Automaattinen metro

Antero Alku · 7 Lokakuu 2007

petteri sanoi:
Ihmistä ei enää nykytekniikalla tarvita valvomaan rataa ja ovia. Erilaisilla anturiratkaisuilla voidaan ratatilaa ja ovia valvoa paremmin.

Millä konstilla anturoit koneellisesti missä hyvänsä laiturilla olevat ihmiset ja heidän kulkusuuntansa sekä nopeutensa sillä tavoin, kun kuljettaja asian tekee?

Elmo Allen sanoi:
Mutta eihän tämä ole totta. Hissi itse päättää, että nyt on kulunut riittävästi aikaa ja ovet yritetään sulkea.

Tämä päättely alkaa vasta siitä, että ihminen käynnistää tämän päättelyn eli antaa hissille lähtökäskyn. Hissi tunnistaa ovien välissä kulkemista valonsäteen katkeamisella. Eli jos ensimmäinen hissiintulija panaa nappulaa, hissi tarkistaa seuraavaksi katkeaako valonsäde vai käynnistyykö ovien sulkeminen. Kun on tulossa lisää ihmisiä, ovet pysyvät auki kunnes valonsäde ei enää katkea. Ovien koko korkeuden anturit tarvitaa vielä siihen, että joku työntää kätensä, salkkunsa tai jalkansa väliin eri kohdassa kuin missä valoanturi on.

Elmo Allen sanoi:
Jos ihminen on välissä, ovet avataan uudelleen ja taas odotetaan. Kun ovet ovat kiinni, hissi lähtee liikkeelle ihan itsekseen, ilman lähtölupaa.

Kyllä, mutta tämä onnistuu hissillä, joka ei noudata aikataulua. Metrolla ei ole aikaa odottaa loputtomiin niitä, jotka juoksevat väliin ja saavat ovet avautumaan yhä uudelleen ja uudelleen. Olen katsellut tällaista pelleilyä Kööpenhaminassa, ja sen seurauksena 2 minuutin vuoroväli voi venyä 20 minuutiksi, kun junat loppuvat paluusuunnasta kiertoajan hidastuessa.

Kaukoidässä automaattimetroja on paljon, mutta siellä tuntuu olevan ihmisillä toisenlainen kulttuuri. He alistuvat koneen rytmiin, eli eivät tunge ovien väliin, kun se on kielletty. Onhan tämäkin tietysti yksi tapa parantaa joukkoliikenteen palvelua: Opetetaan helsinkiläiset tottelemaan konetta.

Elmo Allen sanoi:
Uusissa hisseissä ei yleensä ole ovien sulkemisnappia ollenkaan, kuten aikaisemmin on ollut (ainakin mutuna olen ollut huomaavinani), ainoastaan avausnappi.

En ole tehnyt tyhjentävää selvitystä, mutta ovien sulkemisen nappia ei tarvita, sillä saman toiminnon voi käynnistää sillä, että painaa kerrosnappulaa uudelleen.

Antero

petteri · 7 Lokakuu 2007

Antero Alku sanoi:
Millä konstilla anturoit koneellisesti missä hyvänsä laiturilla olevat ihmiset ja heidän kulkusuuntansa sekä nopeutensa sillä tavoin, kun kuljettaja asian tekee?

Kuljettajalla on nyt niin surkea näkyvyys metron ohjaamosta laiturille, että ovien turvalliisuus on jo nyt aika pitkälle antureiden varassa. Käytännössä ovet suljetaan jo nyt vilkkailla asemilla ovia kohti liikkuvista matkustajista välittämättä. Parannettu elektroniikka ja tilanvalvonta estää junan lähdön kun joku oven välissä tai hyvin lähellä rataa tehokkaammin kuin ihminen.

Antureiden avulla voidaan hyvin valvoa myös laitureita ja rata-aluetta. Kun tulaan asemalle kuljettaja ei sen paremmin pysty havaitsemaan eteen hyppäävää ihmistä kuin konekaan ja kone reagoi tositilanteessa nopeammin kuin ihminen.

Metroradan ja laiturin valvonnan tapaisessa rutiinitehtävissä ihminen on vielä varsin huono, kun hän turtuu tilanteiseen kun hyvin harvoin tapahtuu mitään.

Tulevaisuudessa metro kiihtyy ja hidastuu automaattisesti ja ovetkin toimivat käytännössä automaatilla. Minusta metrossa ei tarvita kuljettajaa, jonka ainoa järjellinen tehtävä on hätäjarrun painaminen, jonka konekin osaa.

Tulevaisuudessa voitaisiinkin metrojunan henkilökuntaa hakea seuraavanlaisella ilmoituksella:

Palvelukseen halutaan: Metron hätäjarrun painaja

Toimenkuvana on katsella ohjaamosta eteenpäin. Työntekijän tehtävänä on painaa hätäjarrua kun tarpeen. Ei muita tehtäviä.

petteri · 7 Lokakuu 2007

Antero Alku sanoi:
Kyllä, mutta tämä onnistuu hissillä, joka ei noudata aikataulua. Metrolla ei ole aikaa odottaa loputtomiin niitä, jotka juoksevat väliin ja saavat ovet avautumaan yhä uudelleen ja uudelleen. Olen katsellut tällaista pelleilyä Kööpenhaminassa, ja sen seurauksena 2 minuutin vuoroväli voi venyä 20 minuutiksi, kun junat loppuvat paluusuunnasta kiertoajan hidastuessa.

Kaukoidässä automaattimetroja on paljon, mutta siellä tuntuu olevan ihmisillä toisenlainen kulttuuri. He alistuvat koneen rytmiin, eli eivät tunge ovien väliin, kun se on kielletty. Onhan tämäkin tietysti yksi tapa parantaa joukkoliikenteen palvelua: Opetetaan helsinkiläiset tottelemaan konetta.

Helsingin M100 sarjassa on jo nyt ovet, jotka palkitsevat ovien väliin rynnijät. Jos ovet halutaan saada kunnolla kiinni, ovien väliin meneviä ei vaan pidä palkita Helsingin M100 sarjan tapaan.

Sillä sulkeeko ovet kuljettaja vai automaatti ei ole merkitystä siihen miten ovien väliin voi jäädä. Nykyisessä Helsingin metrossa oviturvallisuus ei ole optimaalinen, koska kuljettaja päättää liikkeelle lähdöstä ja juna voi lähteä liikkeelle vaikka jotain olisikin oven välissä.

Ihminen voi tehdä junan liikkeellelähdössä nykyoloissa virheen, jossa juna lähtee liikkeelle kun joku on oven välissä. Parannettu ovien anturointi ja automatisointi parantaa ovien turvallisuutta kun inhimillisen erehdyksen mahdollisuus poistuu. Eniten onnettomuuksiahan tapahtuu metroissa, joissa ei ole minkäänlaista ovielektroniikkaa käytössä, vaan luotetaan pelkästään ihmisen havainnointikykyyn.

Maailma muuttuu ja kehittyy. Kun uutta tekniikkaa on otettu käyttöön on aina löytynyt epäilijöitä, jotka pitävät automatisointia turhana humpuukina. Kun järjestelmät ovat olleet jonkin aikaa käytössä, näiden epäilijöiden ennakkoluulot ovat yleensä osoittautuneet perustettomiksi. Epäilijät varmaan vastustivat aikoinaan hissipoikienkin korvaamista automatiikalla ihan periaatesyistä.

Hissit ovat kuitenkin jo vuosikymmeniä kulkeneet ilman kuljettajia. Eikä metrossakaan kuljettajaa nykytekniikalla tarvita. Muutaman vuosikymmenen päästä metron kuljettaja on ajatuksena yhtä outo kuin nykyään hissin kuljettaja.

Antero Alku · 7 Lokakuu 2007

petteri sanoi:
Kuljettajalla on nyt niin surkea näkyvyys metron ohjaamosta laiturille, että ovien turvalliisuus on jo nyt aika pitkälle antureiden varassa.

Kysmykseni jäi edelleen vastaamatta: miten anturoidaan. Selitit vain, että anturoidaan.

Koneen ja ihmisen ero on reaktioajassa, jos nyt vaikka ajatellaan hätäjarrutusta raiteella olevan ihmisen kannalta. Mutta koneella ja ihmisellä ei ole eroa ihmisen havaitsemisessa, koska kone ei ihmistä havaitse, toinen ihminen sen sijaan havaitsee. Eli kone ei pysäytä metroa ihmistä nopeammin, sillä se ei pysäytä sitä ollenkaan.

petteri sanoi:
Palvelukseen halutaan: Metron hätäjarrun painaja

Olet rohkea halveksimaan metronkuljettajan työtä. Kun en itse ole metronkuljettaja, en osaa ottaa halveksuntaasi kantaa työkokemuksen kautta. Metron käyttäjänä kuitenkin toivon, ettet koskaan päädy asenteinesi mihinkään tekemisiin metron kanssa.

En myöskään usko väitettäsi siitä, että kuljettajat lähtevät ajamaan vaikka joku olisi välissä. Metron käyttäjänä kokemukseni on täysin päinvastainen. Sillä vaikka kukaan ei olisi välissä ja sen näkisi peilistäkin, kuljettaja ei lähde liikkeelle, jos oven anturi ilmoittaa, ettei ovi ole kunnolla kiinni. Kuljettaja käy vaikka kävellen tarkistamassa, että varoittava ovi on kiinni ennen kuin lähtee. Tämän tiedän ihan vain käytännön kokemuksesta.

Antero

juhanahi · 7 Lokakuu 2007

petteri sanoi:
Käytännössä ovet suljetaan jo nyt vilkkailla asemilla ovia kohti liikkuvista matkustajista välittämättä.

Kovin varman oloisesti kirjoitat, mutta mutu ei ole sama asia kuin fakta. Kyllä Helsingin metrojunankuljettajat käytännössä poikkeuksetta odottavat hyvinkin nätisti, ettei ovien läheisyydessä ole sisään pyrkiviä matkustajia ennen kuin he painavat ovat kiinni.

Eri asia on sitten se, että napinpainalluksesta junan liikkeellelähtöön on 4 - 7,5 sekuntia viivettä, ja tuona aikana tietysti ehtii kulmien takaa sännätä vaikka kuinka monta matkustajaa, jotka vielä kokeilevat, pääsevätkö kyytiin. Mutta väitteesi kannalta on oleellista, että nämä laiturille jäävät matkustajat eivät ole olleet junan välittömässä läheisyydessä, kun lähtöpäätös on sopivassa tilanteessa tehty. Ja näitä kaikkia mattimyöhäisiä ei tietenkään voida varsinakaan vilkkaaseen aikaan enää päästelemään sisälle, koska juoksijoita tulee portaista loputtomasti...

vristo · 7 Lokakuu 2007

Singaporen lentokentällä on automatic people mover- pieni kumipyöräinen lentokenttämetro-, joka kutsutaan asemalleen hissin tapaan eli nappia painamalla. Jopa ovet, joista tuohon metrojunaan astutaan ovat hyvinkin hissimäiset; todellinen vaakahissi siis. Itse "hissi" vain on hieman kookkaampi.

petteri · 7 Lokakuu 2007

juhanahi sanoi:
Kovin varman oloisesti kirjoitat, mutta mutu ei ole sama asia kuin fakta. Kyllä Helsingin metrojunankuljettajat käytännössä poikkeuksetta odottavat hyvinkin nätisti, ettei ovien läheisyydessä ole sisään pyrkiviä matkustajia ennen kuin he painavat ovat kiinni.

Eri asia on sitten se, että napinpainalluksesta junan liikkeellelähtöön on 4 - 7,5 sekuntia viivettä, ja tuona aikana tietysti ehtii kulmien takaa sännätä vaikka kuinka monta matkustajaa, jotka vielä kokeilevat, pääsevätkö kyytiin. Mutta väitteesi kannalta on oleellista, että nämä laiturille jäävät matkustajat eivät ole olleet junan välittömässä läheisyydessä, kun lähtöpäätös on sopivassa tilanteessa tehty. Ja näitä kaikkia mattimyöhäisiä ei tietenkään voida varsinakaan vilkkaaseen aikaan enää päästelemään sisälle, koska juoksijoita tulee portaista loputtomasti...

Tarkoitin juuri noita oven väliin ryntääjiä. Tällä hetkellä kuljettaja sulkee ovet kun ovien läheisyydessä ei ole ihmisiä. Kone voi yhtä hyvin tehdä saman havainnon. Sulkupäätöksestä ovien sulkeutumiseen kuluu monta sekuntia. Oven väliin rynnijät ovat nykyisessä kuljettajallisessa metrossakin ihan ovien turvallisuusjärjestelmän varassa. Ei kuljettaja yleensä avaa uudelleen ovia kun joku taas ryntää oven vällin.

Toki kuljettaja tekee lähtöpäätöksen kun ovat ovat kiinni, mutta lähtöpäätöksen teossa on inhimillisen erehdyksen mahdollisuus, Nykyinen ovisysteemi ei estä lähtöä kun jotain on oven välissä. Jos se on esimerkiksi ihmisen jälka voi tulla pahaa jälkeä.

petteri · 7 Lokakuu 2007

Antero Alku sanoi:
Koneen ja ihmisen ero on reaktioajassa, jos nyt vaikka ajatellaan hätäjarrutusta raiteella olevan ihmisen kannalta. Mutta koneella ja ihmisellä ei ole eroa ihmisen havaitsemisessa, koska kone ei ihmistä havaitse, toinen ihminen sen sijaan havaitsee. Eli kone ei pysäytä metroa ihmistä nopeammin, sillä se ei pysäytä sitä ollenkaan.

Maailma on täynnä erilaisia valokenno- tai lasersädevalvontalaitteita, joilla voidaan ihmisen kokoinen esine havaita rata-alueella tai hyvin lähellä laiturin reunaa..

Antero Alku sanoi:
En myöskään usko väitettäsi siitä, että kuljettajat lähtevät ajamaan vaikka joku olisi välissä. Metron käyttäjänä kokemukseni on täysin päinvastainen. Sillä vaikka kukaan ei olisi välissä ja sen näkisi peilistäkin, kuljettaja ei lähde liikkeelle, jos oven anturi ilmoittaa, ettei ovi ole kunnolla kiinni. Kuljettaja käy vaikka kävellen tarkistamassa, että varoittava ovi on kiinni ennen kuin lähtee. Tämän tiedän ihan vain käytännön kokemuksesta.

En väittänyt, että kukaan lähtisi tahallaan ajamaan jos joku on ovien välissä. Mutta nyt tuo on kykyään huonon näkyvyyden ja puutteellisten valvontalaitteiden takia mahdollista.

Oville kyllä annetaan sulkeutumismerkki kun laiturilla ei näytä olevan "jonottajia".

sane · 7 Lokakuu 2007

Antero Alku sanoi:
Millä konstilla anturoit koneellisesti missä hyvänsä laiturilla olevat ihmiset ja heidän kulkusuuntansa sekä nopeutensa sillä tavoin, kun kuljettaja asian tekee?

Lämpökameralla ja sopivalla softalla luulisi tällä saralla saavan ihmeitä aikaan.

petteri · 7 Lokakuu 2007

petteri sanoi:
Palvelukseen halutaan: Metron hätäjarrun painaja

Antero Alku sanoi:

Olet rohkea halveksimaan metronkuljettajan työtä. Kun en itse ole metronkuljettaja, en osaa ottaa halveksuntaasi kantaa työkokemuksen kautta. Metron käyttäjänä kuitenkin toivon, ettet koskaan päädy asenteinesi mihinkään tekemisiin metron kanssa.

Klikkaa laajentaaksesi...

Tuossa en viitannut metronkuljettajan nykyiseen työhön, vaan tulevaisuuteen. Tulevaisuudessa kuljettajalta on poistettu ne tehtävät joihin hän soveltuu huonommin kuin kone. Kuten metron kiihdyttäminen, hidastaminen ja pysäyttäminen. Tai ovien valvonta sekä lähtöluvan antaminen. Hätäjarrutuksessa voi ihmisellä olla jotain etuja, vaikka minusta tuokin on elektroniikalla hoidettavissa.

Minusta tuossa ei ole kyse halveksimisesta. Olet varmaan nähnyt Charlie Chaplinin elokuvan Nykyaika. Siinä Chaplin esittää tehdastyömiestä, joka työskentelee liukuhihnalla mutterinkääntäjänä.

Pidätkö henkilöä, joka ehdotti mutterinkääntörobotin käyttöönottoa työmiehen työtä halventavana? Hänhän teki Nykyajan työmiehen työstä tarpeettoman. Samalla analogialla kaivinkoneen hankkimista tietyömaalle kannattava henkilö halveksi lapiomiehen kaivuutyötä.

Kuinkahan moni meistä haluaisi nykyään työskennellä mutterinkääntäjänä, lapiomiehenä tai hissipoikana? Nuo olivat hyvin yksitoikkoisia töitä. Myös metrojunan kuljettajan työ on myös käsitykseni mukaan hyvin yksitoikkoista ja äärimmäisen yksinäistä työtä, jota kukaan ei kukaan muu jää kaipaamaan kuin ehkä muutama nykyinen kuljettaja, jotka eivät innostu toisenlaisista tehtävistä.

Automatisointi mahdollistaa monelle ihmiselle mukavamman työn kuin metrojunan kuljettaja, hissipoika, lapiomies tai Nykyajan työmies, vaikka se onkin raskasta "menneisyyden ammatissa" automaatiohetkellä toimiville.

Maailma muuttuu ja ammatit sen mukana. Liukuhihnan mutterinkääntäjä, hissipoika ja tietyömaiden lapiomiehet ovat jo historiaa. Kohta on metrojunan kuljettajakin.

Antero Alku · 7 Lokakuu 2007

petteri sanoi:
Tuossa en viitannut metronkuljettajan nykyiseen työhön, vaan tulevaisuuteen.

Puoliautomaatilla on ajettu pikaratikoita tunnelissa Düsseldorfissa ja esim. Victoria linella maanalaista Lontoossa 1980-luvulta. Ei kyse ole tulevaisuudesta vaan tästä päivästä. En tunne omasta kokemuksesta metron ajamista, mutta paljon se ei muutu siitä, että nykyiseen nähden juna osaa itse lopettaa kiihdyttämisen asetettuun nopeuteen ja jarruttaa asetetulla hidastuvuudella.

Ihmisten liikkeiden valvominen ja toiminta sen mukaan junan liikkeellepanossa ei ole turhanpäiväinen tehtävä nyt eikä tulevaisuudessa. Sen vuoksi automaattimetroissa on henkilökuntaa valvomassa sen automatiikan toimintaa. Siis myös nykyään, vaikka ei Helsingissä.

Ehkä sinulla on kokemusta kaikenlaisten metrojen kuljettamisesta ja tiedät asiat muita paremmin?

petteri sanoi:
Eikä minusta tuossa ole kyse halveksimisesta. Olet varmaan nähnyt Charlie Chaplinin elokuvan Nykyaika. Siinä Chaplin esittää tehdastyömiestä, joka työskentelee liukuhihnalla mutterinkääntäjänä.

Chaplinin ansiokas elokuva on jossain määrin vanha ja syntynyt hieman erilaisessa maailmassa kuin nykyinen. Teollisuuden tuotannossa automatisointi koskee esineiden valmistusta, ei ihmisisistä huolehtimista. Onko ehkä unelmasi automaattinen sairaala? Nythän olisi otollinen aika tulla julki sellaisen idean kanssa, kun hoitajat ovat menossa lakkoon.

petteri sanoi:
Maailma muuttuu ja ammatit sen mukana. Liukuhihnan mutterinkääntäjä, hissipoika ja tietyömaiden lapiomiehet ovat jo historiaa. Kohta on metrojunan kuljettajakin

Mutta ihminen ei ole paljon muuttunut. Eikä ihan äkkiä taida muuttuakaan koneeksi, jota toinen kone hoitaa. Minun unelmani ei ole Matrix-elokuvan kaltainen maailma – kun nyt otit elokuvat vertauskuviksi.

Antero

petteri · 7 Lokakuu 2007

Antero Alku sanoi:
Chaplinin ansiokas elokuva on jossain määrin vanha ja syntynyt hieman erilaisessa maailmassa kuin nykyinen. Teollisuuden tuotannossa automatisointi koskee esineiden valmistusta, ei ihmisisistä huolehtimista. Onko ehkä unelmasi automaattinen sairaala? Nythän olisi otollinen aika tulla julki sellaisen idean kanssa, kun hoitajat ovat menossa lakkoon.

Ihmistyöllä on paljon itseisarvoa tehtävissä, joissa on inhimillistä kanssakäymistä, kuten vaikka hoitotyössä. Minä olen kuitenkin matkustanut tuhansia kertoja metrolla eikä minulla ole koskaan ollut kontaktia kuljettajaan. Tuosta päättelisin, että kuljettajalla ei ole metrossa asiakaspalveluroolia.

Kun toimintoja automatisoidaan, voidaan vapautuvat työntekijät palkata vaikka hoitoalalle.

Antero Alku sanoi:
Mutta ihminen ei ole paljon muuttunut. Eikä ihan äkkiä taida muuttuakaan koneeksi, jota toinen kone hoitaa. Minun unelmani ei ole Matrix-elokuvan kaltainen maailma – kun nyt otit elokuvat vertauskuviksi.

Todellakaan ihminen ei ole kone. Siksi ihminen kannattaa korvata koneilla sovellutuksissa, joissa ihmisellä ei ole merkittäviä etuja koneeseen nähden.

petteri · 7 Lokakuu 2007

Antero Alku sanoi:
Ihmisten liikkeiden valvominen ja toiminta sen mukaan junan liikkeellepanossa ei ole turhanpäiväinen tehtävä nyt eikä tulevaisuudessa. Sen vuoksi automaattimetroissa on henkilökuntaa valvomassa sen automatiikan toimintaa. Siis myös nykyään, vaikka ei Helsingissä.

Ihmisten liikkeiden valvonta ja toimiminen sen mukaan oli muutama vuosikymmen sitten tietotekniikalle mahdotonta. Prosessoritehon kehitys ja kameroiden sekä laser-mittauslaitteiden parantuminen mahdollistaa jo nykyään ihmisten ja liikkeiden valvomisen sekä niiden mukaan toiminnan silloin kun on kyse kohtuullisen helposti mallinnettavasta systeemistä kuten metrosta.

Mm. tehdasympäristöissä on ollut jo aika pitkään käytössä paljon erilaisia järjestelmiä, joiden turvallisuus perustuu ihmisten liikkeiden valvomiseen ja toiminnan pysäyttämiseen ongelmatilanteessa. Teollisuudessa yksitoikkoisen turvallisuusvalvonnan ulkoistaminen tietokoneille on parantanut turvallissuutta, kun inhimillisen erehdyksen mahdollisuus on pienentynyt. Yksitoikkoisessa rutiinivalvontatehtävässä tietokone on luotettavampi kuin ihminen.

Ihmisen arkiympäristössä esimerkiksi uudet hissit ovat nykyään paljon turvallisempia vanhat.

Silloin kun ympäristö muuttuu enemmän, kuten vaikka tieliikenteessä, tietokone ei vielä pääse lähellekään ihmisen tasoa.

Harri Turunen · 8 Lokakuu 2007

Minäkin uskon metron automatisoitumiseen varsin nopealla aikataululla. Tunneloidut rataosuudet ja miksei koko rataverkko olisi hyvä kattaa automaattivalvonnalla, joka havaitse radalle tulossa olevat ja radalla olevat esteet ja varoittaa näistä kuljettajaa/ohjausjärjestelmää. Metroasemien laitureiden kohdalla automaattivalvonnan rajapyykkinä voisi olla laiturilla oleva vaarallisen alueen merkitsevä viiva. Jotta ihmiset oppisivat pysyttelemään poissa vaara-alueelta, voisi valvontajärjestelmä päästää voimakkaan hälytysäänen alueelle astuttaessa kun juna on tulossa.

Valvonnan tullevat aikanaan mullistamaan älykkäät edulliset valvontakamerat, jotka tunnistavat poikkeavat tapahtumat ja lähettävät hälytyksen automaattisesti. Kun noista tehdään langattomia aurinkoparistolla toimivia ja kännykkäverkkoja hyödyntäviä helpostiasennettavia ja kestäviä yksiköitä, tultaneen niitä asentamaan lähes kaikkialle (katetuille bussipysäkeille, kevyen liikenteen alikulkutunneleihin, liikennevaloihin (valvontakamera voisi tunnistaa monia erilaisia liikennerikkomuksia), koko rataverkon jännitepylväisiin havainnoimaan ilmakaapeleiden katkeamiset, radalla toikkaroivat, risteykseen tulevat kulkijat jne.).

Bussiterminaali · 8 Lokakuu 2007

Harri Turunen sanoi:
Valvonnan tullevat aikanaan mullistamaan älykkäät edulliset valvontakamerat, jotka tunnistavat poikkeavat tapahtumat ja lähettävät hälytyksen automaattisesti. Kun noista tehdään langattomia aurinkoparistolla toimivia ja kännykkäverkkoja hyödyntäviä helpostiasennettavia ja kestäviä yksiköitä, tultaneen niitä asentamaan lähes kaikkialle (katetuille bussipysäkeille, kevyen liikenteen alikulkutunneleihin, liikennevaloihin (valvontakamera voisi tunnistaa monia erilaisia liikennerikkomuksia), koko rataverkon jännitepylväisiin havainnoimaan ilmakaapeleiden katkeamiset, radalla toikkaroivat, risteykseen tulevat kulkijat jne.).

IsoVeli valvoo...