Automaattinen metro

Irrationaalia kyllä mä pelkään enemmän sitä, että minä, joku läheiseni tai kuka tahansa muu joutuu tahtomattaan kiskoille junan saapuessa ja puristan poikani kanssa metrolla/junalla matkustaessa tämän nyrkkiä, jottei tämä missään nimessä lähtisi juoksentelemaan. Eikös taannoin joku viaton peräti tuupattu raiteille junan tullessa?
Kyllä näitä raiteelle joutumisia tapahtuu. En vain muista miten usein, sillä olen viimeksi lukenut niistä Svenska Dagbladetista. Siis HKL:n metron osalta. Suomesta en tätä tietoa tiedä löytyvän. Mutta raiteelle putoaminen vaan ei ole se asia, mitä metrossa kyselyjen tuloksien mukaan pelätään, vaan muunlainen väkivalta.

Antero
 
Kylläpä kaipaan HKL:n edellistä johtokuntaa ja erityisesti Mirvan blogia. Taas ollaan aivan pimennossa siitä, mitä viimeisimmässä kokouksessa on keskusteltu ja tuntuu siltä, että muutenkin Liljan ja/tai Otson postauksia joutuu odottamaan kauemmin kuin Mirvan postauksia joutui.
 
Kylläpä kaipaan HKL:n edellistä johtokuntaa ja erityisesti Mirvan blogia.

Ehkä uudessa johtokunnassa on opeteltu hyvää hallintotapaa?

Tässä muutama lainaus Kuntaliiton ohjeista kunnan viranomaisten toiminnan julkisuudesta:

Kunnan muiden toimielinten kuin valtuuston kokoukset ovat suljettuja, ellei toimielin päätä pitää kokoustaan julkisena.

Suljetun kokouksen keskustelut ovat luottamuksellisia

Hyvän hallintokäytännön mukaista ei ole paljastaa ulkopuolisille suljetussa kokouksessa käytyjä keskusteluja. Kuntalain 32.2 §:n mukaan luottamushenkilön tulee edistää kunnan ja sen asukkaiden parasta sekä toimia luottamustehtävässään arvokkaasti tehtävän edellyttämällä tavalla. Tietojen vuotamisen asiakirjaan sisältymättömistä seikoista (esim. suljetussa kokouksessa käydyistä keskusteluista) tai sellaisista tiedoista, jotka eivät vielä ole julkisia, voidaan katsoa rikkovan luottamushenkilön kuntalain 32 §:n mukaista käyttäytymisvelvollisuutta, vaikka tarkkaan ottaen kyse ei tällöin olekaan salassapidettävien tietojen paljastamisesta.

Luottamushenkilö voi niin halutessaan kertoa suljetussakin kokouksessa esittämänsä mielipiteet ja omien puheenvuorojensa sisällön ulkopuoliselle. Toimielimen muiden jäsenten käyttämien puheenvuorojen julkista selostamista tai julkaisemista ei sen sijaan voida pitää asianmukaisena.
 
Ehkä uudessa johtokunnassa on opeteltu hyvää hallintotapaa?

HKL ja hyvä hallintotapa ovat kyllä esiintyneet julkisuudessa tiuhaan yhdessä, vaikka vähän eri näkökulmasta. Mutta olisiko johtokunnan jäseniä tosiaan painostettu vaikenemaan?
 
En tule mieleen esimerkkitapausta siitä, että noita ohjeita olisi rikottu. Bloggaajathan ovat sanoneet sen, mitä pöytäkirjoissakin on, ja avanneet sitten omaa ajatteluaan. Lautakunnan äänten jakautuminen on myös julkista tietoa joka tapauksessa. Soininvaara on osaltaan monessakin blogikirjoituksessa maininnut, että ei voi kertoa jonkun lautakunnassa käydyn keskustelun sisältöä, mutta toteaa yleisesti, että joku asia on sille tai tälle puolueelle kynnyskysymys. Yleensä nämäkin ovat yleisesti tiedossa valmiiksi.
 
En tule mieleen esimerkkitapausta siitä, että noita ohjeita olisi rikottu.

Kyllä niitäkin löytää, jos etsii. Automaattimetroasiassahan bloggareita on juuri kiitelty siitä, että he avaavat asiaa enemmän, kuin mitä pöytäkirjoissa lukee. Jos pöytäkirjassa lukee "Automaattimetron tilannekatsaus. Asiasta selostus kokouksessa. Päätös: Liikennelaitos -liikelaitoksen johtokunta päätti merkitä tiedoksi asiasta saadun informaation.", niin ei siitä hirveästi voi avata kertomatta kokouksessa käydystä keskustelusta.
 
Hyvä kysymys olisikin, miksi niin suuri osa poliittisesta päätöksenteosta on piilotettu lautakuntiin ja valiokuntiin, luottamuksellisuuden ja salaisuuden verhon taakse. Kuvio on nyt sekä kunnissa että eduskunnassa se, että lauta/valiokunnissa tehdään todellinen päätöstyö, ja kansa voi vapaasti seurata ainoastaan näytösluontoisia valtuuston kokouksia / täysistuntoja. Niissä sitten puhutaan kansalle sitä mitä kansan oletetaan haluavan kuulla ja vain leikitään päättämistä.

Pahimmillaan tästä on tuloksena juuri automaattimetron päätöksenteon kaltainen demokratian irvikuva. Tai eduskunnan kyselytunti, jossa edustajat itsekään eivät osaa aina peittää ivaansa tälle torstaiteatterille.

Mm. eduskunnan valiokuntien kokouksia on vaadittu julkisiksi, mihin kansanedustajat ovat sanoneet, että sitten siellä ei voi puhua asioista, vaan keskustelut on käytävä jossain kokousten ulkopuolella. Toisin sanoen edustajamme haluavat päättää asioista kansalta piilossa, eivätkä kannata avointa demokratiaa.
 
Hyvä kysymys olisikin, miksi niin suuri osa poliittisesta päätöksenteosta on piilotettu lautakuntiin ja valiokuntiin, luottamuksellisuuden ja salaisuuden verhon taakse. Kuvio on nyt sekä kunnissa että eduskunnassa se, että lauta/valiokunnissa tehdään todellinen päätöstyö, ja kansa voi vapaasti seurata ainoastaan näytösluontoisia valtuuston kokouksia / täysistuntoja. Niissä sitten puhutaan kansalle sitä mitä kansan oletetaan haluavan kuulla ja vain leikitään päättämistä.

Minusta on hyvä ratkaisu, että asioita valmistellaan ja niistä keskustellaan ennen kuin tehdään päätöksiä.

Mm. eduskunnan valiokuntien kokouksia on vaadittu julkisiksi, mihin kansanedustajat ovat sanoneet, että sitten siellä ei voi puhua asioista, vaan keskustelut on käytävä jossain kokousten ulkopuolella. Toisin sanoen edustajamme haluavat päättää asioista kansalta piilossa, eivätkä kannata avointa demokratiaa.

Kyllä eduskunnassakin asiosta pitää olla mahdollista laajemmin keskustella ilman että media kyttää jokaista varomatonta sanaa, väärinkäsitystä tai argumentointivirhettä.

Jos valiokuntien kokoukset olisivat julkisia, ne olisivat luonteeltaan aivan liian poliittisia ja asioiden valmistelu kärsisi.
 
Jos avoin demokratia on juttu, kestävä pohja sille löytyy vasta suorasta demokratiasta. Vallan keskittäminen johtaa välttämättä henkilöihin, jotka median silmän väittäessä sopivat asiat suljettujen ovien takana.

Itse olen sillä kannalla, että koko kansan etua voi ajaa vain koko kansa itse. Erityisesti suljettujen ovien takana on vahva houkutus ja heikot seuraamukset päättää asiat kotiinpäin, pienen poliitikkoryhmän edun mukaan. Sellainen ei kuulu tasavaltaan.
 
Ehkä uudessa johtokunnassa on opeteltu hyvää hallintotapaa?

Enää pitäisi tietää, miten hyvä hallintotapa koskee HKL:n johtokuntaa, jonka jäsenet ovat kaikki poliitikkoja, puolueiden jäseniä ja toimessaan poliittisella mandaatilla?

Paitsi että kopioimasi kuntaliiton ohjeistus ei liity mainitusta syystä millään tavoin asiaan, se on muutenkin melkoista tuubaa, jos pitää demokratiaa ja julkista päätöksentekoa minkään arvoisena.

Melkoinen rimanalitus palstan moderaattorilta.
 
Enää pitäisi tietää, miten hyvä hallintotapa koskee HKL:n johtokuntaa, jonka jäsenet ovat kaikki poliitikkoja, puolueiden jäseniä ja toimessaan poliittisella mandaatilla?

Paitsi että kopioimasi kuntaliiton ohjeistus ei liity mainitusta syystä millään tavoin asiaan, se on muutenkin melkoista tuubaa, jos pitää demokratiaa ja julkista päätöksentekoa minkään arvoisena.

Melkoinen rimanalitus palstan moderaattorilta.

Ja ennen kuin lähtee arvioimaan moderaattorin rimanalitusta, kannattaa opetella perusasioita suomalaisesta hallinto-oikeuden oikeudenalasta. Luonnollisesti hyvä hallintotapa koskee HKL:n johtokuntaa kunnallisena luottamuselimenä. Sillä, miten jäsenet ovat luottamuselimeen valitut, ei ole mitään väliä sen tehdessä hallintopäätöksiä.

Kuntaliiton ohjeistus liittyy siten kaikin tavoin HKL:n johtokunnan toimintaan.
 

Mikä tuossa Tj7:ssa rikkoo Kuntaliiton suosituksia? Sanallakaan ei kerrota käydystä keskustelusta tai kenenkään mielipiteistä mitään. Siinä on referoitu esittelijän esitys, siis "kalvosulkeiset", niin kirjalliset kuin suullisetkin. Ymmärtääkseni nämä esitykset ovat julkisuuslain perusteella täysin julkisia, jos niitä vaan joku osaa pyytää. Itsekin olen joskus virkamiehiltä pyytänyt ja saanut jonkun mielenkiintoisen asian esitykset.
 
Takaisin
Ylös