin edelleen täysin katukelpoiseksi, muuttanut kaupunki? Äläkä nyt vaan sano, että suuremmalla raideleveydellä saadaan leveämmät vaunut, korkeampi nopeus ja vakaampi kulku. :lol:
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Ei Göteborgin rakennustapa ole mitenkään poikkeuksellinen, esimerkiksi Frankfurtin Stadtbahn näyttää kadulla tältä, kun nopeutta on vähän enemmän, tasoristeyksiä toki on:

https://www.google.fi/maps/@50.1499...m4!1e1!3m2!1sYSEFH-nGHlVKI4z4XkSfcA!2e0?hl=fi

(Kuva on pari sataa metriä Anteron edellisen sivun linkistä.)

Kölnin Stadtbahn taas näyttää tältä hyvän nopeuden pätkällä satunnaisessa esikaupungissa, tasoristeyksiä toki on ja muualla hitaamman nopeuden katuosuutta:

https://www.google.fi/maps/@50.9806...ata=!3m4!1e1!3m2!1sZGH8sPC8w5a-Tvf2j7OsdA!2e0

Ei se Saksassakaan kyllä niin mene, että Stadtbahn laitetaan satunnaiselle kapealle kadulle ilman eristystä muun liikenteen joukkoon ja nopeus on silti kova. Turha siis kuvitella, että se onnistuisi Suomessakaan. Jossain Paciuksenkadulla tai Huopalahdentiellä hyvän nopeuden Stadtbahnille olisi kyllä tilaa, mutta kapeilla kaduilla nopeus ei ole samaa luokkaa.
 
Lisäksi koska se on hiljaisempi kuin rekka tai bussi niin on varmistettava että ihmiset huomaavat ajoissa raitiovaunun lähestymisen.

Rekoilla ja busseilla ei ole ongelmaa kuudenkympin alueella, joten meluttomuus lienee ainut oikea haitta. Risteyksissä ja ylityspaikoissa tietenkin kilkuttavat Varova-valot, jottei tule huomaamatta. Jos kadusta tehdään poistomainen ruohoratoineen, voi sen reunustaa matalalla elementtiaidalla tai puskalla. Tukholmassa 50-80 km/h radoilla ei ole sen kummemmat systeemit kuin kilkutuslaite ja joissain paikoissa punaiseksi muuttuva valo. Ylitykset ovat pysäkkien lähellä, joten pelkkä vaunujen ryskytys vaihteissa olisi kuuleville tarpeeksi hyvä, ja lisäksi ennen ja jälkeen pysäkkiä vauhti tietenkin on hitaampi. Pieni lomittainen aitaviritys, šikaani, joka pakottaa kävelijän katsomaan molempiin suuntiin ja pyöräilijää joko taluttamaan tai ainakin hidastaa kunnolla, on jo itsessään hyvä keskelläkin pätkää, jossa vauhti ei ole sen kovempi kuin 60 km/h. Autoliikenteellekään ei tosin tällaista vaadita.

Jos raitiotie rakennetaan 60 km/h tai korkeammile nopeuksille ja jos on epävarmaa pysyisivätkö ihmiset poissa radalta, niin kuvittelisin että se pitää eristää riittävän hyvin, eli vähintään valtatien luokkaa.

Yli 50 km/h ja varsinkin yli 60 km/h radalle, siis 80 km/h baanalle, valtatien eristys on riittävän hyvä. Valtatienkin voi toki eristää usealla eri tavalla, mutta koska raitiotie yksinään on paljon kapeampi, ja koska radan saa ikään kuin upotettua maisemaan, puutarhamaisemointi ei olisi huono idea. Tästäkin löytyy paljon esimerkkejä, etenkin läntisessä Saksassa. Tyypillinen on kai matalat pensasaidat, jonka sisälaidoilla on sellaista vihreätä elementtiaitaa. Tolppien ja aitojen keltaiset plakaatit, jotka varoittavat sähköiskuvaarasta, auttavat omalla tavallaan, muttei yllättäen kuitenkaan pistä ympäristössä silmään. Tai sitten silmä on vain niin tottunut, kun niitä on tullut nähtyä. :smile:

Itse veikkaan, että tarvitaan ennakkotapaus ennen kuin Suomessa viodaan alkaa näitä soveltaa.
 
Ei se Saksassakaan kyllä niin mene, että Stadtbahn laitetaan satunnaiselle kapealle kadulle ilman eristystä muun liikenteen joukkoon ja nopeus on silti kova. Turha siis kuvitella, että se onnistuisi Suomessakaan. Jossain Paciuksenkadulla tai Huopalahdentiellä hyvän nopeuden Stadtbahnille olisi kyllä tilaa, mutta kapeilla kaduilla nopeus ei ole samaa luokkaa.

Ei kai sellaista ole väitettykään? Tosin Saksassa ratikat kyllä ajavat huomattavasti reippaammin kuin Helsingissä, esim Düsseldorfissa ratikan nopeusmittarin mukaan viittäkymppiä samantapaisilla kaduilla kuin Viipurinkatu Helsingissä eli kapea ajorata, parkkipaikat molemmin puolin.

Nuo "eristykset" näyttävät juuri sopivan kevyiltä, jotta eivät pilaa kaupunkikuvaa mutta estävät tahattoman radalle joutumisen. Vähän nätimmällä mutta vastaavankorkuisella aitarakenteella se Kumpulanlaaksokin kannattaa suojata. Vaikkei meillä mikään laki sellaista määrääkään.
 
Ei kai sellaista ole väitettykään? Tosin Saksassa ratikat kyllä ajavat huomattavasti reippaammin kuin Helsingissä, esim Düsseldorfissa ratikan nopeusmittarin mukaan viittäkymppiä samantapaisilla kaduilla kuin Viipurinkatu Helsingissä eli kapea ajorata, parkkipaikat molemmin puolin.

Suomessa on ajonopeuksia pyritty määrätietoisesti alentamaan alueilla, joilla on kevyttä liikennettä. Sillä on ollut selvästi positiivinen liikenneturvallisuusvaikutus. Liikenneturvallisuusmielessä Viipurinkadulle sopiva huippunopeus on 30-40 km/h. Toki aina voi ehdottaa, että ratikalle annetaan erityislupa tappaa ja teloa kevyttä liikennettä, kun se on niin sympaattinen kulkuneuvo, mutta poliittisesti en laskisi paljon sen läpimenon varaan.

Nuo "eristykset" näyttävät juuri sopivan kevyiltä, jotta eivät pilaa kaupunkikuvaa mutta estävät tahattoman radalle joutumisen. Vähän nätimmällä mutta vastaavankorkuisella aitarakenteella se Kumpulanlaaksokin kannattaa suojata. Vaikkei meillä mikään laki sellaista määrääkään.

Joo. Tälläisiä eristyksiä löytyy vaikka Porton Stadtbahnilta esikaupunkialueelta. (Porto Metro).

https://www.google.fi/maps/@41.3152...!1e1!3m2!1s-LQxfer4kNcvdKktf1MJvQ!2e0!6m1!1e1
 
Ympyrä sulkeutuu, kun ollaan taas päästy tilanteeseen, jossa Rainer yrittää kovasti keksiä syitä sille, miksi ratikka nyt vaan kertakaikkiaan on ihan mahdoton. Tosin paikka taitaa tällä kertaa olla uusi.
Ratikka ei ole mahdoton, mutta siinä muodossa mitä Helsingissä on, ei se korvaa pidemmillä matkoilla metroa tai juuri edes bussia.


Toiseksi Kumpulanlaakson radalle ei ole määritelty missään huippunopeustavoitteita. Jos siellä ajettaisiin 70 km/h, niin tuo kilometrin pätkä ajettaisiin 20 sekuntia nopeammin kuin jos siellä ajettaisiin 50 km/h. Siispä nopeustavoite kannattaa valita sopusoinnussa ympäristön kanssa eikä tuijottaa sokeasti lukuja, kun sitä aikaa ei kuitenkaan juuri säästy. Tuo 20 sekuntiakin on liioiteltua, sillä pitää myös kiihdyttää ja jarruttaa.
Riippuu tietenkin radan muista ominaisuuskista, mutta se Kumpula oli yksi esimerkki, ettei haluttu edes lähteä kokeilemaan vaikka raitiotiell olisi saavutettu jotain ja ratkaisu olisi olut ihanteellinen? Varsinaiset kompastuskivet tulevat sitten kun Jokeria aletaan rakentaa, esim Pitäjänmäen ja Leppävaaran tai Leppävaaran ja Otaniemen välille jossa aikasäästöä olisi saavutettavissa suuremmilla nopeuksilla. Käytännössä joudutaan tekemään rautatien standardien mukaan jos ei haluta etenavauhtia kulkevaa vaunua.

Kolmanneksi niiden tosielämän referenssien kanssa on taas vähän niin ja näin. Tulee mieleen rantarata tuossa Tuomarilan ja Koivuhovin asemien välissä. Eipä sitä eristetty ole.
On käytännössä eristetty. Toisella puolella kulkee tie ja välissä syvä oja. Eikä ole tasoristeyksiä. Ei sinne kukaan eksy noin vaan. Radan toinen puoli on aidattu vaikak se on joutomaata.

Ja neljänneksi se "eristäminen" ei ole mikään mörkö. Siihen riittää samanlainen aita kuin ratikkapysäkeillä on tällä hetkellä ja vaikka kaunis pensasaita sen rinnalle. Tarkoitushan on huolehtia siitä, ettei radalle kulkeuduta vahingossa. Ei estää sinne ehdoin tahdoin menemistä.
Max 40 km/h nopeuksila varmaan ok, suuremmilla selviää sitten lainsäädännön tarkentamisen myötä. Suomessa voidaan olettaa että pitää olla vähintään yhtä turvalliset ratkaisut kuin Ruotsissa.

Jos Helsinki olisi ottanut mallia Saksasta, miksi esikuvaksi olisi tullut juuri Stuttgart, ainoa esimetron raskaammaksi, joskin edelleen täysin katukelpoiseksi, muuttanut kaupunki? Äläkä nyt vaan sano, että suuremmalla raideleveydellä saadaan leveämmät vaunut, korkeampi nopeus ja vakaampi kulku. :lol:

Stuttgart teki päätöksen silloin kun oli vain saatavilla vanhan ajan tekniikkaa, eli ei matalalattiakalustoa. Vaunuja leventämällä taas varmistettiin se ettei junista tule liian pitkiä. Stuttgartin kadut ovat Helsingin tapaan aika kapeita eli missä ajetaan maan päällä ovat pysäkkien pituudet rajalliset. Siellä ilmeisesti haluttiin että kerralla tulee vain 1 vaunu pysäkille toisin kuin meillä. Jos normaaliraiteinen raitiovaunu on puoli metriä leveämpi kuin kapealla raiteella ajettava, niin se antaa joustoa sekä kapasiteetissä että parantaa matkustusmukavuutta kun sekä käytävä että istuimet ovat leveämpiä. Mitä nopeuteen tulee niin kapearaiteinen nopean liikenteen rata vaatii enemmän sekä radalta että kalustolta heittojen, routavaurioiden ym takia.

t. Rainer
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Takaisin
Ylös