Automaattinen metro

Oliko tuo varmasti M100 sarjaa? Tuo nimittäin kuulostaa aika paljon M200 sarjan tilanteelta. M200 sarjassa on vähän ansamaiset ovet.

Kyllä M100:n ovien väliin jääminen on yleisempää. M100:ssa ovien turvareunat sammuvat hiukan (5-10 senttiä) ennen kuin ovet ovat kokonaan kiinni. Ymmärtääkseni tämä johtuu siitä, että ovet törmäävät toisiinsa ja avautuisivat muussa tapauksessa uudelleen. Ovien välissä voi helposti olla käsivarsi ja tunnistimien mielestä kaikki on silti hyvin. Itse asiassa ovia voi käsin avatakin aika tuntuvasti ajon aikana. En kyllä suosittele tätä, mutta olen kuitenkin nähnyt tehtävän.

M200:n ovet varmasti tekisivät kipeää pelkkään käsivarteen, mutta tuskin tunnistuisivat sulkeutuneiksi. Noin viiden sentin raolla ovet eivät vielä olisi painuneet vaunun kyljen sisään ja oletettavasti tunnistimet havaitsisivat asian.
 
En pidä tätä ongelmana. Kaikkissa näkemissäni tapauksissa junan ja laiturin ove ovat toimineet samanaikaisesti.

Kyllä laituriovista jotain hitautta yleensä tulee. Helsingissä vähintään sen takia, että ovet tosiaan ovat M100:ssa ja M200:ssa hiukan eri kohdissa, jolloin tarvitaan tavallista leveämmät ovet. Leveän oven aukeaminen ja sulkeutuminen vie aina pidemmän aikaa kuin kapean.

Videoiden perusteella Lontoon Jubilee Linellä (osuus avattu 1998/1999, junat 1995/1996) laiturien ovet ovat jo pitkälle kiinni ennen kuin junan ovet seuraavat. Näin pitäisikin olla, jotta juoksijat eivät helposti jäisi kahden oviparin väliin. Aukeamissuunnassa ulommat ovet aloittavat Lontoossa, mutta kumpikin ovipari ehtii kokonaan auki jokseenkin samassa ajassa.

Hiukan asian vierestä vanhempana poikkeuksena voidaan mainita Pietari, jossa laiturien ovet sulkeutuvat tuntuvasti ennen junan ovia. Pietarin ovet eivät tosin suojaa matkustajia radalta, vaan mahdolliselta Nevan tulvimiselta metrojärjestelmään. Metalliovissa tuskin on tunnistimia ja liike-energiansa puolesta ne luultavasti rikkovat luitakin, jos joku jää väliin.
 
Hiukan asian vierestä vanhempana poikkeuksena voidaan mainita Pietari, jossa laiturien ovet sulkeutuvat tuntuvasti ennen junan ovia. Pietarin ovet eivät tosin suojaa matkustajia radalta, vaan mahdolliselta Nevan tulvimiselta metrojärjestelmään. Metalliovissa tuskin on tunnistimia ja liike-energiansa puolesta ne luultavasti rikkovat luitakin, jos joku jää väliin.

Eikö se muuten ole niin, että Pietarin metron kyseinen linja ei ole edes automaattiohjattu, tai jos on, niin laituriovet ovat joka tapauksessa ollet käytössä kauemmin?

Olen aina ihmetellyt millä konstilla kuljettaja saa junan pysähtymään millilleen että ovet tulevat kohdakkain. Onko junassa jokin automaattijarrutus?

t. Rainer
 
Jossain on vikaa, jos juna lähtee liikkeelle vaikka ihminen on välissä. Mistä tämä Ultrixin tarina kertoo? Siitä, että tekniikka ei pelaa. Jos oven anturoinnissa on tällainen vika, mikä estää samaa vikaa esiintymästä sitten, kun kuljettaja on korvattu tietokoneella? Ja miten se tietokone turvallisuutta paransi?


Se kertoo siitä, että 30 vuotta sitten suunniteltu järjestelmä, jossa luotetaan kuljettajan havainnointikykyyn eikä tietotekniikkaan ei kaikilta osin enää vastaa nykyisiä vaatimuksia. Kyse on siis siitä, että nykyisen kuljettajametron oviturvallisuudessa on merkittäviä puutteita.

Se kertoo myös siitä, että "pehmeät" ovet luovat vaaratilanteita. Kuljettajaan ei havainnoinnissa pidä luottaa, vaan ovien turvallisuutta pitää parantaa korjaamalla ne nykyaikaisiksi automaattioviksi sekä parantamalla ihmisten ja esineiden tunnistusta. Tietotekniikka havaitsee raajat ja esineet oven välissä, joita kuljettaja ei nykyään ohjaamostaan riittävän hyvin havaitse.

Metron oviremontti, joka on kuuluu automatisointiprojektiin, on tärkeä M100 sarjan peruskorjauksen yhteydessä.
 
Viimeksi muokattu:
Pietarissa laiturien ovet sulkeutuvat tuntuvasti ennen junan ovia.
Minä muistan Pietarista sellaisenkin tilanteen, että junan ovet sulkeutuivat monta sekuntia ennen kuin laiturin ovet sulkeutuivat. Ovien ikkunasta saattoi katsella laiturille jääneitä.

Eikö se muuten ole niin, että Pietarin metron kyseinen linja ei ole edes automaattiohjattu?
Pietarin metrossa ei laituriovia tietääkseni ole millään linjalla kaikilla asemilla. Ovia on vain muutamalla asemalla. Tilanne voi tietysti olla muuttunut, sillä viime käyntini jälkeen on tullut asemia lisääkin.
 
Minä muistan Pietarista sellaisenkin tilanteen, että junan ovet sulkeutuivat monta sekuntia ennen kuin laiturin ovet sulkeutuivat. Ovien ikkunasta saattoi katsella laiturille jääneitä.
Niinhän tuossa YouTuben videossakin kävi. Ensin menivät kiinni vaunun ovet, sitten laiturin teräsgiljotiinit.

Arvaanpa, että hommassa on selvä logiikka. Ovet voivat avautua yhtäaikaisesti. Mutta kun ensin menee kiinni junan ovi, mahdolliset välissä olijat tulevat sen murjomiksi. Ja jos siellä on jokin tunnistus, kuljettaja näkee, että jokin mättää ja laituriovia ei suljeta. Jos taas junan ovet ovat asiallisesti kiinni, niin muutaman sekunnin päästä voi uskaltaa sulkea panssariovetkin, koska luultavasti niidenkään välissä ei ole enää ketään.

Ei Leningradissakaan ketään ehdoin tahdoin haluttu teloa. Siellä tehtiin se mihin sosialismin saavutusten teknologialla pystyttiin. Riskitaso on suurempi kuin meillä lännessä, mutta niin alhainen kuin on ollut kohtuudella mahdollista.

Antero
 
Pietarin metrossa ei laituriovia tietääkseni ole millään linjalla kaikilla asemilla. Ovia on vain muutamalla asemalla. Tilanne voi tietysti olla muuttunut, sillä viime käyntini jälkeen on tullut asemia lisääkin.

En tarkoittanut että olisi ollut koko linjalla, mutta kysymykseni oli, että onko kuljettajalla käytössään jokin automatiikka-viritys apunaan, koska vaunu pysähtyy millilleen oikealle kohdalle?

t. Rainer
 
Se kertoo siitä, että 30 vuotta sitten suunniteltu järjestelmä, jossa luotetaan kuljettajan havainnointikykyyn eikä tietotekniikkaan ei kaikilta osin enää vastaa nykyisiä vaatimuksia. Kyse on siis siitä, että nykyisen kuljettajametron oviturvallisuudessa on merkittäviä puutteita.
Sinulla on nyt kyllä aika erikoinen logiikka.

Late selitti juuri, miten on mahdollista, että M100:n ovien välissä voi olla jotain mutta juna saadaan liikkeelle:
Kyllä M100:n ovien väliin jääminen on yleisempää. M100:ssa ovien turvareunat sammuvat hiukan (5-10 senttiä) ennen kuin ovet ovat kokonaan kiinni. Ymmärtääkseni tämä johtuu siitä, että ovet törmäävät toisiinsa ja avautuisivat muussa tapauksessa uudelleen. Ovien välissä voi helposti olla käsivarsi ja tunnistimien mielestä kaikki on silti hyvin.
Tällä asialla ei ole mitään tekemistä tietotekniikan kanssa. Tietokone on vielä tyhmempi kuin ihminen noiden ovien kanssa. Sillä tietokoneella ei ole silmiä näkemään, että jotain on välissä vaikka ovianturin mielestä välissä ei ole mitään.

Eli tilanne on juuri päin vastoin kuin esität. Kuljettajan kanssa on kaksinertainen ovien havainnointi: anturit ja silmät. Tietokone pelkällä anturointihavainnoinnilla on puutteellinen.

Kuljettajaan ei havainnoinnissa pidä luottaa, vaan ovien turvallisuutta pitää parantaa korjaamalla ne nykyaikaisiksi automaattioviksi sekä parantamalla ihmisten ja esineiden tunnistusta. Tietotekniikka havaitsee raajat ja esineet oven välissä, joita kuljettaja ei nykyään ohjaamostaan riittävän hyvin havaitse.
Korjataan: tietotekniikka ei havaitse niitä raajoja ja esineitä, jotka kuljettajalla on mahdollista havaita silmillään. Anturit voivat havaita raajoja ja esineitä, ja niistä voi välittyä tieto joko kuljettajalle tai tietokoneelle.

Tässä muuten taitaa mennä vähän sekaisin sekin, mitä tarkoittaa automaattiovi.

Ratikoiden automaattiovi tarkoittaa sitä, että ovi sulkeutuu itsekseen asetetun viiveen kuluttua siitä, kun se on avattu tai kulkevia ihmisiä havaitseva valokenno on antanut viimeisen signaalinsa. Tämä automaattiovi toimii kuitenkin ihmisen, joko kuljettajan tai matkustajan avaamana.

Sinä Petteri taidat tarkoittaa automaattiovella nyt sitä, että ovi myös avautuu automaattisesti, eikä ihmisellä ole missään vaiheessa mitään tekemistä avautumis- ja sulkeutumistoimintojen kanssa. Paitsi tietenkin se, että menee väliin ja joku anturi sen tunnistaa.

Joku sen sijaan taitaa pitää automaattiovena pelkästään sitä turvatoimintaa, että ovi aukeaa kun jokin anturi havaitsee ihmisen olevan suunnilleen välissä.

Selvyyden vuoksi olisi varmaan hyvä määritellä näin:
  • Ratikoissa on automaattisesti sulkeutuvat ovet
  • Metrojunissamme on välissä olevasta esineestä automaattisesti avautuvat ovet
  • Kuljettajattomassa metrossa voi olla automaattisesti ohjatut ovet
  • 1930-luvun ratikoissa oli paineilmakäyttöiset ihmisen ohjaamat ovet
Antero
 
Eli tilanne on juuri päin vastoin kuin esität. Kuljettajan kanssa on kaksinertainen ovien havainnointi: anturit ja silmät. Tietokone pelkällä anturointihavainnoinnilla on puutteellinen.

Korjataan: tietotekniikka ei havaitse niitä raajoja ja esineitä, jotka kuljettajalla on mahdollista havaita silmillään. Anturit voivat havaita raajoja ja esineitä, ja niistä voi välittyä tieto joko kuljettajalle tai tietokoneelle.


Kun tietokoneeseen yhdistetään kaksi toisistaan riippumattomia havainnointivälinettä, vaikka ovien anturit ja lasersäteet tai valokenno, niin tietokoneella on käytännössä sekä anturit että "silmät".

Minusta kuljettajan on junan toisesta päästä vaikea kunnolla havainnoida ovien tilannetta. Kuljettajalla on vain kaksi silmää. Vaikka tietokoneisiin yhdistetyt yksittäiset laser- tai valokennosilmät tai anturit ovatkin yksittäisinä puutteellisia niitä voidaan lisätä riittävä määrä, jolloin tietokone havainnoi laiturinreunan ja ovien tilannetta paljon paremmin kuin junan ohjaamosta katseleva ihminen. Lisäksi tietokone on väsymätön toisin kuin ihminen, joka kestää rutiineita huonosti.

Toki jos vielä halutaan lisätä kuljettaja katselemaan tilannetta, voidaan havainnointia vielä marginaalisesti parantaa. Eri asia on, onko tuo järkevää. Kuljettajan ovien tarkkaileminen on tuolloin "nice-to-have" ominaisuus.
 
Minusta kuljettajan on junan toisesta päästä vaikea kunnolla havainnoida ovien tilannetta. Kuljettajalla on vain kaksi silmää. Vaikka tietokoneisiin yhdistetyt yksittäiset laser- tai valokennosilmät tai anturit ovatkin yksittäisinä puutteellisia niitä voidaan lisätä riittävä määrä, jolloin tietokone havainnoi laiturinreunan ja ovien tilannetta paljon paremmin kuin junan ohjaamosta katseleva ihminen. Lisäksi tietokone on väsymätön toisin kuin ihminen, joka kestää rutiineita huonosti.
Pakko todeta että tietokone ei havainnoi yhtään mitään. Tietokoneella on input ovisilmä joka sanoo 0 tai 1, sitten on output ovi joka sanoo 0 niin ovi kiinni ja 1 niin ovi auki. Se että näitä ovisilmiä on useita ei mitenkään muuta tätä perusasiaa.

Periaatteessa voisi olla järjestelmä joka havainnoi jokaista laiturilla liikkuvaa ja laskee niiden nopeuden ja liikesuunnan perusteella kerkiäisivätkö oven väliin. En oikein usko että tällaista ollaan Helsingin metroon rakentamassa.
 
Pakko todeta että tietokone ei havainnoi yhtään mitään. Tietokoneella on input ovisilmä joka sanoo 0 tai 1, sitten on output ovi joka sanoo 0 niin ovi kiinni ja 1 niin ovi auki. Se että näitä ovisilmiä on useita ei mitenkään muuta tätä perusasiaa.


Mitäs tuon ihmeemmin ihminen havainnoi junan toisesta päästä?

Kyllä ihmisen havainnoimiskyky on yli 50 metrin päästä on lähtöhetkellä hyvin lähellä tasoa:

Näkyykö laiturilla suoja-alueella isoja hahmoja tai isoja tavaroita?: Ei (0) tai Kyllä (1)

Näyttävätkö ovet olevan kiinni?: Ei (0) tai Kyllä (1)

Näkyykö ovien välissä jotain?: Ei (0) tai Kyllä (1) tai En kyllä näin kaukaa näe kunnolla, otetaanpa kiikarit käyttöön (2) tai Huonosti näkyy, mutta eihän siellä viime viikollakaan mitään ollut, haukotus (3)

Ei mitään niin ihmeellistä, ettei riittävä määrä lasersäteitä, ovisilmiä ja antureita pystyisi huomattavasti luotettavampaan toimintaan lähtöhetkellä.

Ovet voidaan sulkea automaattisesti, kuten SM4:ssä tai Variossakin. Ei siihen kuskin napinpainallusta tarvita.
 
Viimeksi muokattu:
...Näkyykö ovien välissä jotain?: Ei (0) tai Kyllä (1) tai En kyllä näin kaukaa näe kunnolla, otetaanpa kiikarit käyttöön (2) tai Huonosti näkyy, mutta eihän siellä viime viikollakaan mitään ollut, haukotus (3)...
Mietipä hetki ihmistä, joka on liikkeellä kaupunkikeskustassa. Joko jalan tai auton kuljettajana. Ihminen pystyy liikkumaan siellä säilyen hengissä ja aiheuttamatta muille vahinkoa. Päähavaintoväline ovat silmät ja prosessointi tapahtuu aivoissa analysoimalla saatua 3-ulotteista kuvaa. "Kehno" reaktioaika on yksi sekunti. Mikään tietotekniikka ei pysty vastaavaan, vaikka yritystä kyllä on ollut jo vuosikausia.

Ja sinä halveksit tätä havainto- ja päättelykyä ja väität, ettei se kykene kontrolloimaan niin vaatimatonta tilannetta kuin metrojunaan pyrkiviä ihmisiä.

Automaattijunassa ei olekaan kysymys junan sopeutumisesta ihmisiin vaan päin vastoin. KAIKKI perustuu siihen, että ihminen alistuu koneen mekaaniselle ja muuttumattomalle IHMISEN ennalta määrääämälle toiminnalle. Ja vain siksi, ettei kone kykene havainnoimaan, päättelemään ja toimimaan päättelyn mukaisesti.

Kyllä se juna saadaan toimimaan ilman ihmistä, ei siitä ole lainkaan kysymys. Vaan kysymys on siitä, mitä sillä saavutetaan. Ei mitään sitä, mitä Helsingin valtuutetuille on väitetty, sillä kuljettajan ohjauksessa juna toimii paremmin koska se kykenee silloin sopeutumaan toisten ihmisten käytökseen asemilla.

Tämähän on lopulta ainoa ero, koska lienemme yhtä mieltä siitä, että ihmisiä aiotaan sijoittaa vahtimaan matkustajia joka tapauksessa, joten henkilökuntaa ja henkilömenoja ei säästetä. (Tätä tosin ei kerrottu valtuutetuille.) Ja kuljettajat lienevät meistä kumpaakin paremia arvioimaan sitä, kumpi työ on mieluisampaa: junan kuljettaminen vai vartiointi tai valvonta.

Antero
 
Mietipä hetki ihmistä, joka on liikkeellä kaupunkikeskustassa. Joko jalan tai auton kuljettajana. Ihminen pystyy liikkumaan siellä säilyen hengissä ja aiheuttamatta muille vahinkoa. Päähavaintoväline ovat silmät ja prosessointi tapahtuu aivoissa analysoimalla saatua 3-ulotteista kuvaa. "Kehno" reaktioaika on yksi sekunti. Mikään tietotekniikka ei pysty vastaavaan, vaikka yritystä kyllä on ollut jo vuosikausia.

Ja sinä halveksit tätä havainto- ja päättelykyä ja väität, ettei se kykene kontrolloimaan niin vaatimatonta tilannetta kuin metrojunaan pyrkiviä ihmisiä.


Ihminen näkee tarkasti muutaman asteen näkökentässä ja aika lyhyelle etäisyydelle. Mitä kauemmaksi mennään, sitä huonommin ihminen havainnoi. Tietysti jollain voi olla teräsmiehen aistit, mutta siihen ei kannata luottaa.

Mietitäänpäs metron kuljettajan nykyistä tilannetta. Lähtöhetkellä hän tarkastelee peilistä kohteita, jotka ovat kolmevaunuisesa junassa pahimmillaan lähes 120 metrin päässä. Mitä ihminen pystyy havainnoimaan peilistä 100 tai edes 70 metrin etäisyydeltä.

Ihmisen kokoisen hahmon junan lähellä laiturilla - varsin luotettavasti.
Avoinna olevan viimeisen oven - ehkä
Viimeisen oven välistä törröttävän jalan - hyvällä tuurilla

Tämähän on lopulta ainoa ero, koska lienemme yhtä mieltä siitä, että ihmisiä aiotaan sijoittaa vahtimaan matkustajia joka tapauksessa, joten henkilökuntaa ja henkilömenoja ei säästetä. (Tätä tosin ei kerrottu valtuutetuille.) Ja kuljettajat lienevät meistä kumpaakin paremia arvioimaan sitä, kumpi työ on mieluisampaa: junan kuljettaminen vai vartiointi tai valvonta.


Ikävä kyllä maailmassa ei päätöksiä tehdä mieluisuus vaan tarkoituksenmukaisuus perusteilla. Kuljettajista ei tulevaisuuden metrossa ole hyötyä. Vartijoista tai valvojista on.
 
Mitä ihminen pystyy havainnoimaan peilistä 100 tai edes 70 metrin etäisyydeltä.
Täsmälleen saman kuin katsoessaan samaa näkymää ilman peiliä, jos peili ei ole optisella suurennuskertoimella. Ja sen, mitä "ei näe" ei näe myöskään automaattijunan tietokone.

Metron kuljettaja ei katsele peilistä sitä, ovatko ovet kiinni, vaan siinä luotetaan samaan anturointiin kuin konekin joutuu luottamaan. Jos anturoinnissa on vikaa, automaatin tietokoneella on täsmälleen sama ongelma. Mutta sillä erotuksella, että toisin kuin kuljettaja, tietokone ei voi tarkistaa näköhavainnolla sitä, onko antureihin luottamista.

Ikävä kyllä maailmassa ei päätöksiä tehdä mieluisuus vaan tarkoituksenmukaisuus perusteilla. Kuljettajista ei tulevaisuuden metrossa ole hyötyä. Vartijoista tai valvojista on.
Väitän kyllä sinun olevan tässä asiassa väärässä. Kuljettajasta, on se sitten nappia painava junaemäntä tai kahvaa vääntävä valvoja, on se hyöty, että junat kulkevat nopeammin. Koska aikataulut voidaan mitoittaa lyhyemmän pysäkkiajan mukaan kuin ilman kuljettajaa. Ilman kuljettajaa pysäkkiajan on oltava pisin kuviteltu tarvittava aika + varoaika sen päälle.

Tämä on tietenkin vain vähäinen mukavuuskysymys matkustajille, jos ero asemaa kohden on luokkaa 10-20 sekuntia. Suurempi merkitys on liikennöintitaloudelle, jos kiertoajan erolla saadaan vähennetyksi tarvittavaa junamäärää. Henkilökuluthan ovat samat, kun kerran kuljettajien sijalla on muun tehtävänimikkeen henkilökuntaa.

Toinen etu on luotettavuus. Junat pysyvät aikataulussaan toisin kuin automaatilla, jossa joku juoksee ovien väliin ja viivästyttää junaa 10-15 lisäsekuntia. Olen kirjoittanut mitä tämä käytännössä merkitsee Kööpenhaminassa.

Helsingin kaupunkilaisten ja heidän valtuutettujensa kannalta olisi ollut oikein kertoa rehellisesti, että HKL:n suunnitteluyksikkö haluaa ostaa vanhentuneen kulunvalvonnan tilalle kuljettajattoman ajon automaatin 70 miljoonan euron hinnalla. Se tulee hidastamaan metromatkoja ja tekemään vuorovälien noudattamisen epäluotettavaksi sekä lisää metron käyttökuluja ja vaatii mittavat lisäinvestoinnit asemille ja tunneleihin. Myös metrojunia on ostettava lisää, koska halutaan lyhentää junia ja vuorovälejä. Ja tälle kaikelle olisi tietenkin tullut laskea kokonaishinta, koska 70 miljoonaa ei ole kaikki mitä tästä maksetaan. Tietenkin valtuusto olisi voinut päättää panna sen kaiken rahan vaikka totuus olisikin kerrottu. Mutta nyt ei niin tehty.

Nyt tämä keskustelu alkaa muuten minusta kiertää jo kehää.

Antero
 
Takaisin
Ylös