Junanlähetysopastin

juhanahi

Tunnistettu jäsen
Liittynyt
29 Kesäkuu 2005
Viestit
348
Pala Helsingin metrohistoriaa on nyt tallennettu Seisakkeelle.

Tänään julkaistussa artikkelissa kerrotaan "Olli-Liisasta", metron junanlähetysopastimesta, joka ei koskaan tullut käyttöön, mutta joka ei ole metrosta täysin kadonnutkaan... http://www.seisake.net/olliliisa.php
 
Erittäin mielenkiintoinen artikkeli, ja hienoa yhteistyötä harrastajien ja HKL:n välillä!

Metron esihistoriasta (ajalta ennen täyttä käyttöönottoa '82) olisi vielä kiva kuulla lisää, mm. junien kuljetuksesta Valmetin Härmälän tehtailta Roihupellon varikolle.
 
Tämä oli tosiaan hauska juttu, kiitokset siitä tekijöille ja Koskisen Heikille höyrynhajuiset terveiset.

Osaisivatkos tekijät valaista yhtä asiaa? Artikkelissa mainitut vanhat tehtävänimikkeet näet viittaavat selkeästi siihen alkuperäiseen ajatukseen, että metrojunat kulkevat automaattisesti. Kuljettajahan ei ollut kuljettaja, vaan junavalvoja. Jos olen oikeassa, Helsingin valtuusto kuitenkin päätti, että metroa ajavat kuljettajat eikä automaatti sitten kun alkaa oikeiden ihmisten kuljettaminen.

Vaan missä järjestyksessä kaikki tapahtui? Ja miksi? Jos metrojuna kulkisi ilman junassa olevaa kuljettajaa, käyttöpäivystäjä joka antoi OL-opasteita, voi yhtä hyvin itse sulkea ovet ja lähettää junan liikkeelle. Miksi siinä välissä tarvitaan junassa oleva ihminen? Sen sijaan käyttöpäivystäjän tehtävän ymmärrän hyvin. Ihmisten liikkeen valvonta ja junan lähetys sen mukaan on välttämätöntä, jotta pysäkkiajat pysyvät lyhyinä eikä täysautomaateille tyypilliseen tapaan 2-3 kertaa niin pitkinä (15-30 sek. pidempinä) kuin valvotussa ajossa. Tästä syystähän Docklandsissa siirryttiin junaa kuljettaviin junaemäntiin ja Singaporessa on laitureilla junanlähettäjät.

Oliko ehkä niin, että systeemi oli suunniteltu ensisijaisesti valvotuksi automaatiksi, jossa siis laiturikohtainen valvoja sulkee ovet ja panee junan liikkeelle. Kuitenkin koko systeemissä oli varalla miehitetyn ajon järjestelmä opastimineen, mutta kun se oli ajateltu vain automaatin varajärjestelmäksi, pidettiin siinäkin se käytäntö, että valvoja on junan varsinainen kuljettaja ja liikkeellelähdöstä päättäjä samaan tapaan kuin konduktööri on junassa kippari ja veturinkuljettajan "pomo".

Kun sitten valtuusto päätti, että junissa on kuljettaja, tästä varajärjestelystä tulikin pääjärjestely ja automaatti jäi varalle. Ja pian huomattiin, että on kallista pitää joka laituria kohden valvojaa, ja teknologiahypeunelma junan lähettämisestä videokuvan ja opastimen perusteella oli helposti korvattavissa peilillä, kun meillä oli suorat laiturit.

Kun automaattia ei koskaan tarvittu, sen ohjaustietokonekin katosi. Mutta oli kai aika luonnollista, että ainakin joitain vuosia automaatin mahdollisuutta pidettiin yllä mm. opastinten varustuksessa. Nythän 1970-luvun teknologia on vanhentunutta, mutta insinöörin automaattiunelma näköjään ei. Asetinlaitteen uusinta tulee korvaamaan kaikki junaohjauksen nykyiset varusteet, joten "hyvin palvelleiden" Olli-Liisojen hautajaiset ovat sitten edessä.

Antero
 
Takaisin
Ylös