Automaattinen metro

joht. Nyman sanoi:

Kysyn nyt ennen juttujen julkistamista ylläpidolta tällaista: saanko pamauttaa nämä faktat JLF:ään?

Klikkaa laajentaaksesi...

En ole ylläpito, mutta miksei saisi? Jos ovat todennettavissa olevia faktoja, niin anna ihmeessä tulla! Ei täällä ole minun muistaakseni missään vaiheessa tosiasioiden esittämisestä rangaistu, kun esittäminen tehdään korrektilla tavalla.

Tosin jos materiaalia on kovin paljon, kohteliaanpaa on silloin, että laitat itse materiaalin sinne sivustollesi vaikka ja tänne vain linkin ja (erittäin) mielellään lyhyen yhteenvedon mitä linkin takaa löytyy. Uteliaita takuuvarmana löytyy, jos luvassa on jotain uutta Länsimetrosta.

Meidän saitti liittyy VR:ään, ei HKL:ään tai mihinkään muuhunkaan. Siksi emme julkaise VRLeaksissa mitään sinne kuulumatonta kamasutraa.

Olet muuten varmaan lukenut tätä blogia http://helsinginmetro.wordpress.com/? Hbl:n toimittaja Tommy Pohjola on seurannut automatisaatiota ja metroa muutenkin aika tiiviisti ja ottaa takuuvarmasti mielellään vastaan sitä koskevaa aineistoa. Vaikka Hbl on ruotsinkielinen, niin blogi on suomeksi.

Antero Alku sanoi:

Taisit vastata jo itse. Aasiassa homma toimii, kun ihmiset ovat tottelevaisia eivätkä juokse ovien väliin enää silloin, kun sireeni huutaa ja punainen valo vilkkuu. Euroopassa tämä ei toimi, vaan juostaan ovien väliin ja turvamekanismi avaa ovet uudelleen ja tulee lisää juoksijoita.

Klikkaa laajentaaksesi...

HKL-metron oven väliin kerran jääneenä (vieläpä niin, että juna pääsi lähtemään liikkeelle, koska välissä vain käsi osuudella Siilitie–Itäkeskus) väitän, että koska oven väliin jääminen on niin epämukavaa, sitä ei automaattimetrossa harrasteta yhtään enempää kuin nykymetrossa. Jonkun metrovideon mukaan nykymetrossakin ovi aukeaa uudestaan, jos joku jää kunnolla sinne väliin, mun keississä ovi taisi olla "tarpeeksi" kiinni, jotta juna pääsi liikkeelle.

ultrix sanoi:

HKL-metron oven väliin kerran jääneenä (vieläpä niin, että juna pääsi lähtemään liikkeelle, koska välissä vain käsi osuudella Siilitie–Itäkeskus) väitän, että koska oven väliin jääminen on niin epämukavaa, sitä ei automaattimetrossa harrasteta yhtään enempää kuin nykymetrossa. Jonkun metrovideon mukaan nykymetrossakin ovi aukeaa uudestaan, jos joku jää kunnolla sinne väliin, mun keississä ovi taisi olla "tarpeeksi" kiinni, jotta juna pääsi liikkeelle.

Klikkaa laajentaaksesi...

Taisit onneksesi olla sisä- etkä ulkopuolella? Mutta vakavasti: jos juna pääsee liikkeelle niin että raaja on välissä, se muu osa kehosta voi roikkua ihan kummalla puolella hyvänsä. Siis nimenomaan roikkua. Koska jos ollaan ulkopuolella, niin siinähän sitä sitten roikutaan ja heittelehditään junan kulkiessa eteenpäin. Seurauksena vähintään vakava vammautuminen. Jos ruumiinosia osuu vaikka tunnelin seiniin tai muihin teknisiin rakenteisiin, niin voi käydä erittäin pahasti. Jos osuva ruumiinosa on pää, niin sitten seurauksena on vainaja, ellei sitten käy niin että ovi antaa sen verran periksi, että pääsee luisumaan junan ulkoseinää pitkin alaspäin ja tipahtaa junan alle. Ja tulee mahdollisesti junan yliajamaksi. Varmaan muitakin tapahtumankulkuja voi kuvitella, mutta tuossa alkupaloiksi pari skenaariota.

Johtopäätös on, että jos juna pääsee liikkeelle niin että raaja on oven välissä, kyseessä on aina virhetoiminto, joka voi johtaa hengenvaaralliseen vaaratilanteeseen. Sellaisia ei saa metrossa sattua. Jos sattuu niin silloin turvallisuus ei ole kohdallaan.

janihyvarinen sanoi:

Johtopäätös on, että jos juna pääsee liikkeelle niin että raaja on oven välissä, kyseessä on aina virhetoiminto, joka voi johtaa hengenvaaralliseen vaaratilanteeseen. Sellaisia ei saa metrossa sattua. Jos sattuu niin silloin turvallisuus ei ole kohdallaan.

Klikkaa laajentaaksesi...

Olen sitä mieltä automaattikriitikkonakin, että ei se kuljettaja olisi tapahtumaa yhtään sen paremmin nähnyt kuin asemalla tai junassa oleva ovikamera. Pikemminkin päin vastoin.

Automaattimetro olisi helmi, mutta ihan liian kallis Siemensin tarjouksen perusteella. Laituriovet estäisivät todennäköisesti kuvailemani kaltaiset tilanteet, mutta niistä tulisi taas äärimmäisen ruma elementti asemille prototyyppitoteutusten perusteella.

ultrix sanoi:

HKL-metron oven väliin kerran jääneenä (vieläpä niin, että juna pääsi lähtemään liikkeelle, koska välissä vain käsi osuudella Siilitie–Itäkeskus) väitän, että koska oven väliin jääminen on niin epämukavaa, sitä ei automaattimetrossa harrasteta yhtään enempää kuin nykymetrossa. Jonkun metrovideon mukaan nykymetrossakin ovi aukeaa uudestaan, jos joku jää kunnolla sinne väliin, mun keississä ovi taisi olla "tarpeeksi" kiinni, jotta juna pääsi liikkeelle.

Klikkaa laajentaaksesi...

Tämä on ollut mahdollista, koska kun vanhan junan ovien tuntoreunaa painaa tarpeeksi isolta alueelta, se ei reagoi lainkaan. Ovissa oli aiemmin yli 10 cm jousto, eli koneisto meni lukkoon ja tulkitsi oven olevan kiinni vaikka ovilehdet olivat jousien varassa yli 10 cm erillään. Koneistoon on sittemmin tehty muutos, joka estää ovikoneistoa lukittumasta, jos ovilehdet ovat yli sentin erillään. Tuntoreuna ei siis välttämättä vieläkään tunnista sopivassa asennossa oven välissä olevaa raajaa, mutta ovikoneisto ei myöskään tulkitse olevansa kiinni ja anna junan lähteä.

Elmo Allen sanoi:

Ai niinkuin automatisoida matkustajatkin?

Klikkaa laajentaaksesi...

Kaipa metromatkustajienkin käyttäytyminen on sopivalla mallilla ennustettavissa. Uskon, että nykytekniikallakin saadaan metron ovien sulkeminen osin automatisoitua ja osin etäohjattua. Korjatkaa, jos puhun puutaheinää, kun metromatkustus on muuttunut meikäläisellä pari vuotta sitten päivittäisestä selvästi epäsäännöllisemäksi ja pääosin ruuhka-aikojen ulkopuoliseksi.

Nykyisin päätöksen oven sulkemisesta tekee kuljettaja, jolla on käytössään neljä tunnistettavaa tietoa siitä milloinovet voi sulkea: 1. Kokemus aiemmilta kerroilta 2. Näkymä peilistä junan kyljelle 3. Asemalle saapuessa syntynyt käsitys odottavien määrästä 4. Käsitys aiempien asemien perusteella siitä paljonko matkustajia on kyydissä.

Nämä kaikki on jossain määrin tuotavissa myös automaattiin, jos näin halutaan tehdä. Kokemus saadaan nykytilannetta tutkimalla ja automaattia alkuun hyvin tarkasti seuraamalla. Asemalle saapuvista ja poistuvista ihmisistä on verrattain helppo pitää lukua esim. liukuportaissa olevilla laskureilla. Ihmisten kulkusuuntia voitaneen mallintaa tilastollisella jakaumalla. Jos juna tietää kyydissä olevan massan, voidaan tästä arvioida matkustajamäärää jopa vaunukohtaisesti. Jos tällaista tietoa ei ole käytössä, joudutaan käyttämään asemien laskureiden tietoja yhdistettynä junien lähtöaikoihin. Näkemää peilistä vastaavaa tietoa saadaan esim laiturioviin sijoitetuilla valoverhoilla, joista saadaan selville kuljetaanko ovesta ja kumpaan suuntaan.

Näistä lähtötiedoista voidaan rakentaa malli, joka ennustaa kohtuullisesti ulos haluavien matkustajien määrän ja junaan haluavien määrän. Hissien käyttöä seuraamalla havaitaan lisäksi mahdollisia hitaita liikkujia. Tällaisesta mallista saataneen sellainen, että tarvittava pysäkkiaika on usein ennustettavissa. Automaatilla voitaisiin ruuhka-aikoina hoitaa nykyisellään ovien sulkeminen haaroilla ja Ruoholahdessa sekä Sörnäisten itäpuolella ruuhkasuunnan vastaisessa liikenteessä. Päivällä, illalla ja viikonloppuisin automatiikka pärjäisi vielä suuremmalla määrällä asemia. Sunnuntailiikenteessä tuskin mitään asemaa tarvitsisi jatkuvasti valvoa. Lisäksi aina mallin havaitessa poikkeavasti kuormittunut juna tai asema, hälytettäisiin valvoja valvomaan junan lähtö kameroiden välityksellä. Etenkin junien lyhentyessä ja määrän kasvaessa tällaisen automatiikan työvoimatarve olisi junakohtaisia valvojia pienempi.

Joona sanoi:

Kaipa metromatkustajienkin käyttäytyminen on sopivalla mallilla ennustettavissa. Uskon, että nykytekniikallakin saadaan metron ovien sulkeminen osin automatisoitua ja osin etäohjattua.

Klikkaa laajentaaksesi...

No totta kai saadaan ja totta kai voidaan mallintaa. Onhan maailmalla automaattimetroja, ja automaattiovia on joka kaupassa. Mutta kyse on siitä, että hajontaa on aina ja se tulee liikenteen järjestämisessä huomioida. Ennustemalli on vain se, millä suurin osa ihmisistä todennäköisimmin toimii. Siihen ei päde se, mitä petteri sanoi siitä, että koneet toimivat väsymättä ja aina samalla tavalla.

http://metro.fi/paakaupunkiseutu/uutiset/metro_vei_vauvan_aiti_jai_laiturille/

Kuinkahan paljon tässä tapauksessa oli osuutta automaattiovilla ja kuinka paljon tyhmällä ryntäämisellä oven jo piipatessa?

Jutussa kuvataan siis lyhyesti, että nainen oli Vuosaaressa onnistunut työntämään rattaat vauvoineen ja tavaroineen metroon ja jäämään itse ulkopuolelle. Onneksi naiselle jäi kännykkä, jonka avulla sai metron viemän lapsensa takaisin.

Tullut mietittyä että mites automaattimetrossa on huomioitu pyörien luisu talvella tunnelissa (josta se hirveä ääni)?

ViviP sanoi:

Kuinkahan paljon tässä tapauksessa oli osuutta automaattiovilla ja kuinka paljon tyhmällä ryntäämisellä oven jo piipatessa?

Klikkaa laajentaaksesi...

Iltalehden jutussa asiaa on avattu aikas hyvin. Kopioin vielä tähän, niin säilyy jälkipolville.

Iltalehti sanoi:

Lastenvaunuissa olleen vauvan kanssa Vuosaaren asemalla metroon pyrkineen äidin kiire kostautui maanantaina.

Metron valvomopäällikkö Markku Karin mukaan metrokuski oli ehtinyt tarkistaa peileistään tilanteen ja sulki ovet juuri äidin ollessa vasta matkalla metrojunan kyytiin.

Merkkiääni piippasi ovien sulkeutumisen merkiksi, mutta äiti yritti vielä sisään.

- Ovet sulkeutuivat ensimmäisen kerran rattaiden etupyörien kohdalla, kertoo valvontakameranauhalta tapahtumienkulun tarkistanut valvomopäällikkö.

Äiti epäili tapauksesta ensin kertoneessa Helsingin Sanomissa, että ovien liiketunnistimissa olisi ollut vikaa.

Karin mukaan ovien liiketunnistin kuitenkin huomasi välissä olevan esteen, minkä vuoksi uudenmallisen metron ovet aukenivat noin 15 sentin verran, ja äiti työnsi rattaitaan yhä sisäänpäin. Toisen kerran ovet sulkeutuivat vaunujen työntöaisan kohdalla. Esteen vuoksi ne jälleen avautuivat noin 15 senttiä.

Tällöin Karin mukaan äiti päästi otteensa irti rattaista ja ne valuivat metroon. Ovet sulkeutuivat, metro lähti liikkeelle, ja äiti jäi laiturille.

Tapaus sai kuitenkin onnellisen päätöksen. Nainen soitti nopeasti metron hätäkeskukseen ja noin puolen tunnin kuluttua sai lapsensa takaisin hoiviinsa Rastilan asemalla.

Uusi metro - uudet säännöt

Mikäli äiti olisi kiirehtinyt sisään vanhanmalliseen metroon, kohtaukselta olisi mitä todennäköisimmin vältytty.

- Vanhoissa metroissa ovet aukeavat kokonaan, jos liiketunnistimet huomaavat esteen. Ihmiset ovat ehkä tottuneet siihen, valvomopäällikkö Kari sanoo.

- Uudenmallisissa metroissa ovet aukeavat kuitenkin vain noin 15 senttiä, jotta esimerkiksi ovien väliin jääneen raajan saa pois metrosta.

Karin mukaan ovet yrittävät sulkeutua kolme kertaa, minkä jälkeen kuljettaja saa esteestä automaattisesti ilmoituksen ja selvittää syyn. Äidin ja rattaiden tapauksessa ovet ehtivät sulkeutua vain kahdesti.

Valvomopäällikön mukaan vaaratilanteita ehkäisevät myös Vuosaaren metroaseman laiturin ovet, jotka eivät sulkeudu, jos niiden välissä on este.

"Merkkiääni on punainen valo"

Valvomopäällikön mukaan tarinalla on selkeä opetus: metron ovien sulkeutumisen merkkiääntä on kunnioitettava.

- Merkkiääni ei ole viimeinen kuulutus lennolle, Kari toteaa.

- Se on punainen valo, ei keltainen.

Klikkaa laajentaaksesi...

Mainittakoon nyt vielä, että Vuosaaren kokeilukäytössä olevat laituriovet ovat täysin manuaaliset, eli kuljettajat käyttävät niitä kaukosäätimellään.

Mitähän paniikki olisi tapahtunut jos tämä sähkönsyöttöhäiriö olisi tapahtunut automaattisessa metrossa (etenkin asemien välillä johon laitettu liian harvoin ja liian pieniä pelastusteitä)
http://metro.fi/helsinki/uutiset/kontulan_metroasemalla_tussahti_aamulla_savua/

HBL:ssä on tänään kokosivun juttu HKL:n uuden johtokunnan uudesta puheenjohtajasta eli Otso Kivekkäästä. Otso sanoo automaattimetron olleen virhe mutta antaa ymmärtää, että sen kanssa on nyt elettävä. Lisäksi Otso puhuu raitioliikenteen nopeuttamisesta ja laajentamisesta. Olisikin hyvä, jos HKL ottaisi entistä suuremman roolin raitioliikenteen edistämisasiassa – onhan se operaattorin etu, että liikenne on sujuvaa ja kustannustehokasta.