Automaattinen metro

Ei onnistu. Liian turvatonta.

Miksi ei onnistu? Pehmeät ovet M100 ja NRII:n malliin suorastaan kannustavat häiriökäyttäytymiseen ja hidastavat pysäkkiaikoja. Eikä tilanne, jossa matkustajat jatkuvasti työntävät kaikkea mahdollista ovien väliin vaikuta yhtään turvalliselta.

Minusta junien ovien pitää ainakin vaikuttaa vähän vaarallisilta. Reipas sulkeutumisvauhti ja kolahdus aiheuttavat ihmisillä automaattisen reaktion pysyä poissa ovien välistä. Kun oven väliin jäämisestä saa pari mustelmaa, tyhmempikin tajuaa, ettei sulkeutuvien ovien väliin tunkeminen ole hyvä idea.

Pariisin linjalla 14 muuten sekä laituri- että vaunun ovi sulkeutuvat samaan aikaan, niin että laituriovi on kiinni ehkä puoli sekuntia junan oven jälkeen.
 
Pehmeät ovet M100 ja NRII:n malliin
Onneksi M100:n ovet ovat pehmeät! Muuten käteni olisi luultavasti murtunut maaliskuussa 2006, kun nousin Siilitien asemalta metrojunaan sekunti piip-äänen jälkeen. Hisseihin ja juniin tottuneena kuvittelin, että ovet eivät voi mennä kiinni ennen kuin kaikki ovat kulkeneet ovista, mutta väärin: jäin itse kädestä ja laukustani oven väliin ja silloinen tyttöystäväni, nykyinen puolisoni jäi vieläpä laiturille! Onneksi avuliaat kanssamatkustajat raottivat ovea sen verran, että pääsin kunnolla sisälle.

Metroa eivät käytä pelkästään metropolin kiivaaseen sykkeeseen tottuneet stadilaiset. Sitä saattavat käyttää myös satunnaisesti kaupungissa vierailevat hitaat hämäläiset. :p

Automaattimetro voi tehdä vielä karkeampia virhearviointeja ja jättää vaikka ihmisiä roikkumaan junasta. Automaattimetro on vaakahissi. Vaakahisseihin tulee soveltaa hissien turvallisuusnormeja, eli ovet eivät saa mennä kiinni, jos joku on välissä, ja hissi ei saa liikkua, jos ovi on vähänkään auki.
 
Testasin tänään Pariisin linjaa 14. Tuon kokemuksen perusteella kaikki väitteet automaattimetron pysäkkiaikojen hitaudesta ovat puutaheinää.
Olen itse testannut sitä jo vuonna 2002. Joten kaikessa, mitä olen automaattimetroista kirjoittanut, on ollut jo tiedossa miten tuo Pariisin vähäväkisin metrolinja toimii.

Pariisin 14 pelaa ihan hyvin, kun sillä ei ole juurikaan matkustajia. Köpiksessä oli ja on, joten siellä oli harvennettava vuoroväliä ja pidettävä pitkät oviajat. Tietenkin asemilla, joilla on vähän käyttäjiä, oviajat voivat olla lyhyemmät. Docklandsissakin on paljon käyttäjiä, siksi siellä on automaattimetrolla kuljettaja. Se ei tosin istu eristyksissä odottamassa, että juna pysähtyy itsekseen seuraavalle asemalle, vaan palvelee asiakkaita matkustamossa. Mutta ilman kuljettajaa ovet eivät sulkeudu ja juna lähde eteenpäin.

Enkä muuten usko, että Pariisissakaan saa tehdä sellaiset ovet, että hauraamman mummon luut murtuvat, kun ovi lävähtää kiinni. Mahdoitko uskaltaa itse kokeilla kättä väliin? Giljotiineista tunnetussa maassa vanha periaate tuskin olisi ollut käytössä.

Antero
 
Automaattimetro voi tehdä vielä karkeampia virhearviointeja ja jättää vaikka ihmisiä roikkumaan junasta. Automaattimetro on vaakahissi. Vaakahisseihin tulee soveltaa hissien turvallisuusnormeja, eli ovet eivät saa mennä kiinni, jos joku on välissä, ja hissi ei saa liikkua, jos ovi on vähänkään auki.

Automaatimetrossa vaaraa joutua oven väliin liikkuvassa junassa vähenee oleellisesti siksi että siinä on erikseen laituriovet jotka sulkeutuvat ennen junan ovea, tai ainakin pitäisi sulkeutua.

Kuten sun kohdalla on sattunut, niin kuljettjan olemassaolo varsinkaan ohjaamossa ei poista kokonaan vaaraa joutua liikkuvan junan oven väliin metrossa, eikä liioin busseissa eikä ratikoissakaan.

VR:n lähijunissa on jokin "ovivalo" joka palaa jos yksikään ovi ei ole kunnolla kiinni, esim siksi että joku on välissä. Se "ovivalo" palaa tosin harmittavan usein vain siksi että paukkupakkasilla ovet eivätmene kunnnolla kiinni, ja se hidastaa junien matkantekoa, eikä ole ihan suositeltava varmistuskeino metrossa jossa seuraava juna on tulossa parin minuutin sisällä.

t. Rainer
 
Pariisin 14 pelaa ihan hyvin, kun sillä ei ole juurikaan matkustajia. Köpiksessä oli ja on, joten siellä oli harvennettava vuoroväliä ja pidettävä pitkät oviajat.

Sinun kannattaisi jo tajuta lopettaa sellaisen automaattimetrofiktion esittäminen, jota faktat eivät ollenkaan tue. Pariisin linjalla 14 on 64 miljoonaa matkustajaa vuodessa 9 kilometrin ja 9 aseman linjalla. Tuo tekee 7 miljoonaa matkustajaa per asema vuodessa.

Linjan 14 asemakohtainen käyttäjämäärä on korkea. Pariisin matkustajarikkain metrolinja on linja numero 1, 166 miljoonaa matkustajaa vuodessa 17 kilometrin ja 25 aseman linjalla, joka tekee 6,6 miljoonaa matkustajaa asemaa kohden vuodessa. Toki linja 1:n vaunujen maksimikuormitus on korkeampi ja asemat ahtaampia.

Kööpenhaminan metrossa on ilmeisesti noin 45 miljoonaa vuodessa (120000 matkustajaa päivässä) 21 km 25 aseman linjalla. 1,8 miljoonaa matkustajaa per asema vuodessa on todella paljon Pariisin linjaa 14 vähemmän.

Se, että Pariisin linja 14 vaikuttaa kevyesti kuormitetulta johtunee siitä, että Pariisin linja on potentiaalisesti erittäin tehokas linja, jota ei ajeta lähelläkään maksimikapasiteettia, kun linjalle 14 halutaan jakaa niin paljon RER A:n kuormitusta kuin mahdollista. Pariisin linja 14 sopii erinomaisesti vertailukohdaksi Helsingille pysäkkiajoista. Ja vaikuttaa myös vähän siltä, että automaattimetron maksimikapasiteettikin on kuljettajametroa suurempi. Ranskassa osataan ja Tanskassa ei.

Enkä muuten usko, että Pariisissakaan saa tehdä sellaiset ovet, että hauraamman mummon luut murtuvat, kun ovi lävähtää kiinni. Mahdoitko uskaltaa itse kokeilla kättä väliin? Giljotiineista tunnetussa maassa vanha periaate tuskin olisi ollut käytössä.

Minäkään usko, että nuo ovet rikkovat luita. Minusta vaikutti, että ovet on vaan rakennettu toimimaan mahdollisimman nopeasti ja vaarallisen oloisesti kuitenkin matkustajaturvallisuus huomioiden. Mutta en todellakaan uskaltanut kokeilla asiaa. Vaikka suomessa olen kerran kokeillut SM4:n ja Varion ovia eikä noidenkaan väliin ole mukava jäädä.
 
Viimeksi muokattu:
Onneksi M100:n ovet ovat pehmeät! Muuten käteni olisi luultavasti murtunut maaliskuussa 2006, kun nousin Siilitien asemalta metrojunaan sekunti piip-äänen jälkeen. Hisseihin ja juniin tottuneena kuvittelin, että ovet eivät voi mennä kiinni ennen kuin kaikki ovat kulkeneet ovista, mutta väärin: jäin itse kädestä ja laukustani oven väliin ja silloinen tyttöystäväni, nykyinen puolisoni jäi vieläpä laiturille! Onneksi avuliaat kanssamatkustajat raottivat ovea sen verran, että pääsin kunnolla sisälle.

Mutta johtuuko tuo tapaus siitä, että hitaat ja pehmeät ovet aiheuttavat vaaratilanteita kun ovia ei kunnioiteta ja ovien täydellinen sulkeutuminen on teknisesti vaikea todeta?
 
Viimeksi muokattu:
VR:n lähijunissa on jokin "ovivalo" joka palaa jos yksikään ovi ei ole kunnolla kiinni, esim siksi että joku on välissä. Se "ovivalo" palaa tosin harmittavan usein vain siksi että paukkupakkasilla ovet eivätmene kunnnolla kiinni, ja se hidastaa junien matkantekoa, eikä ole ihan suositeltava varmistuskeino metrossa jossa seuraava juna on tulossa parin minuutin sisällä.
Berliinin S-Bahnilla oli viimeksi käydessäni junanlähettäjät vahtimassa, että ovet ovat kiinni ja matkustajia ei ole välissä. Lontoon maanalaisessa, jossa Berliinin tapaan on myös kaarevia asemia, on jo vuosikymmeniä ollut videomonitorit, jotta kuljettaja näkee koko junan sivun. Ovia on valvottava.

VR Oy:n ovivalo ei ole mikään erikoisuus, vaan nykyään ovia valvotaan sähköisesti kaikessa kalustossa. Ei Hesankaan metro lähde liikkeelle, jos jossain ”ovivalo palaa” eli ovi ei ole mennyt kunnolla kiinni. Eikä tämä muutu miksikään siitä, että kuljettajat poistetaan. Kun sitten tulee ovihäiriö, joka ei poistu, ihminen tarvitaan tilanteen selvittämiseen. Käytännössä sen tekee kuljettajattomassa systeemissä joku vartija tai valvomo kameravalvonnan kautta. Ennen varmuutta juna ei lähde, oli kuljettaja tai ei.

Antero
 
Sinun kannattaisi jo tajuta lopettaa sellaisen automaattimetrofiktion esittäminen, jota faktat eivät ollenkaan tue. Pariisin linjalla 14 on 64 miljoonaa matkustajaa vuodessa 9 kilometrin ja 9 aseman linjalla. Tuo tekee 7 miljoonaa matkustajaa per asema vuodessa.
Miten se on niin vaikea uskoa ”ikäviä” tosiasioita.

Oven tarvittava aukioloaika ei riipu aseman käyttäjämäärästä, vaan siitä määrästä ihmisiä, mikä eniten käytetyn oven läpi kulkee. Siihen vaikuttaa se, kuinka paljon matkustajia haluaa yhdellä asemalla yhteen vuoroon ja montako ovea ydessä vuorossa on käytössä. Ei siis edes se, miten pitkä on juna, sillä ovia voi olla yhdessä vaunussa vähän tai paljon.

Eli vuotuinen matkustajamäärä ei jakaudu tasan vuoden päiville, eikä päivittäinen matkustajamäärä jakaudu tasan päivän tunneille, tunnin matkustajamäärä ei jakaudu tasan jokaiselle tunnin junavuorolle eikä edes jokaiselle junan ovelle. Eikä kuormitus jakaudu tasan kaikille asemille.

Pariisilla on taatusti enemmän kokemusta metroista ja niiden liikennöinnistä kuin italialaisilla, jotka möivät automaattisen minimetron Köpikselle. Tai köpisläisillä, jotka ostivat minimetron italialaisilta. Ovathan pariisilaiset osanneet ajaa 1,5 minuutin vuoroväliä jo 1950-luvulta lähtien ilman automaattimetromantraa. Ymmärrän kyllä Pariisin 14:n ja Köpiksen M:n eron, ihan jo nähdessäni yhden aseman ja yhden junan. Eikä se anna aihetta esittämääsi uhitteluun.

Pariisissa on tehty vanhanaikainen oikea metrolinja 120-metrisine asemineen entisten 13 linjan tapaan. Ja se on uskallettu tehdä kuljettajattomana, kun sillä on pariisilaisittain minimaalinen matkustajamäärä eikä kuljettajattomuuteen siten liity kummempia riskejä. Aluksi matkustajia oli alle 4 miljoonaa vuodessa, vuorovälikin taisi olla 10 min vielä 2002 ja asemia oli 7. Oli aikaa nähdä, että automaatti myös toimi ennen kuin linjaa jatkettiin. Ja arvaan, että kokemukset ovat rohkaisseet siihen, että linjan 1 vanhentuneen tekniikan uusimisessa on lähdetty kuljettajattomuuden tielle.

Köpiksessä oli aivan toinen lähtökohta. Haluttiin vain mahdollisimman lyhyt vuoroväli, 1,5 min, ja uskottiin, että kyllä automaatti asian hoitaa. Ja kun ei ennustettu kummempaa matkustajakysyntää, laskettiin, että ratikan kokoiset junat ja asemat riittävät. Jos olisivat vaikka kyselleet ranskalaisilta VAL-miehiltä, olisivat ehkä saaneet parempia neuvoja, mutta nyt meni metsään. Enää ei yritetä liian lyhyttä vuoroväliä.

Tiedän, että kaukoidässä on paljon automaattisia kuljettajattomia metroja, joilla on kovat käyttäjämäärät. Mutta siellä asuu myös erilaisia ihmisiä kuin Euroopassa. Idässä ei näemmä juosta ovien väliin vaan totellaan kuuliaisesti hälytysääntä ja punaista valoa, Euroopassa se ei vaan mene niin. Pariisilaiset sanoivat, ettei ykkösen kanssa tule oviongelmia, koska täyteen vaunuun ei ovien väliin enää tungeta. Ykkösellä itse matkustaneena uskon tämän. Siellä ei automatisoinnin ongelma olekaan liian vähät matkustajat ja pakko lyhentää asemia. Vähän eri juttu, Helsinki ei ole Pariisi.

Antero
 
Berliinin S-Bahnilla oli viimeksi käydessäni junanlähettäjät vahtimassa, että ovet ovat kiinni ja matkustajia ei ole välissä. Lontoon maanalaisessa, jossa Berliinin tapaan on myös kaarevia asemia, on jo vuosikymmeniä ollut videomonitorit, jotta kuljettaja näkee koko junan sivun. Ovia on valvottava.
Muistaakseni noita Berliinin S-Bahnin junanlähettäjiä on lähinnä vain keskusta-alueen vilkkaimmilla asemilla sekä S-Bahn -linjojen pääteasemilla. Ihan kaikilla (rauhallisimmilla) asemilla junanlähettäjiä ei ole.

Lontoossa oli ainakin vielä 1990 -luvulla etenkin "tuubi"junissa mukana junanlähettäjä, joka kuikuili etenkin noilla kaareen sijoitetuilla asemilla, että ovien välissä ei ole ihmisiä ja antoi sieltä omalta paikaltaan junan keskiosasta tai lopusta lähtömerkin kuljettajalle.
 
Ymmärrän kyllä Pariisin 14:n ja Köpiksen M:n eron, ihan jo nähdessäni yhden aseman ja yhden junan. Eikä se anna aihetta esittämääsi uhitteluun.

Kun ymmärrät Pariisin 14:n ja Köpiksen metron eron, oletan, että pystyt myös ymmärtämään kumpi ratkaisu asemien, junien mittasuhteiden sekä ovien määrän suhteen suunnilleen Helsingin metroa vastaava? Pariisin linja 14 vai Köpiksen metro? Ja käytät Helsingin metron automatisaation vertailukohtana lähinnä vastaavaa ratkaisua.

Pariisissa on tehty vanhanaikainen oikea metrolinja 120-metrisine asemineen entisten 13 linjan tapaan. Ja se on uskallettu tehdä kuljettajattomana, kun sillä on pariisilaisittain minimaalinen matkustajamäärä eikä kuljettajattomuuteen siten liity kummempia riskejä. Aluksi matkustajia oli alle 4 miljoonaa vuodessa, vuorovälikin taisi olla 10 min vielä 2002 ja asemia oli 7. Oli aikaa nähdä, että automaatti myös toimi ennen kuin linjaa jatkettiin. Ja arvaan, että kokemukset ovat rohkaisseet siihen, että linjan 1 vanhentuneen tekniikan uusimisessa on lähdetty kuljettajattomuuden tielle.

Pariisissa on tehty linjalla 14 iso työ, jolla automaattimetron tekniikka on kehitetty toimivaksi suurimman volyymin raideliikenteessä. 64 miljoonaa matkustajaa 9 aseman ja 9 km linjalla ei ole enää mitenkään mitätön määrä. Nyt automaattimetro on valmista tekniikkaa.

Tiedän, että kaukoidässä on paljon automaattisia kuljettajattomia metroja, joilla on kovat käyttäjämäärät. Mutta siellä asuu myös erilaisia ihmisiä kuin Euroopassa. Idässä ei näemmä juosta ovien väliin vaan totellaan kuuliaisesti hälytysääntä ja punaista valoa, Euroopassa se ei vaan mene niin. Pariisilaiset sanoivat, ettei ykkösen kanssa tule oviongelmia, koska täyteen vaunuun ei ovien väliin enää tungeta. Ykkösellä itse matkustaneena uskon tämän. Siellä ei automatisoinnin ongelma olekaan liian vähät matkustajat ja pakko lyhentää asemia. Vähän eri juttu, Helsinki ei ole Pariisi.

Jos Pariisilaiset oppivat siihen, ettei ovien väliin tungeta, niin oppivat myös Helsinkiläiset, vaikka M100:ssa ja NRII:ssa onkin hyperpehmeät ovet. Ovien pitää vaan vaikuttaa oikein vaarallisilta giljoteeneilta, joita jokainen järkevä ihminen varoo ja samalla toimia niin, ettei ihmisiltä mene luita poikki.

Jo Variossa, SM4:ssa ja M200:ssa on paljon kovemmat ovet kuin vanhoissa Helsingin ratkaisuissa. Vähän kovuutta lisää vaan uusiin ratkaisuihin.
 
Viimeksi muokattu:
Ei Hesankaan metro lähde liikkeelle, jos jossain ”ovivalo palaa” eli ovi ei ole mennyt kunnolla kiinni. Eikä tämä muutu miksikään siitä, että kuljettajat poistetaan. Kun sitten tulee ovihäiriö, joka ei poistu, ihminen tarvitaan tilanteen selvittämiseen.

Taitaa olla tällainen ovivalo Varionkin ovissa. Kerran olin 3T:n kyydissä, kun Olympiaterminaalin kohdalta sisään hyökyi vaunun täydeltä nousevaa nuorisoa. Kaikilla tietenkin oli kiire jonnekin, joten tunkivat sisään niin paljon kuin suinkin mahtui. Ovet eivät menneet kiinni ja kuljettajan kehotuksista huolimatta ei väki tahtonut siirtyä ovivalon alueelta pois. Taisi siinä 4-5 minuuttia mennä ennen kuin lopulta päästiin liikkeelle... Toivottavasti metron liikennöinti ei mene tuollaiseksi.
 
Kun ymmärrät Pariisin 14:n ja Köpiksen metron eron, oletan, että pystyt myös ymmärtämään kumpi ratkaisu asemien, junien mittasuhteiden sekä ovien määrän suhteen suunnilleen Helsingin metroa vastaava? Pariisin linja 14 vai Köpiksen metro? Ja käytät Helsingin metron automatisaation vertailukohtana lähinnä vastaavaa ratkaisua.
Ymmärrän kyllä oikein hyvin. Siksi olen käyttänyt Köpistä varoittavana esimerkkinä, kun muut ovat käyttäneet sitä hyvänä esimerkkinä.

Kerrataanpa vielä ”virallinen ehdotus”: mahdollisimman lyhyt vuoroväli ja lyhyet junat, jotka muka eivät ole muuten mahdollisia kuin automaatilla. Minun mielestäni mahdollisimman lyhyet junat ja vuorovälit EIVÄT ole mahdollisia kuin kuljettajilla. Automaatille (=kuljettajattomuus) sopivat paremmin pitkät vuorovälit ja pitkät junat, jotta on pelivaraa selvitä epäautomaattisten matkustajien aiheuttamista viivytyksistä. Varoittava esimerkki: Kööpenhamina. Koska siellä yritettiin juuri sitä mitä täälläkin halutaan – mutta se ei toiminut.

Minun mielestäni asia on niin, että junien ajamisessa ilman kuljettajia ei ole mitään erityistä hohtoa. Siksi ei ole mitään syytä panna rahaa kuljettajattomuuteen sen itsensä vuoksi. Minusta näyttää siltä, että Helsingissä tehdään juuri niin. Eli pitää saada kuljettajat pois siksi, että kuljettajattomuus on muka jotenkin hieno juttu. Koska kuljettajattomuus maksaa paljon (muutaman kymmenen miljoonaa), valtuusto ei anna siihen rahaa vain siksi, että se on ”hienoa”. Joten pitää keksiä joku parempi selitys. Kuten että muuten ei voi lyhentää vuoroväliä. Ja niinpä on päädytty perustelemaan hanketta asialla, joka nimenomaan ei ole mahdollista. Mutta kukas siinä osaa väittää vastaan?

Pariisissa on tehty linjalla 14 iso työ, jolla automaattimetron tekniikka on kehitetty toimivaksi suurimman volyymin raideliikenteessä. 64 miljoonaa matkustajaa 9 aseman ja 9 km linjalla ei ole enää mitenkään mitätön määrä. Nyt automaattimetro on valmista tekniikkaa.
Kyllä kuljettajattomuus on ollut valmista tekniikkaa jo aikoja sitten ennen Pariisn 14:n avaamista, eli viimeistään VAL-metroissa lähes 20 vuotta ennen Pariisin 14:n avaamista. En tunne kaukoidän kuljettajattomien metrojen historiaa, mutta Euroopassa Pariisin 14 on (muistaakseni) ensimmäinen pitkillä junilla toimiva kuljettajaton metro.

Teknisesti en näe mitään eroa siinä, onko kuljettajattomassa metrossa junapituus 120 metriä vai 52 metriä kuten VAL-metroissa. Junapituuden kasvaessa ovien eli riskipisteiden määrä kasvaa, joten pysäkkiaikojen hallinta vaikeutuu. Mutta muuten touhu on aivan sama.

Jos Pariisilaiset oppivat siihen, ettei ovien väliin tungeta, niin oppivat myös Helsinkiläiset, vaikka M100:ssa ja NRII:ssa onkin hyperpehmeät ovet. Ovien pitää vaan vaikuttaa oikein vaarallisilta giljoteeneilta, joita jokainen järkevä ihminen varoo ja samalla toimia niin, ettei ihmisiltä mene luita poikki.
Ammattilaisena en voi hyväksyä tällaista asennetta. Sisään pyrkivä matkustaja on kuitenkin asiakas, joka on kunkku, eikä ihmisiä pidä koulutta telomalla. Palvelun pitää olla sellaista, että ihmiset haluavat käyttää palvelua, ei sellaista, että niiden joiden on pakko palvelua käyttää, pitää opetella klovneiksi voidakseen olla palvelun käyttäjiä.

Jos kuljettajattomuus vaikeuttaa metron käyttöä, silloin ollaan tekemässä asiaa, jota ei pidä tehdä. Vika ei välttämättä ole kuljettajattomuudessa sinänsä, vaan ehkä tavassa toteuttaa se. Minusta esim. Lontoon Docklands on hyvä tapa toteuttaa kuljettajattomuus, koska siellä asia on käännetty asiakkaan eduksi. Junan kuljettaja ei istu eristettynä vaan on matkustajien joukossa heidän apunaan.

Antero
 
Minun mielestäni mahdollisimman lyhyet junat ja vuorovälit EIVÄT ole mahdollisia kuin kuljettajilla. Automaatille (=kuljettajattomuus) sopivat paremmin pitkät vuorovälit ja pitkät junat, jotta on pelivaraa selvitä epäautomaattisten matkustajien aiheuttamista viivytyksistä.

Maallikkomielipide:

Viimeksi eilen kun metroliikenteessä oli epäsäännöllisyyttä teknisen vian vuoksi, huomasin kotimatkallani metrokuljettajan kiirehtivän laiturilta kyytiin nousevia matkustajia "suhauttamalla" jarruja lähes joka asemalla (matkustin välin Ruoholahti-Myllypuro). Tämä lienee varsin vaikeaa toteuttaa automaattimetrossa, mutta sumeaa logiikkaa tarpeeksi kehittämällä voitaneen kehittää muita vastaavia "äänisignaaleja" matkustajien askelten nopeuttamiseksi/rauhoittamiseksi.

Tarkoitukseni oli siis ehdottaa, että tietyllä "koodilla" varustetuilla äänisignaaleilla voidaan kohtuuhelposti ohjata matkustajien käyttäytymistä. Esim. jos liukuportaiden yläpäässä kuuluisi tietynlaisella frekvenssillä toistuva ääni, se kertoisi matkustajalle seuraavan metrovuoron saapuvan laiturille ilman "liukuporrasurheilua" (käytän tässä tarkoituksella epätieteellisiä termejä).
 
Viimeksi muokattu:
Ammattilaisena en voi hyväksyä tällaista asennetta. Sisään pyrkivä matkustaja on kuitenkin asiakas, joka on kunkku, eikä ihmisiä pidä koulutta telomalla. Palvelun pitää olla sellaista, että ihmiset haluavat käyttää palvelua, ei sellaista, että niiden joiden on pakko palvelua käyttää, pitää opetella klovneiksi voidakseen olla palvelun käyttäjiä.

Sinänsä en usko että suomalainen olisi juurikaan ranskistä tyhmempi. Ja näin ollen uskon, että hän oppisi olemaan juoksentelematta metron ovien väliin ilman että saisi siitä elinikäisiä traumoja kyseistä liikennöintihärpäkettä kohtaan. Insinöörikin varmasti osaisi rakentaa automaattijärjestelmän, joka toimisi ihan kohtalaisen hyvin. Eli noin teknisesti tai käyttäytymispsykologisesti tarkasteltuna automaattimetro tuskin muodostuu miksikään ongelmaksi.

Sen sijaan taloudellisesta näkökulmasta automatisointi on helsingissä täysin idioottimainen hanke, joka siis näiltä osin on hyvinkin linjassa koko metron laajentelupuuhastelun kanssa.
 
Kerrataanpa vielä ”virallinen ehdotus”: mahdollisimman lyhyt vuoroväli ja lyhyet junat, jotka muka eivät ole muuten mahdollisia kuin automaatilla. Minun mielestäni mahdollisimman lyhyet junat ja vuorovälit EIVÄT ole mahdollisia kuin kuljettajilla.

Automaatille (=kuljettajattomuus) sopivat paremmin pitkät vuorovälit ja pitkät junat, jotta on pelivaraa selvitä epäautomaattisten matkustajien aiheuttamista viivytyksistä. Varoittava esimerkki: Kööpenhamina. Koska siellä yritettiin juuri sitä mitä täälläkin halutaan – mutta se ei toiminut.

Minun käsitykseni mukaan, sillä onko junissa kuljettajia vai ei, ei ole mitään merkitystä pysäkkiaikojen suhteen. Tuo on helposti havaittavissa Pariisissa, linjalla 14 ja linjalla 1 on täysin identtistä metrokalustoa, vain laituriovet ovat erona, toista ajetaan automaatilla ja toista kuljettajalla. Samalla vaunu- ja pysäkkikuormituksella molempien pysäkkiaika on käytännössä sama. (Tänään linjalla 14 ja linjalla 1 satuin täpötäyteen junaan, joten tuokin tuli havaittua.)

Linjojen maksimikapasiteettia automaattiajo kyllä nostaa jonkin verran, kun useita junia voidaan ajaa yhtenä järjestelmänä.

Ammattilaisena en voi hyväksyä tällaista asennetta. Sisään pyrkivä matkustaja on kuitenkin asiakas, joka on kunkku, eikä ihmisiä pidä koulutta telomalla. Palvelun pitää olla sellaista, että ihmiset haluavat käyttää palvelua, ei sellaista, että niiden joiden on pakko palvelua käyttää, pitää opetella klovneiksi voidakseen olla palvelun käyttäjiä.

Eräässä pohjoisessa kaupungissa on vanhoihin metroihin ja raitiovaunuihin joskus rakennettu ovet, joiden väliin matkustajat ihan huvikseen tunkevat kaikkea mahdollista ja tuosta kamalasta tavasta aiheutuu jatkuvaa liikenteen hidastumista ja vaaratilanteita. Eikö tuota virhettä kannata kunnolla korjata ja ottaa mallia ulkomailta?

Vai pitäisikö mielestäsi Varioon ja SM4:äänkin saada M100:n "leikkiovet"?
 
Takaisin
Ylös