Automaattinen metro

...Koska "teräspyöräinen sähköjuna on niin hyvä, että sitä ei mikään ole vielä lyönyt laudalta."

Tämän teknisen tosiasian minäkin kyllä allekirjoitan ilomielin! Ei ole sattuma, että rakennustyömaillakin nähdään se vaiva, että torninostureille rakennetaan radat. Kumipyöräiset nosturit sitten sopivat parhaiten satunnaisiin nostotarpeisiin. Mutta ei pidä unohtaa, että raitiovaunukin on "teräspyöräinen sähköjuna!" Milloin liikenne on säännöllistä, niin ratkaisu on kisko ja teräspyörä, milloin tarvitaan joustavuutta ja pääsyä hankaliinkin paikkoihin, niin ratkaisu on kumipyörä ja mikä tahansa edes suunnilleen tasainen pinta. Kumipyöräkin on omalla tavallaan aivan loistava ratkaisu! Mutta moottoritie on kyllä yhden lajin järjettömyys: siinä yritetään ratkaista kumipyörillä teräspyörille parhaiten sopivaa ongelmaa.
 
Melkoiset bon voyage -fiilarit tuli kuin Nykäsellä konsanaan.
No ei ihme, kun katseli sitä yhtä metrokioskin jäärää, joka takelteli sanoissaan aurinkolasit päässä sisätiloissa… Tahatonta komiikkaa ajan hengen mukaisesti?
 
Tämän teknisen tosiasian minäkin kyllä allekirjoitan ilomielin!

En minänkään sitä kiistä! Mitä yritin sarkastisesti todeta (mutta epäonnistuin) oli se, että metrokioskilla ei ollut mitään järkeviä vastauksia liittyen metron linjaukseen, vaikutuksiin kaupunkirakenteelle tai asemien jalankulkuympäristöihin. Ei siis mitään ymmärrystä kaupunkisuunnittelusta, mutta tunnelissa kulkeva teräspyöräinen sähköjuna on silti vaan lyömätön peli ja sellainen on pakko saada Helsinkiin.
 
Strafican odotettu raportti näkyy julkaistun. Ihan asiantuntuvan oloinen, sen mukaan mitä mä pystyn arvioimaan.

Perusviesti on seuraava: jos kahden minuutin vuorovälillä pystytään operoimaan, niin homma toimii. Suurimpien kuormien skenaarioissa homma menee hieman rikki sillä oletuksella, että Kruunuvuoren siltaa ja Pokeri-rataa ei rakenneta. Siis mahdollinen ylikuormitus ratkeaa rakentamalla suunnitellut raitiotieyhteydet.

Sen sijaan ongelmaksi muodostuu eri haarojen kuormitus: Östersundomin haaran kuorma olisi kaiken uuden rakentamisen kanssa kaksinkertainen Vuosaaren haaraan verrattuna. Lyhyet laiturit estävät ajamisen toisessa suunnassa kahdella yksiköllä ja toisessa kolmella, mikä ratkaisisi ongelman. Ratkaisuksi raportti ehdottaa Östersundomin haaran toiseksi pääksi Kamppia, jolloin kolmiyksikköiset junat olisvat tällä linjalla mahdollisia, tai Jokeri-radan pidentämistä Östersundomiin tukilinjaksi. Se jää ehdottamatta, että ongelma ratkeaisi parhaiten toteuttamalla Österundomin radan pikaraitiotienä, jolloin kuormituseroja eri linjoille ei tulisi.

Kaikkinensa, raportin mukaan valittu ratkaisu on - juuri ja juuri - mahdollinen herkkyystarkasteluineenkin, ja ehkä vähän yllättävästi lyhyet metrojunat voivat pakottaa rakentamaan seudullisen pikaraitiotieverkon. Varsinkin, jos tosiasiallinen vuoroväli täytyy jättää 2,5 minuutin pituiseksi. Silloin Östersundomin radan toteutus pikaraitiotienä on välttämätöntä.
 
Kaikkinensa, raportin mukaan valittu ratkaisu on - juuri ja juuri - mahdollinen herkkyystarkasteluineenkin, ja ehkä vähän yllättävästi lyhyet metrojunat voivat pakottaa rakentamaan seudullisen pikaraitiotieverkon.

Tosin on siellä mainittu se Vepsäläisen herkkupalakin: Kamppi-Pasila-Viikki-Itäkeskus-metro. Kun lentokenttämetrolta näyttää menneen pohja pois, tynkämetrosta on ovelasti saatu nostetta rakentaa toinen metrolinja Itäkeskukseen.
 
Eihän tuo nyt suoraan sitä tarkoita.

Juu, voihan vuorovälin jakaa haaroilla muutenkin kuin suhteessa 1:1, mutta koko idea esitettiin raportissa siinä takoituksessa, että eri junapituuksilla vastataan erilaisiin kuormiin. Jos kolmen yksikön junia (Kamppi-Ösundom) ajetaan harvemmin kuin kahden yksikön junia (Matinkylä-Vuosaari), niin koko harjoituksesta vähä niinku katoaa idea.
 
Tosin on siellä mainittu se Vepsäläisen herkkupalakin: Kamppi-Pasila-Viikki-Itäkeskus-metro. Kun lentokenttämetrolta näyttää menneen pohja pois, tynkämetrosta on ovelasti saatu nostetta rakentaa toinen metrolinja Itäkeskukseen.

Surullistahan tässä on se, että tuo Kamppi - Pasila - Itäkeskus -linja olisi kuvitellussa skenaariossa jopa järkevä. Skenaariossa, joka syntyy, kun on tehty (tahallaan?) järjettömiä ja kaupunkirakennetta vahvasti muokanneita joukkoliikennepäätöksiä puoli vuosisataa.

Asian absurdiutta voi pohtia esimerkiksi siltä kannalta, että katsoo Helsingin karttaa ja pyrkii sulkemaan mielestään kaikki olemassa olevat joukkoliikennejärjestelmät: millä todennäköisyydellä kukaan saisi päähänsä rakentaa metrolinjan Kampista Pasilan kautta Itäkeskukseen?
 
Juu, voihan vuorovälin jakaa haaroilla muutenkin kuin suhteessa 1:1, mutta koko idea esitettiin raportissa siinä takoituksessa, että eri junapituuksilla vastataan erilaisiin kuormiin. Jos kolmen yksikön junia (Kamppi-Ösundom) ajetaan harvemmin kuin kahden yksikön junia (Matinkylä-Vuosaari), niin koko harjoituksesta vähä niinku katoaa idea.

Voidaanhan kolmiyksikköiset junat myös päättää Ruoholahteen ja siitä länteen liikennöidä lyhyitä. Lyhyillä junilla aiotaan jo muutenkin tuhota liityntäbussisynkka, niin eipä se synkan puuttuminen Ruoholahdessakaan mikään suuri menetys ole.
 
Voidaanhan kolmiyksikköiset junat myös päättää Ruoholahteen ja siitä länteen liikennöidä lyhyitä. Lyhyillä junilla aiotaan jo muutenkin tuhota liityntäbussisynkka, niin eipä se synkan puuttuminen Ruoholahdessakaan mikään suuri menetys ole.

Toki. Ihmettelin lähinnä sitä, että jätettäisiinkö koko Espoo pidemmän vuorovälin palvelulle. Kapasiteetti kaiketi riittäisi ainakin aluksi, mutta lyhyttä vuoroväliä ollaan ehditty mainostaa.
 
Toki. Ihmettelin lähinnä sitä, että jätettäisiinkö koko Espoo pidemmän vuorovälin palvelulle. Kapasiteetti kaiketi riittäisi ainakin aluksi, mutta lyhyttä vuoroväliä ollaan ehditty mainostaa.

Tosin tomaattimetron (hehheh, oranssinpunainen automaattimetro eli tomaattimetro :)) myötä se pidempikin vuoroväli on vain 4-5 minuuttia, joten ihan katastrofi se ei ole.
 
Voidaanhan kolmiyksikköiset junat myös päättää Ruoholahteen ja siitä länteen liikennöidä lyhyitä.
Ruoholahden raiteisto soveltuu kovin huonosti tähän. Ruoholahtea voidaan liikennöidä niin, että 6-vaunuiset junat ajavat nykyiseen tapaan kääntöraiteiston kautta. Mutta Espoon lyhyet junat eivät näitä kääntöraiteita voi käyttää, vaan niiden on käytävä kääntymässä puolenvaihtoraiteella Ruoholahden itäpuolella. Ja jotta tällainen liikenne onnistuu, on turha puhua enää edes 4 minuutin vuorovälistä.

Antero
 
Takaisin
Ylös