Automaattinen metro

Jos taas tarkoitat, että varikolta tehtäisiin maanalainen yhdysraide pelkästään siirtoajoa varten Kivelahden aseman ohi, niin se on kyllä kustannuksiltaan niin posketon, että ei tule koskaan toteutumaan.

Miten niin posketon kustannuksiltaan? Esimerkiksi Vuosaaren satamatunneli maksoi noin 10 milliä kilometri siinä on varauduttu vaarallisten aineiden kuljetuksiin ja tunnelin läpileikkaus on moninkertainen metroon verrattuna. Toki tuosta on jonkin aikaa.

Yksiraiteinen tunneli, jossa ei kuljeteta matkustajia eli ei tarvita erityisiä turvallisuusratkaisuja ei taida maksaa kuin 10-30 milliä per kilometri jos se tehdään samalla kuin rakennetaan Kivenlahteen kääntösilmukkaa tai kääntöpaikka.

Jos vaihtoehtona on se, että Sammalvuoren varikko on tosi heikosti käytettävä tai sitä ei voida ehkä ollenkaan käyttää, kuten kääntöselvityksessä väitetään, kyse ei ole mitenkään poskettomasta kustannuksesta, kun matka ei ole kovin pitkä.

Eivät Roihuvuoren varikkoyhteyden eritasotkaan ole järin halpoja olleet.
 
Viimeksi muokattu:
Miten niin posketon kustannuksiltaan? Esimerkiksi Vuosaaren satamatunneli maksoi noin 10 milliä kilometri siinä on varauduttu vaarallisten aineiden kuljetuksiin ja tunnelin läpileikkaus on moninkertainen metroon verrattuna. Toki tuosta on jonkin aikaa.

Matinkylän kääntöraideparin pituus on n. kilometrin ja Länsimetro arvioi sille hinnaksi 100 M€. Ei tuo sen halvempi ainakaan tällä laskentalogiikalla olisi.

Epäilen, että tuskinpa tuollaista siirtotunnelia saisi tehtyä kovinkaan paljon kevyemmin kuin muutakaan tunnelia kun nytkin vaaditaan kääntöraiteilla esim. Tapiolassa ihan samat järjestelyt kuin linjaraiteellakin.

Eivät Roihuvuoren varikkoyhteyden eritasotkaan ole järin halpoja olleet.

Kyllä maanpäällisten siltojen rakentamisessa on melkein yksi nolla vähemmän kuin maanalaisessa rakentamisessa. Esimerkkejä voi hakea vaikka viimeaikaisista rautatie ja raitiotiesilloista.
 
Matinkylän kääntöraideparin pituus on n. kilometrin ja Länsimetro arvioi sille hinnaksi 100 M€. Ei tuo sen halvempi ainakaan tällä laskentalogiikalla olisi.

Epäilen, että tuskinpa tuollaista siirtotunnelia saisi tehtyä kovinkaan paljon kevyemmin kuin muutakaan tunnelia kun nytkin vaaditaan kääntöraiteilla esim. Tapiolassa ihan samat järjestelyt kuin linjaraiteellakin.

Onkohan tuo arviosi Sammalvuoren varikkotunnelista yläkantissa? Länsimetron 1. vaiheessa rakennettiin noin 27 kilometriä yksiraiteista metrotunnelia ja tunneleiden ja radan kustannukset olivat noin 600-700 miljoonaa eli noin 25-30 milliä per yksiraiteinen tunnelikilometri. Loput oli asemia ja muuta sälää.

Sammalvuoren varikolta tarvittaisiin tunnelia Kivenlahden kääntösilmukalle/raiteelle arviolta noin 1,5 km.

Toki työmaan perustaminen maksaa ja työtunnelit, mutta jos Kivenlahteen pitää kuitenkin rakentaa uusi kääntösysteemi ja perustaa työmaa, paremman yhteyden Sammalvuoren varikolle ei pitäisi samalla rakennettaessa maksaa lähellekään 100 milliä. Toisaalta jos Sammalvuoren varikko on ilman uutta yhteyttä käyttökelvoton tiheällä vuorovälillä, uuden varikkoyhteyden rakentaminen lienee joka tapauksessa selvästi halvempaa kuin Sammalvuoren varikon hylkääminen ja uuden rakentaminen, joka mahdollisuus kääntöpaikkaselvityksessä nostettiin esiin.

Nykysuunnitelmien mukainen ajoyhteys linjaraiteilta Sammalvuoren varikolle näyttää muutenkin varsin epäilyttävältä, onkohan tuon ratakohdan toiminta varmasti riittävän hyvin simuloitu niin, ettei se aiheuta häiriöitä linjaliikenteeseen?
 
Viimeksi muokattu:
Nykysuunnitelmien mukainen ajoyhteys linjaraiteilta Sammalvuoren varikolle näyttää muutenkin varsin epäilyttävältä, onkohan tuon ratakohdan toiminta varmasti riittävän hyvin simuloitu niin, ettei se aiheuta häiriöitä linjaliikenteeseen?
Piirtämäni kuva raidejärjestelyistä. Simuloinnista en tiedä, mutta liikenteenohjaajan kokemusperusteisin silmin tuossa ei kulkuteitä pysty asettamaan linjalta varikolle/varikolta, jos junien vuoroväli on 2½min.
 

Liitetiedostot

  • SVV.png
    SVV.png
    10 KB · Lukukerrat: 617
Mikä tuo lyhyt radantynkä on? Onko tuossa valmiiksi varauduttu paremman varikkoyhteyden rakentamiseen?
 
Näyttää mun silmään turvaraiteelta. Estää yhdessä turvavaihteen kanssa kaluston ajautumisen linjaraiteelle vahingossa.
 
Mikä tuo lyhyt radantynkä on? Onko tuossa valmiiksi varauduttu paremman varikkoyhteyden rakentamiseen?
Se on turvaraide jonne varikon suunnasta kääntöpaikalle tulevan kulutien ohiajovara asettuu. Näin ohiajovara ei mene linjaraiteelle estämään linjaraiteen kulkuteiden asettumista. Tähän tyyliin:
260px-Schutzweiche.jpg
 
Onkohan tuo arviosi Sammalvuoren varikkotunnelista yläkantissa?

Käytin hinta-arviona Matinkylän kääntöraiteelle julkisuudessa esitettyä kustannusarviota, joka kieltämättä kuulostaa korkealta verrattuna koko hankkeen kustannuksiin. Kääntöraideparin tekeminen pistoraiteena olisi luokkaa 500-1000 metriä tunneleita sekä tarvittavat kuilut. Puolentoista kilometrin siirtoajotunneli ei kuulosta järkevältä ratkaisulta, eikä sitäkään varmasti voitaisi tehdä ilman savunpoisto, poistumis- ja pelastautumisjärjestelyjä.
 
Puolentoista kilometrin siirtoajotunneli ei kuulosta järkevältä ratkaisulta, eikä sitäkään varmasti voitaisi tehdä ilman savunpoisto, poistumis- ja pelastautumisjärjestelyjä.

On tuo vähän turhan raskas ratkaisu. Raide jolla päästäisiin varikolle Espoonlahden suunnasta olisi varmaan paljon halvempi. Toki operointia vaikeuttaisi jos varikolle pääsisi tiheällä vuorovälillä vain Espoonlahden suunnasta eli tiheän vuorovälin aikana tai sen muuttuessa normaaliksi vuoroväliksi varikolle menevät junat ajaisivat vain Espoonlahteen asti.

Raidetta ei taida saada kaartumaan varikolle, joten Espoonlahden suunnasta varikolle tuleville junille tulisi ehkä myös kääntö esimerkiksi tuolla ohiajoraiteella.
 
Jos tästä automaaitiosaagasta on opittu mitään, M200-sarja poistetaan käytöstä seuraavan automatisointiyrityksen myötä ihan riippumatta montako vuotta niillä on käyttöikää. Juuri sillä, että "käyttöikää omaavia" M100-sarjan junia ei haluttu poistaa saatiin aikaiseksi tämä nyky-yrityksen soppa. Kun M200-sarjaakaan ei alunperin suunniteltu automatisointiin, olisi senkin käytössä pitämisessä riski toistaa nykykatastrofi.

HKL aloittaa talvella metron automatisoinnin selvitystyön https://www.lansivayla.fi/artikkeli...aynnistyy-talvella-hintalappu-kohoaa-satoihin jutussa myös sanotaan että nykyisestä kalustosta vain uudet M300-junat kelpaavat automatisoitavaksi. Mikäli hanke päästäisiin aloittamaan vuonna 2022 niin automaatti voisi olla toiminnassa arviolta 2029. Ville Lehmuskoski arvioi kustannuksiksi uuden kaluston osalta 200-250M€ ja itse automatisoinnin osuudeksi noin 200M€.
 
Nykyinen 2,5 minuutin vuoroväli pitkillä junilla olisi mahdollistanut kapasiteetin lisäämisen, eikä rahoja tarvisisi tuhlata automatisoimiseen ja käyttökelpoisen kaluston korvaamiseen uudella.
Mutta kun ei, piti tehdä lyhyet laiturit. 50 miljoonan säästö tuo 500 miljoonan vahingot.
 
Nykyinen 2,5 minuutin vuoroväli pitkillä junilla olisi mahdollistanut kapasiteetin lisäämisen, eikä rahoja tarvisisi tuhlata automatisoimiseen ja käyttökelpoisen kaluston korvaamiseen uudella.
Mutta kun ei, piti tehdä lyhyet laiturit. 50 miljoonan säästö tuo 500 miljoonan vahingot.

Mutta ymmärrä, tämä 500 miljoonan vahinko tapahtuu vasta 10-15 vuotta asiasta päättävien ihmisten valtuustokauden jälkeen.
 
^ En edelleenkään syyttäisi valtuutettuja asiasta. Valtuutetut ovat harrastelijoita, jotka eivät saa luottamustoimestaan palkkaa. Ainoastaan kokouspalkkioita. Ei heidän voi olettaa olevan miljardin arvoisen erittäin spesifin infrahankeen asiantuntijoita, vaan he tekevät poliittisia päätöksiä viranomaisten, joiden pitäisi näissä asioissa olla tuntijoita, esitysten pohjalta.

Viranomaiset halusivat automaattimetron, lyhyemmät laiturit ja laskivat henkkeen kustannukset alakanttiin. Vaihtoehtoja eivät käytännössä tarjonneet, vaan keskittyivät lähinnä vaihtoehtojen torppaamiseen typerinä, huonoina ja kalliina.

Kaikki tietävät nimet.
 
Mielenkiintoinen kommentti. Tunnustan, että en aikanaan seurannut keskustelua niin tarkkaan, jotta tietäisin mitkä tahot puhuivat yhtenäisten laiturimittojen puolesta innokkaimmin ja vastaavasti mitkä tahot vaativat lyhyempiä laitureita.
 
^ En edelleenkään syyttäisi valtuutettuja asiasta. Valtuutetut ovat harrastelijoita, jotka eivät saa luottamustoimestaan palkkaa. Ainoastaan kokouspalkkioita. Ei heidän voi olettaa olevan miljardin arvoisen erittäin spesifin infrahankeen asiantuntijoita, vaan he tekevät poliittisia päätöksiä viranomaisten, joiden pitäisi näissä asioissa olla tuntijoita, esitysten pohjalta.

Viranomaiset halusivat automaattimetron, lyhyemmät laiturit ja laskivat henkkeen kustannukset alakanttiin. Vaihtoehtoja eivät käytännössä tarjonneet, vaan keskittyivät lähinnä vaihtoehtojen torppaamiseen typerinä, huonoina ja kalliina.

Kaikki tietävät nimet.

Tarkoitat varmaan virkamiehiä, etkä viranomaisia.
 
Takaisin
Ylös