Automaattinen metro

Miten esteentunnistustanko suhtautuu edessä olevaan lumikinokseen?
Sattui tämä ”automaattijuna” eilen kulkupeliksi. En kuitenkaan havainnut mitään esteentunnistustankoa. Jos junalla aiotaan tehdä kuljettajattoman ajon koeajoja, eikö varustuksen pitäisi olla se, mikä juna kuljettajattomassa ajossa tulee olemaan.

Oikeastaan kun miettii, niin mikä tämän esteentunnistustangon tehtävä ja tarkoitus on? Jos tanko laukaisee jarrutuksen silloin, kun joutsen tai ihminen on jo junan etupään alla, mitä merkitystä tangolla ja jarrutuksella on. Nelivaunuinen juna pysähtyy suurin piirtein silloin, kun alle jäänyt olio on ajettu yli koko junan pituudelta. Jos metrojunan alla olisi edes raitiovaunujen tapainen ihmissuoja, junan alle jäävällä ihmisellä olisi ehkä teoreettinen mahdollisuus selvitä tapauksesta hengissä. Tosin ihmissuojaan jääminenkin tarkoittaisi samaa kuin osua seinään nopeudella 80 km/h, mutta telit ja pyörät eivät sentään tekisi uhrista silppua.

Ratikassa ihmissuojan mielekkyys perustuukin siihen, että ihminen ja ratikka kohtaavat niin alhaisella nopeudella – kiitos sen, että kuljettaja on aloittanut jarrutuksen jo kauan ennen kuin ihminen ja ratikka kohtaavat – että ihminen ei kuole törmäysnopeuden vuoksi. Nykyaikaisissa ratikoissa ei ihmissuojaa ole, koska etupää on muotoiltu niin, ettei ihminen jää vaunun alle. Rautateillä saman asian on ajanut jo yli vuosisadan karja-aura, joka oli suomalaistenkin höyryvetureiden varuste.

Ylipäätäänhän tästä ”automaattijunasta” ja sen hyväksymisestä puhutaan toisin kuin asia on. Ei tätä junaa ole hyäksytty muuhun kuin normaaliin kuljettaja-ajoon samalla tavalla kuin kaikki muutkin junat. Ei kai tällä junalla ole automaattisesti ajettukaan vielä muualla kuin varikon koeradalla. Ja jos junan varustelukaan ei ole vielä valmis, niin eihän sitä edes voi hyäksyä kuljettajattomaan liikenteeseen. Tosin, eihän sellaiselle hyväksynnälle ole mitään tarvettakaan.

Antero
 
Sattui tämä ”automaattijuna” eilen kulkupeliksi. En kuitenkaan havainnut mitään esteentunnistustankoa.
Eipä sitä taida oikein voida nähdäkään laiturilta käsin; se sijaitsee siis telissä aivan etupyörien edessä, siis niillä kohdin missä ovat myös telin rakenteisiin kuuluvat esteenraivaajat juuri ennen pyöriä.

Oikeastaan kun miettii, niin mikä tämän esteentunnistustangon tehtävä ja tarkoitus on? Jos tanko laukaisee jarrutuksen silloin, kun joutsen tai ihminen on jo junan etupään alla, mitä merkitystä tangolla ja jarrutuksella on. Nelivaunuinen juna pysähtyy suurin piirtein silloin, kun alle jäänyt olio on ajettu yli koko junan pituudelta.
Näin on. Eipä kai sillä muuta tarkoitusta ole kuin se, että se aloittaa jarrutuksen esineen/olion allejäännin tapahduttua, ja aiheuttaa hälytyksen, jotta voidaan alkaa ihmetellä, että minkä yli sitä onkaan ajettu.

Ei kai tällä junalla ole automaattisesti ajettukaan vielä muualla kuin varikon koeradalla.
Ei ole ei. Nyt ollaan yöaikoihin käyty jo vähän mittailemassa ja testailemassa jatkuvan kulunvalvonnan laitteita, tiedonsiirtoa ja baliiseja kai lähinnä. Kun laitteistotestit saadaan tehtyä, on kuulemma tässä syksyn mittaan tarkoitus ajella ensimmäiset automaattiajotestit linjaradalla. Yöaikaan toki.
 
Helsingin talousarvioehdotuksen (2014) mukaan "automaattiseksi muuttuvaan" metroon tarvitaan vuonna 2016 lähes 50 kuljettajaa lisää!
 
HKL:n toimitusjohtaja Matti Lahdenranta arvioi tuoreimmassa Liikennepeilissä 4/13, että metrojunien kulku muuttuu automaattiseksi vuoden 2015 lopulla ja kuljetajat poistuisivat vuoden 2017 alkupuolella.
 
Minä mitään ymmärrä. Mutta hankalalta tuntuu.

Ei kai se ole tarkoitus, että tuosta kukaan mitään ymmärtää. Varmaan käsitän väärin, kun saan tuosta sen kuvan, että kaiken kaluston kanssa on valtavia ongelmia eikä mikään muukaan etene mitenkään, ja kaikki viivästyy ja kallistuu. Muuten menee ihan hyvin.

HBL:n toimittaja Tommy Pohjola on täällä vähän avannut tuota sisältöä, mutta ei se paljon lohtua tuo: http://helsinginmetro.wordpress.com/2013/12/15/koyhaakaan-ei-saa-kiusata/
 
Automatisoinnin päätöksentekoprosessista on tehty tutkintapyyntö poliisille. Tutkintapyynnössä epäillään HKL:n toimitusjohtajaa Matti Lahdenrantaa sekä apulaiskaupunginjohtaja Pekka Sauria virkarikoksesta. Epäily kohdistuu myös muuhun HKL:n johtoon. Tutkintapyyntö on 15-sivuinen ja hyvin seikkaperäinen.

http://helsinginmetro.wordpress.com/2014/02/06/automaattimetrosta-tutkintapyynto-poliisille/

https://www.evernote.com/shard/s126...-a677-2c5fc04c73f8/Tutkintapyyntö_060214.pdf
 
Laituriovilla luulisin, ellei sitten joku onnistu jäämään niidenkin väliin. Kaikki on mahdollista, kun ihmisillä on aina kiire eikä kyetä odottamaan sitä seuraavaa metroa paria minuuttia.
Laituriovi on tässä asiassa lisäriski. Nyt on vain yksi ovi, jonka turvareunat eivät toimi oikein ja estä oven sulkeutumista ja teknistä lähtölupaa junalle. Laituriovien kanssa näitä virheellisellä tavalla toimivia ovia on matkustajan matkalla kaksi.

Laituriovien kanssa onkin ollut hankaluuksia turvallisen rakenteen keksimiseksi. Pelastuslaitoksen näkemys on, että laituriovi ei saa olla rakenteeltaan sellainen, että ovenväliin jäämisen lisäksi on mahdollista jäädä laituriovien ja junan ovien väliin.

Käytännössä näitä tilanteita valvotaan ihmisen silmin. Automaattimetroissa voi olla joko etävalvontaa kameran kanssa tai paikalla olevaa valvontaa laiturivahtien muodossa. Kumpikin on valvovan ihmisen kannalta hankalampaa kuin se, että kuljettaja valvoo junan sivua. Peilin tai vastaavan kuvan antavan kameran avulla jokainen ovi on nähtävissä yhdessä kuvassa, joten ovien valvonta on ihmiselle helppoa. Kun ovia on 3 per vaunu, niitä on vaikea vahtia laiturilta katsellen tai erillisillä kameroilla.

Vuosaaressa on nyt ovikohtaiset kamerat, jotka kuvaavat oviaukkoa ylhäältä. Jokaisen kameran kuva välitetään yhteen kuvaruutunäkymään. Mutta oikeasti kuljettaja joutuu varmistamaan siellä 12 kamerakuvanäkymää saadakseen tietää, että millään ovella ei ole ihmistä välissä.

Antero
 
Käytännössä näitä tilanteita valvotaan ihmisen silmin. Automaattimetroissa voi olla joko etävalvontaa kameran kanssa tai paikalla olevaa valvontaa laiturivahtien muodossa. Kumpikin on valvovan ihmisen kannalta hankalampaa kuin se, että kuljettaja valvoo junan sivua. Peilin tai vastaavan kuvan antavan kameran avulla jokainen ovi on nähtävissä yhdessä kuvassa, joten ovien valvonta on ihmiselle helppoa. Kun ovia on 3 per vaunu, niitä on vaikea vahtia laiturilta katsellen tai erillisillä kameroilla.

Mikään ei luonnollisestikaan estä toteuttamasta kuljettajan näkymää vastaavaa automaatin yhteydessä, mikäli tämä on paras tapa havainnoida ovien väliin jääneitä matkustaja.
 
Mikään ei luonnollisestikaan estä toteuttamasta kuljettajan näkymää vastaavaa automaatin yhteydessä, mikäli tämä on paras tapa havainnoida ovien väliin jääneitä matkustaja.
Paitsi laituriovet. Nykyinen kuljettajan näkymä – peilillä tai kameralla – on junan seinä, jonka vieressä avoin laituri. Laituriovien kanssa on nähtävä laituriovien molemmille puolille. Ja pitkän junan kanssa laiturioven ja junan seinän väli kapenee hankalasti havaittavaksi. Eli ei voi olla varma, onko ovien ja junan välissä vielä jotain.

Antero
 
Varmaan kaikki tämän topikin lukijat ovat tietoisia siitä, että metron piti olla automaattinen ja kuljettajaton jo alusta lähtien. Aiheesta ja siitä, miksi kuljettajatonta metroa ei silloin tullut, voi lukea tuoreimmasta Raitiosta. Artikkelin on kirjoittanut samasta aiheesta opinnäytetyön laatinut Juhana Hietaranta, joka on myös töissä HKL-ML:ssä. Toivottavasti tällainen harrastusmainonta sallitaan – jäsenethän ovat lehden jo saaneet, mutta muutkin kiinnostuneet voivat tutustua juttuun kirjastossa tai ostaa lehden Akateemisesta kirjakaupasta. Jos ei se hyllystä löydy, kannattaa kysyä myyjältä. Pyynnöstä se toimitetaan asiakkaalle muuallekin kuin Helsingin-myymälään.
 
Takaisin
Ylös