Automaattinen metro

Sarjassamme tyhmiä kysymyksiä: eikö laitureita vaan voisi pidentää sen verran, että nykymittaisetkin metrojunat voisivat liikennöidä linjan päästä päähän?

Kysymys ei ole yhtään tyhmä, päin vastoin, on tyhmää olla ajattelematta asiaa, ja eiköhän tuolla metrokioskissa ole jo mielenvieressä käynytkin. Keilaniemi-Otaniemi on kuitenkin kai vielä täysin louhimatta, joten eiköhän se pitkäkin laituri sinne saada, jos näin halutaan.
 
Uusitaan kulunvalvonta, pidetään kuljettajat edelleen metroissa, ajetaan ruuhkassa 3min vuorovälillä joka onnistuu hyvin ilman automaattia koska näin on aiemminkin ajettu. nykyistä lyhyemmillä junilla ajaminen ruuhkassa saattaa kuitenkin olla hankalaa edes 3min vuorovälillä koska kahden yksikön kapasiteetti ei välttämättä riittäisi, nykyään jo kolmen yksikön junissa on täyttä kaikkein kuormitetuimmilla osuuksilla. Eli Espoon asemat kannattaisi kuitenkin louhia kolmelle yksikölle sopiviksi jotta samoilla junilla voidaan ajaa koko metrolinja päästä päähän. Ruuhkien välissä metrojen pituutta voitaisiin lyhentää kahdeksi yksiköksi koska jo nykyään päiväliikenteessä on ylikapasiteettia kolmen yksikön junissa. Lyhentämiset pitäisi tietenkin tehdä Vuosaaressa ja Mellunmäessä joista on mahd.lyhyet siirtomatkat varikolle. Näinhän on aiemminkin tehty joten tämä ei ole mitään uutta, miksi muuten metrojen lyhentämisistä ruuhkien välissä luovuttiin? Syynä ei kuitenkaan voi olla ratapihan ahtaus kuten lähijunilla Helsingin ratapihalla.

Lisään vielä että aikataulukaudella Syksy 2002 - Kevät 2003 ajettiin välillä Itäkeskus-Rautatientori 2/3 min. vuorovälillä joten teknisesti 2,5 min välikin on mahdollinen kuljettaja-ajossa, käytännössä kuitenkin 3 min. väli toimii varmemmin.
 
Viimeksi muokattu:
Sarjassamme tyhmiä kysymyksiä: eikö laitureita vaan voisi pidentää sen verran, että nykymittaisetkin metrojunat voisivat liikennöidä linjan päästä päähän?

Länsimetro-säikeessä tämä lienee koluttu moneen otteeseen. Voisi pidentää ja varmaan pitäisikin, mutta ainakin Otaniemen asema on kaarteessa ja ehkä joku muukin menee hankalahkoksi.

Laitureiden päät voisi viistottaa niin, että kuski näkisi aikaisemmin ja kattavammin laiturin asema-alueelle saapuessaan, ja tällöin laiturit voisivat olla päistään kapeampia (siis niiltä osin, missä olisi turhan kallista rakentaa nykylevyisiä laitureita). Ja sitten kaartuvien laiturien tapauksessa lähtösuunnan päähän tarkkailumonitorit kuskien avuksi.

Videotekniikallahan tuo kaikki varmasti oltiin valmistauduttu hoitamaan automaattia suunniteltaessa. Suorien rataosuuksien asemille ei varmaankaan kukaan halua ryhtyä väsäämään kaarretta sen takia, että kuljettajan näkymä laiturille paranisi, kun videokamerat ovat joka tapauksessa tulossa joka paikkaan.
 
Sarjassamme tyhmiä kysymyksiä: eikö laitureita vaan voisi pidentää sen verran, että nykymittaisetkin metrojunat voisivat liikennöidä linjan päästä päähän? Laitureiden päät voisi viistottaa niin, että kuski näkisi aikaisemmin ja kattavammin laiturin asema-alueelle saapuessaan, ja tällöin laiturit voisivat olla päistään kapeampia (siis niiltä osin, missä olisi turhan kallista rakentaa nykylevyisiä laitureita). Ja sitten kaartuvien laiturien tapauksessa lähtösuunnan päähän tarkkailumonitorit kuskien avuksi.

Ongelmanahan on, että kaarteen kohdalla laiturin ja junan väliin jää ruma&vaarallinen rako, sillä laituri on kaareva ja junan sivu taas suora. Tämän takia asemalaiturin kohdalla rata ei saisi kaartaa kovinkaan paljon. Tosin kun asemille tulee ne lasiseinät joka tapauksessa, tämä ei ehkä olekaan enää ylivoimainen este, kunhan sitten rakennetaan jonkinlaiset sillat, läpät, luiskat tms. laituriovien ja junan ovien väliin. Siinä olisi ihan hyvä raha jollekin innovatiiviselle insinööritoimistolle.

Eli kyllä jo alkuvaiheessa olisi pitänyt säilyttää mahdollisuus asemien pidentämiseen, vaikkei niitä olisikaan louhittu. Kyllä se on kovin tuskaista jälkikäteen tätäkään ongelmaa korjata ja kyllä tämäkin asia on hyvissä ajoin tuotu esiin eikä se ole voinut olla kenellekään yllätys. Vaikea on olla ajattelematta, että tämän ratkaisun takana on eräänlainen halu polttaa sillat takana, eli tältäkin osin varmistaa, että automatisointipäätöksestä ei vain olisi mahdollista perääntyä.
 
Linjan päättäminen Hakaniemeen olisi kyllä aikamoinen perä edellä puuhun -harjoite. Uusien kääntöraiteiden ja pääteaseman hinnalla varmaan pidentäisi jo muutaman Länsimetron aseman.
Alun perin oli suunnitelma, että Lauttasaaresta olisi tullut ”toisen metrolinjan” pääteasema. Eli Lauttasaareen oli suunniteltu kääntöraideluola ja muistaakseni myös jonkin verran raidepituutta junien säilytykseen. Eli Larusta länteen olisi ajettu vain puolet junista. Tämän suunnitelman perustana oli vähäinen matkustajamäärä Larun länsipuolella. Kun kysyntä siellä olisi ollut luokkaa 1/3 Kulosaaren sillan kysynnästä, ylikapasiteettia olisi tarjottu aika lailla vielä ajamalla puoletkin junista Espooseen.

Tämä liikennöintisuunnitelma kaatui automaatista riippumatta siihen, että Espoo halusi tiheämmän Helsingin vuorovälin Tapiolaan asti, jonne siis myös tarvitaan kääntöraiteet. Asia on tietenkin suureksi osaksi Espoon oma, sillä Espoo itse maksaa sekä kääntöraiteet että liikenteen Tapiolaan. Lauttasaaren kääntöraiteet karsittiin suunnitelmasta vasta 2009 talvella, kun budjettia sovitettiin valtion tuen mukaiseksi.

Eiku niin että kolmen vauparin junat yhdistellään automaattisesti uudellen Ruoholahdessa kahden vaunuparin juniksi Espooseen. :)
Nykyisen suunnitelman mukaan Ruoholahti on ainoa paikka kääntää 6 vaunun junat. Toistaiseksi tällä ei ole suurta merkitystä, koska Kulosaaren sillan kysyntä voidaan hoitaa 4-vaunuisillakin junilla 2,5 minuutin vuorovälillä. Laajasalon ratikka tulee osaltaan keventämään metron kuormaa Kulosaaren sillalla, joten ratikka antaa metrolle hieman kasvuvaraa. Mutta jos seutu kasvaa itään ja joukkoliikenteen kulkumuoto-osuutta oikeasti aiotaan nostaa, metrossa tarvitaan 6-vaunuiset junat.

Ensi vaiheena voidaan ehkä ajaa epäsymmetrisesti A- ja B-vuoroja siten, että jos A-vuoro on 6-vaunuinen, se ajaa vain Ruoholahteen. B-vuoro on 4-vaunuinen ja ajaa Espooseen. Vuorovälit ovat A-B 2 minuuttia ja B-A 3 minuuttia. Näin siksi, että yksittäisten vaunujen kuormitus on sama junien pituuseroista huolimatta. Espoon vuoroväli on tällöin 5 minuuttia ja kapasiteetti 40 % Kulosaaren sillan kapasiteetista. Tällä voitaneen elää kunnes joko Kulosaaren sillalla ei enää riitä 120 vaunua tunnissa tai Espoossa ja Lauttasaaressa 48 vaunua tunnissa. Lauttasaaren tilanne on helppo ratkaista suorilla bussi- tai raitiolinjoilla Lauttasaaren sillan yli. Espoossa ratkaisu lienee Lehtisaaren ratikkalinja. Kun Kulosaaresta tulee ongelma, niin voihan ne ratikkakaistat vihdoin tehdä sen sillan keskelle kuten alun perin oli suunniteltu.

Eli onhan tämä länsimetron suunnitteluvirhe lyhyistä asemista toki hallittavissa seudullisella raitioliikenteellä. :)

Antero
 
Eli Larusta länteen olisi ajettu vain puolet junista.

[...]

Tämä liikennöintisuunnitelma kaatui automaatista riippumatta siihen, että Espoo halusi tiheämmän Helsingin vuorovälin Tapiolaan asti, jonne siis myös tarvitaan kääntöraiteet.

No juu, pointtini oli siinä, että vriston esittämä kaikkien lännestä tulevien junien päättäminen Hakaniemeen olisi poikittaisyhteyksien kannalta kehno ratkaisu, kun Espoosta ei pääsisi sen idemmäksi ilman vaihtoa lainkaan. Lauttasaari lienee yhtä huono pääteasema idästä tultaessa, mutta tuossa kuvaamassasi tapauksessa puolella junista pääsisi silti Espooseen. Kuten todettua, nämä kaikki vaihtoehdothan ovat periaatteessa riippumattomia siitä, saadaanko suunniteltu automaatti viritettyä vai ei.
 
Kuten todettua, nämä kaikki vaihtoehdothan ovat periaatteessa riippumattomia siitä, saadaanko suunniteltu automaatti viritettyä vai ei.
Aivan. Tässähän on kyse vain siitä, pilataanko Espoon metro nykyistä lyhyemmillä asemilla vai ei. Automaatti alkaa liittyä kuvioon vasta sitten, jos yritetään ratkaista ongelmia 2 minuuttia lyhyemmin vuorovälein. Silloin automaatti sulkeutuu pois ja tarvitaan kuljettaja-ajo. Luultavasti joudutaan myös alentaman linjanopeutta.

HKL julkaisi klo 19:50 (RSS-syötteen kellonajan mukaan) tiedotteen, jonka mukaan ”neuvotteluissa on todettu” että yritetään saada automaatti toimimaan. Ei kerrota, ketkä ovat neuvotelleet. HKL:n johtokunnalla oli tänään aiheesta kokous, joten arvelen, että tiedotteen neuvottelut tarkoittavat tätä kokousta, ei neuvotteluja Siemensin kanssa. Selkokielisempää tiedotusta onkin Mirva Haltia-Holmbergin blogissa, julkaisuaika 18:10, kiitos jälleen Mirvalle! (Vinkki Mirvalle ja JLF:n ylläpidolle: laittakaa Mirvan blogi ja sen kommentit myös RSS-syötteiksi!)

HKL:n tiedotteessa sanottiin myös, että länsimetron liikenne aloitetaan ajallaan. Parhaiten tämä taitaisi varmistua luopumalla kuljettajattomasta ajosta, jolloin säästettäisiin 8 kuukauden testijakso. Muistavatko foorumin metrokuljettajat, kauanko Vuosaaren haaraa testattiin ennen liikenteen aloitusta?

Antero
 
Aivan. Tässähän on kyse vain siitä, pilataanko Espoon metro nykyistä lyhyemmillä asemilla vai ei. Automaatti alkaa liittyä kuvioon vasta sitten, jos yritetään ratkaista ongelmia 2 minuuttia lyhyemmin vuorovälein. Silloin automaatti sulkeutuu pois ja tarvitaan kuljettaja-ajo. Luultavasti joudutaan myös alentaman linjanopeutta.

Väitteesi ei pidä paikkaansa. Kuljettaja-ajolla ei ole mitään kapasiteettietuja hyvin tehtyyn automaattiin verrattuna. Esimerkiksi Lillessä ajetaan automaattia kylläkin lyhyillä junilla minuutin vuorovälillä. Samoin Pariisin linja 14 on hyvin tehokas linja, jonka nopeuteen eivät kuljettajalliset linjat pääse. Pariisin linja 14 on hiukan Helsingin metroa nopeampi, vaikka sen asemaväli on hiukan lyhempi.
 
Ongelmanahan on, että kaarteen kohdalla laiturin ja junan väliin jää ruma&vaarallinen rako, sillä laituri on kaareva ja junan sivu taas suora. Tämän takia asemalaiturin kohdalla rata ei saisi kaartaa kovinkaan paljon. Tosin kun asemille tulee ne lasiseinät joka tapauksessa, tämä ei ehkä olekaan enää ylivoimainen este, kunhan sitten rakennetaan jonkinlaiset sillat, läpät, luiskat tms. laituriovien ja junan ovien väliin. Siinä olisi ihan hyvä raha jollekin innovatiiviselle insinööritoimistolle.

Tämä ei ole mitään rakettitiedettä. Kaarevien laitureiden liukuvia aukontäyttötasoja on ollut käytössä mm. New Yorkin metrossa ainakin South Ferry -asemalla pitkään. Muistaakseni itse taisin joskus kyllä tuonkin aseman läpi kulkea jommalla kummalla New Yorkin -matkoistani. Ihan vikkelästi kolahtaen (hirveällä ryminällä itse asiassa) nuo menivät paikalleen ja pois. Edes laituriovia ei tarvita, tuollakin on vain pylväiden varaan laitettu ketju jottei kukaan niin helposti tipahtaisi raiteille.
 
Viimeksi muokattu:
Eikä automaatilla ole mitään kapasiteettietuja hyvin toteutettuun kuljettaja-ajoon verrattuna.

Nykyaikaisemmissa "kuljettaja"metroissa kuljettaja ei kiihdytä eikä jarruta junaa. Puoliautomaattisissa järjestelmissä kuljettaja kyllä antaa lähtökäskyn, joko valvomosta tai junasta. Jos kuljettaja saa käyttää kaasua ja jarrua ei päästä ihan yhtä hyvään tehokkuuteen kuin tietokoneen hoitaessa kaasua ja jarrua.
 
Nykyaikaisemmissa "kuljettaja"metroissa kuljettaja ei kiihdytä eikä jarruta junaa. Puoliautomaattisissa järjestelmissä kuljettaja kyllä antaa lähtökäskyn, joko valvomosta tai junasta. Jos kuljettaja saa käyttää kaasua ja jarrua ei päästä ihan yhtä hyvään tehokkuuteen kuin tietokoneen hoitaessa kaasua ja jarrua.
No ainakin HKL:n kokeissa se automaatti oli kuulemma hitaampi.
 
Väitteesi ei pidä paikkaansa.
Mikä onkaan selityksesi sille, että Köpiksessä ei toimi 1,5 minuutin vuoroväli automaatilla, mutta Pariisissa, Pietarissa ja Moskovassa 1,5 minuuttia toimii kuljettajilla?

Sinänsä on aivan totta, että automaatilla voidaan ajaa lyhyttä vuoroväliä. Lyhin automaattinen vuoroväli saavutetaan ihmisiä kuljettavilla liukuhihnoilla. Niitä voitaneen nimittää metroiksi, kun niitä tehdään tunneleihin ja muusta liikenteestä eristykseen. Peräkkäisten ihmisten vuoroväli on noin sekunti. Mutta linjanopeus on 3,6 km/h.

Tiedän kyllä, että Aasiassa ajellaan automaateilla 1,5 minuuttia. Tiedän senkin, että Pariisissa aikovat ajaa linjaa 1 automaatilla 1,5 minuutin vuorovälillä. Mutta eivät aja vielä.

Aasialaisia metrovideoita voi katsella YouTubesta. Matkustajat käyttäytyvät siellä suomalaisiin verrattuna kuin koneet. He jäävät heti seisomaan paikalleen, kun summeri alkaa huutaa ja punainen valo vilkkua merkiksi siitä, että nyt ei enää mennä ovien väliin. Kyllä tällaisten asiakkaiden kanssa pysäkkiajat voidaan pitää kurissa, mutta se tapahtuu junan kapasiteetin kustannuksella. Sillä kun ovien aukioloaika on vakio, tämä aika asettaa suurimman mahdollisen matkustajien sisääntulon määrän. Loput jäävät asemalle jonottamaan seuraavaan junaan.

Eli kun suurin osa Euroopan automaattimetroista on bussin kokoisia VAL-kumipyörämetroja, niissä automaatin lyhyt vuoroväli toimii sekä kapasiteetin että linjanopeuden kustannuksella, kun pysäkkiajat ovat pitkiä. Aasiassa junat ovat isoja, mutta lyhyt automaatin vuoroväli perustuu kapasiteetin rajoittamiseen lyhentämälla pysäkkiaikaa. Joka puolestaan on mahdollista kuuliaisten matkustajien ansiosta.

No ainakin HKL:n kokeissa se automaatti oli kuulemma hitaampi.
Siitä tulee hitaampi esimerkiksi sen vuoksi, että sen täytyy pysähtyä täsmällisesti. Toinen syy hitaudelle on, että pysäkkiajat ovat pidempiä automaatilla kuin kuljettajan kanssa. Kuljettaja-ajo tulee nopeammaksi senkin vuoksi, että kuljettaja pystyy optimoimaan pysäkkiajan lisäksi ajoa pysäkkien välillä. Kuten HKL:n metrokuljettajat ovat täällä kertoneet myös tekevänsä. Automaatti ei sellaista osaa, kun se ei tiedä mitään minkään pysäkin ihmismäärästä.

Ja Pariisin automaatin nopeudesta tai hitaudesta et voi vielä sanoa mitään, kun ykkönen ei aja automaatilla niin, että voisi verrata, onko se nopeampi vai hitaampi kuin kuljettaja-ajo. Linjan 14 nopeudella ei ole mitään arvoa, kun sitä ei voi verrata kuljettaja-ajoon, kun siellä ei ole sellaista koskaan ollut. Linjaa 14 ei muutenkaan voi verrata muihin Pariisin linjojen nopeuksiin, koska 14:llä on paljon pidempi keskiasemaväli kuin muilla.

Antero
 
Mikä onkaan selityksesi sille, että Köpiksessä ei toimi 1,5 minuutin vuoroväli automaatilla, mutta Pariisissa, Pietarissa ja Moskovassa 1,5 minuuttia toimii kuljettajilla?

Tanskalaiset eivät vaan osaa operoida automaattimetroa, he ovat virittäneet laituriovet hitaiksi eivätkä tehokkaíksi ja nopeiksi kuten Pariisissa. Jos viittaat 1,5 minuutin vuorovälillä Pariisin linjaan 1, se on viritetty erittäin tehokkaaksi jo nyt ja toki automaatilla arvioidaan saatava vielä hiukan lisää junia kulkemaan tunnissa, vaikka tiukassahan kaikki sekunnit tuolla linjalla on.

Pietarissa ei kesäisten havaintojeni mukaan ole 90 sekunnin tasaista vuoroväliä eli 40 junaa tunnissa millään linjalla, vaan vuoroväli vaihtelee 1,5 - 3 minuutin välillä. Olisiko 1,5 minuuttia joku teoreettinen luku johon ei käytännössä tuntikeskiarvona päästä? Moskovassa en ole käynyt.

Tiedän kyllä, että Aasiassa ajellaan automaateilla 1,5 minuuttia. Tiedän senkin, että Pariisissa aikovat ajaa linjaa 1 automaatilla 1,5 minuutin vuorovälillä. Mutta eivät aja vielä.

Niin. Automaatti toimii kun laitetaan toimimaan.

---------- Viesti lisätty kello 23:42 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu kello 23:35 ----------

Kuljettaja-ajo tulee nopeammaksi senkin vuoksi, että kuljettaja pystyy optimoimaan pysäkkiajan lisäksi ajoa pysäkkien välillä. Kuten HKL:n metrokuljettajat ovat täällä kertoneet myös tekevänsä. Automaatti ei sellaista osaa, kun se ei tiedä mitään minkään pysäkin ihmismäärästä.

Nykyaikainen automaatti tietää tarkasti missä edellinen ja seuraava juna on ja pystyy kiihdyttämään ja hidastamaan sen mukaan ilman kuljettajien reaktioviiveitä ja epätarkkuuksia. Kyllä etu optimoinnissa pysäkkien välillä on nimenomaan automaattisilla järjestelmillä.
 
Takaisin
Ylös