Automaattinen metro

No niinpä tietenkin.

Älä ole huolissasi. Ei tuo tarkoita mitään. Se sanotaan vain, jotta kavereiden kasvojen rippeet säilyisivät edes jotenkuten. Menee samaan kategoriaan kuin "lentokenttämetro on äärimmäisen tärkeä ja keskeinen hanke, ja sen toteutukseen pyritään vuoteen 2080 mennessä".
 
Älä ole huolissasi. Ei tuo tarkoita mitään.

Mutta kun monesti näillä sanomisilla on ollut jotain merkitystäkin ja kun niistä on tarpeeksi kauan jauhettu, niin yhtäkkiä niin tapahtuukin jotain. Esimerkkeinä mm. nämä "valtakunnallisesti äärimmäisen tärkeät ja välttämättömät" Espoon metro, sen jatko Kivenlahteen ja Pisara, joita kaikkia pyritään kaikin keinoin saada tehtyä ilman järjen käyttöä.
 
Mutta kun monesti näillä sanomisilla on ollut jotain merkitystäkin ja kun niistä on tarpeeksi kauan jauhettu, niin yhtäkkiä niin tapahtuukin jotain. Esimerkkeinä mm. nämä "valtakunnallisesti äärimmäisen tärkeät ja välttämättömät" Espoon metro, sen jatko Kivenlahteen ja Pisara, joita kaikkia pyritään kaikin keinoin saada tehtyä ilman järjen käyttöä.

Espoon metrolla ja Pisara-radalla on perustelunsa ja ihan järkevätkin, joita ehkä ulkopaikkakuntalainen ja Helsingin seudun joukkoliikennettä vain satunnaisesti käyttävä ei aina voi ymmärtää.
Metron automatisointiprojekti taas oli floppi ihan omassa luokassaan, mutta löytyy pienemmässä mittakaavassa myös kevytraideliikenteen puolelta esimerkkejä josta on jouduttu oppirahoja maksamaan, kuten Variotram-vaunujen hankinta.

t. Rainer
 
Älä ole huolissasi. Ei tuo tarkoita mitään.
Täytyy kuitenkin muistaa, ettei HKL:ssä ole tehty minkäänlaista päätöstä metron automatisoinnista luopumiseksi, päin vastoin. Jos lukee vaikkapa johtokunnan joulukuisia esityslistoja, niin myös purkuvaihtoehdoissa lähdetään siitä, että automatisointi toteutetaan 2020-luvun alkupuolella samassa yhteydessä kun M100- (ja oletettavasti M200) -junat korvataan uusilla. Nyt on päätetty purkaa Siemensin kanssa tehdyt sopimukset.
 
Espoon metrolla ja Pisara-radalla on perustelunsa ja ihan järkevätkin, joita ehkä ulkopaikkakuntalainen ja Helsingin seudun joukkoliikennettä vain satunnaisesti käyttävä ei aina voi ymmärtää.

Ei kyllä ymmärrä helsinkiläinen metron päivittäiskäyttäjäkään. Ihan vuosien kokemuksella voin tämän sanoa.

Onhan niitä perusteluita vaikka ilmaisten taksilipukkeiden jakamiseen koko kansalle massaliikenteen sijaan, mutta järkeä siinä touhussa ei ole.

---------- Viestit yhdistetty klo 20:32 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu klo 20:27 ----------

Jos lukee vaikkapa johtokunnan joulukuisia esityslistoja, niin myös purkuvaihtoehdoissa lähdetään siitä, että automatisointi toteutetaan 2020-luvun alkupuolella samassa yhteydessä kun M100- (ja oletettavasti M200) -junat korvataan uusilla.

Toisaalta jopa minä, kaikessa pessimistisyydessäni, voisin veikata, että junastakin käsin ohjattu automaatti voisi olla oikea vaihtoehto. Näistä kun on maailmalla paljon esimerkkejä ja referenssejä, mutta täysiautomaattimetrokaupungit taidetaan laskea sormin. En usko 200-sarjankaan vaunujen noin vain muuttuvan ihmisten korvikkeiksi.
 
Metron automatisointiprojekti taas oli floppi ihan omassa luokassaan, mutta löytyy pienemmässä mittakaavassa myös kevytraideliikenteen puolelta esimerkkejä josta on jouduttu oppirahoja maksamaan, kuten Variotram-vaunujen hankinta.

Jos vedän tästä sellaisen johtopäätöksen, että automaattimetrotouhu on oikeastaan ihan OK, koska 1990-luvulla mentiin ostamaan parhaita ratikoita mitä rahalla sai, niin olen varmaan väärässä?

Täytyy kuitenkin muistaa, ettei HKL:ssä ole tehty minkäänlaista päätöstä metron automatisoinnista luopumiseksi, päin vastoin. Jos lukee vaikkapa johtokunnan joulukuisia esityslistoja, niin myös purkuvaihtoehdoissa lähdetään siitä, että automatisointi toteutetaan 2020-luvun alkupuolella samassa yhteydessä kun M100- (ja oletettavasti M200) -junat korvataan uusilla. Nyt on päätetty purkaa Siemensin kanssa tehdyt sopimukset.

En ryhdy inttämään vastaan, oikeassahan sä olet. Kuitenkin mulla on vähän sellainen kutina, että herrojen on nyt turvallista puhua niin kuin puhuvat, ja antavat sitten ajan kulua ja pölyn laskeutua kaikessa rauhassa. Ehkä joku vielä palaa siihen automaattiasiaan, ehkä ei. Ehkä kuluu vain muutama vuosi, ehkä muutama vuosikymmen. Aika sen sitten näyttää, miten tuossa oikeasti käy.

Noin puhtaalta pöydältä ajateltuna voisi tuntua ihan järkevältä tehdä sellainen puoliautomaatti, jossa kuljettaja istuu junassa, mutta ei normaalitilanteessa aja. Mutta silloin pitäisi mieluiten hankkia koko kalusto samassa yhteydessä. Siitähän ei tule nyt taas mitään, kun M300 on juuri ostettu.
 
Jos vedän tästä sellaisen johtopäätöksen, että automaattimetrotouhu on oikeastaan ihan OK, koska 1990-luvulla mentiin ostamaan parhaita ratikoita mitä rahalla sai, niin olen varmaan väärässä?
Tarkoitin sitä että liika optimismi kostautui. Molemmissa tapauksissa.

Noin puhtaalta pöydältä ajateltuna voisi tuntua ihan järkevältä tehdä sellainen puoliautomaatti, jossa kuljettaja istuu junassa, mutta ei normaalitilanteessa aja. Mutta silloin pitäisi mieluiten hankkia koko kalusto samassa yhteydessä. Siitähän ei tule nyt taas mitään, kun M300 on juuri ostettu.

Mun mielestäni puoliautomaatti on riskaabeli. Esim Washingtonin metrossa muutama vuosi sitten sattunut onnettomuus johtui puoliautomaatin häiriöstä, ja junassa ollut kuljettaja ei tiennyt miten pitää toimia ts palauttaa juna kokonaan käsiajoon, ja siksi se törmäsi toiseen junaan.

t. Rainer

---------- Viestit yhdistetty klo 09:39 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu klo 08:50 ----------

Ei kyllä ymmärrä helsinkiläinen metron päivittäiskäyttäjäkään. Ihan vuosien kokemuksella voin tämän sanoa.
Onko se siis huono juttu jos itä-Helsingissä asuva pääsee etelä-Espoossa olevalle työ- tai opiskelupaikalleen metrolla? Tai Vantaalla asuva pääsisi junalla Töölöön ilman vaihtoja keskustassa?

t. Rainer
 
Mun mielestäni puoliautomaatti on riskaabeli. Esim Washingtonin metrossa muutama vuosi sitten sattunut onnettomuus johtui puoliautomaatin häiriöstä, ja junassa ollut kuljettaja ei tiennyt miten pitää toimia ts palauttaa juna kokonaan käsiajoon, ja siksi se törmäsi toiseen junaan.

Hmm...

Täysautomaatti täräyttää häiriötilanteessa joka tapauksessa täysillä päin edellistä junaa.
Puoliautomaatti täräyttää häiriötilanteessa täysillä päin edellistä junaa, jos kuljettaja ei tiedä miten toimia ja ottaa junaa käsinajoon.

Rainerin ratkaisu: tehdään täysautomaatti.
Mun ratkaisu: koulutetaan kuljettaja.

Onko se siis huono juttu jos itä-Helsingissä asuva pääsee etelä-Espoossa olevalle työ- tai opiskelupaikalleen metrolla? Tai Vantaalla asuva pääsisi junalla Töölöön ilman vaihtoja keskustassa?

Ei varmasti. Mutta kuinka paljon siitä kannattaa yhteiskunnan maksaa? Voisiko samalla rahalla mahdollisesti saada suurempia hyötyjä jostain muualta joukkoliikenteen piiristä?
 
Onko se siis huono juttu jos itä-Helsingissä asuva pääsee etelä-Espoossa olevalle työ- tai opiskelupaikalleen metrolla?

Itä-Helsinki on muuten DDR:läisen kaupunkisuunnittelun metafora. Edelleen sinne rakennetaan asuntoja, vaikka työtä siellä ei ole juuri kenellekään. Miksi Etelä-Espoossa työskentelevän tai opiskelevan ihmisen pitää asua Itä-Helsingissä, miksei hän voi asua vaikka Leppävaarassa tai Kivenlahdessa? Miksi rakennetaan "kaupunkia", jossa ihmisten pitää liikkua pitkiä matkoja?

Sanoisin, että halvemmaksi tämän pitäjän kehittäminen tulisi, jos liikkumismahdollisuuden Itä-Helsingin reservaatista muualle alueelle eivät määrittelisi joukkoliikennepalvelun tasoa.
 
Mun mielestäni puoliautomaatti on riskaabeli.

Puoliautomaatti on se, mikä on maailmalla enemmän tai vähemmän standardi uusissa kulunvalvontajäjestelmissä. En ole varma, onko täysmanuaalisia järjestelmiä edes saatavana enää.

Onko se siis huono juttu jos itä-Helsingissä asuva pääsee etelä-Espoossa olevalle työ- tai opiskelupaikalleen metrolla? Tai Vantaalla asuva pääsisi junalla Töölöön ilman vaihtoja keskustassa?

Koska tiedämme itähelsinkiläisen ja Etelä-Espoossa työskentelevän tai opiskelevan olevan tyytyväinen vaihtoon Kampissa ja nopeisiin, työpaikan oven eteen vieviin busseihin, on metro selvästi huonompi. Tästä on omakohtaista kokemusta vuosien ajalta.
Onko Vantaalta hirveänkin suuri tunku Oopperalle tai Töölöntorille? :lol: Kyllä siinä vaihto on, vaihto maanalaisista rullaportaista jalkapatikkaan. Räntäsateella kuntointoilijan jalat kiittää.

Aikoinaan oli huono juttu, ettei tämä itähelsinkiläinen päässyt suoraan työ- tai opiskelupaikalle, vaan joutui pahimmillaan pitkähkön räntäsateessa patikoinnin armoille. Kun liityntälinjasto lapsuudessa oli vielä metromatkustajia palveleva, tilanne oli aavistuksen parempi. Vuosaaren haaran valmistumisen aikoihin tilanne huononi, ja näin kävi myös vähän ennen Itä-Helsingistä kantakaupunkiin muuttaessani 2000-luvun alussa. Nykyäänhän ei enää moneen paikkaan oikeilla busseilla pääsekään, vaan sitä varten ajellaan minibusseilla, joiden reitit ja aikataulut osaa vain ne harvaakin harvemmat eli ne muutamat raukat, jotka eivät omista omia autoja. Liityntäparkin laajennukset ja uudet asemat liityntäpaikkoineen ovat itämetron parhaimmat kohennukset viimeisen 15 vuoden aikana. Olen itsekin näitä käyttänyt (koska metro). Jossain välissä asuin hetken Vuosaaressakin, aseman "kupeessa", paikassa jota metropuolue kutsuisi unelmapaikaksi, eli alle kilometrin päässä metroasemasta. Niin eristyksissä en ole sittemmin joutunut koskaan asumaan, sillä sen metron lisäksihän ei sitten oikein muita järkeviä vaihtoehtoja ollutkaan. Paitsi se oma auto, jota sitten tulikin käytettyä, koska Kantakaupunkiin pääsi sillä niin kätevästi. Ilmaisia parkkipaikkojakin oli paljon tarjolla. Sittemmin kantakaupungissa asuessa, ensin Etelä-Espooseen, sittemmin kantakaupunkiin päivittäin kulkeneena, metron aikaansaama tilanne löi kasvoille. Varsinkin talvipäivinä kurjistettua bussi- ja ratikkaliikennettä tuli kirottua, vaikka jälkeenpäinhän sen ymmärsi, että tarkoitus olisi matkan molemmissa päissä ollut kävellä kilometritolkulla, koska metro oli näin suunniteltu, ei suinkaan niin, että 400-600 metrin päässä olisi ollut pysäkki, jolta olisi päässyt vaihdotta määränpäähänsä. Harjun ja Keskustan väli taittui kesät talvet jalkaisin, koska 40 € sen tasoisesta joukkojen liikuttelusta oli ylihintaa.
 
Itä-Helsinki on muuten DDR:läisen kaupunkisuunnittelun metafora. Edelleen sinne rakennetaan asuntoja, vaikka työtä siellä ei ole juuri kenellekään. Miksi Etelä-Espoossa työskentelevän tai opiskelevan ihmisen pitää asua Itä-Helsingissä, miksei hän voi asua vaikka Leppävaarassa tai Kivenlahdessa? Miksi rakennetaan "kaupunkia", jossa ihmisten pitää liikkua pitkiä matkoja?

Kyllä monet haluavat asua siellä koska siellä on edullisempaa asua kuin Leppävaarassa tai Kivenlahdessa. Kaikilla diplomi-insinööreilläkään ei ole raha-asiat niin aurinkoisesti järjestetty, ja osittain asuminen eri puolella kaupunkia voi johtua puolison työpaikasta. Jomman kumman puolison on joustettava ja suostuttava pitkiin työmatkoihin. Puolisoita (tai tarkemmin heidän työpaikkojaan) kun ei saa ostaa Lidlistä tai Prismasta.

Espoo ei tarjoa itä-Helsingin hintatasoa olevaa asumista muualla kuin Suvelassa, tai sitten ihan korvessa pohjois-Espoossa, ja sanoisin että itä-Helsinki tarjoaa paremmat palvelut ylipäänsä kuin ne, ja länsimetron valmistuttua vielä paremmat mahdollisuudet liikkua. Espoo on itse aiheuttanut sen että se on ahminut itsellen Teknillisen korkeakoulun ja isoja firmoja, ja ollut välittämättä siitä miten muualta tulevat pienipalkkaiset ja opiskelijat kulkevat sinne.

---------- Viestit yhdistetty klo 12:15 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu klo 11:58 ----------

Hmm...

Täysautomaatti täräyttää häiriötilanteessa joka tapauksessa täysillä päin edellistä junaa.
Puoliautomaatti täräyttää häiriötilanteessa täysillä päin edellistä junaa, jos kuljettaja ei tiedä miten toimia ja ottaa junaa käsinajoon.

Rainerin ratkaisu: tehdään täysautomaatti.
Mun ratkaisu: koulutetaan kuljettaja.
Ei täysautomaatti ole mun ratkaisu enää. Uskon vain sellaisiin täysautomaatteihin joissa rata ja kalsto on alusta asti rakennettu sellaisiksi kuten ranskalaiset VAL-metrot tai jotkut kaukoidän ihmevehkeet. Tässä Helsingin ratkaisussa tuli nähtyä että 40 vuotta vanhaa ja uutta tekniikkaa ei voi oikein sekoittaa.

Kuljettajilla mennään siis täällä Helsingissä vielä pitkään, ja tekniikasta ymmärtämättömän vartijan tai junaemännän ajamaan puoliautomaattimetron turvallisuuteen luotan vähemmän kuin täysautomaattiin koska puoliautomaattia voi joku "liian näppärä" huijata häiriötilanteissa.

Ei varmasti. Mutta kuinka paljon siitä kannattaa yhteiskunnan maksaa? Voisiko samalla rahalla mahdollisesti saada suurempia hyötyjä jostain muualta joukkoliikenteen piiristä?
Ei oikein. Länsimetron 1. vaiheen ja etelä-pohjoissuuntaisen "metron" eli pisaran lykkääminen johtaisi vain infra-investointivelan kasvuun ts liikenneongelmien pahenemiseen autoilun ja maan pinnalla kulkevan joukkoliikennematkustuksen kasvaessa kanta-Helsingissä ja sen läheisyydessä kehä- ja sisääntuloteillä. Katutila ei riittäisi kaikkien tarpeiden tyydyttämiseen.

Kivenlahden metro on ainoa hanke jota on mielestäni hoputettu liikaa, sen rakentaminen jo nyt johtuu espooplaisten politikojen "lupauksista". Jos pk-seutu olisi hallinollisesti yhtä ja samaa kaupunkia, olisi pisara ja raide-jokeri mennyt edelle.

t. Rainer
 
Viimeksi muokattu:
Vs: Metrohavaintoja 2014

Toivottavasti se kääntöraide runnotaan johonkin väliin, jossa Länsimetro heitetään ympäri. Päättäjien päitä vadilla Itä-Helsingin toimesta, jos kahdella ajetaan kaikkina kellonaikoina ja viikonpäivinä.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Takaisin
Ylös