Automaattinen metro

Olisiko niin, että Vuosaaren käytäntö perustuu ajatukseen siitä, että ihan kohta päästään ajamaan molempia laitureita, joten ei tehdä muutoksia aikatauluihin. Se ”ihan kohta” on nyt kestänyt jo vain vuoden, eikä tälle tilapäisyydelle näy loppua.

Tietenkin ainoa järkevä tapa hoitaa tilanne on ottaa kierrosta ylimääräinen juna pois, ja sovittaa junien tulo ja lähtö Vuosaaressa siten, että kääntöraidetta ei tarvita. Kun kerran puolenvaihto tehdään joka tapauksessa ennen asemaa. Näinhän toimitaan Vantaankosken asemalla 10 min vuorovälillä. Vuosaaressa vuoroväli on lyhimmillään 8 min, ja jos lasketaan raiteen vapautumisen ja vaihteenkäännön aikatarpeeksi vaikka 2 minuuttia, niin seisonta-aikaa jää vielä 6 minuuttia.

Itse asiassa en ymmärtänyt, mikä estää tekemästä nytkin kuten Vantaankoskella. Liikenteen hoidon kannalta on aivan sama, lähteekö raiteelta viimeksi tullut juna vai vaihdetaanko se saapumis- ja lähtöaikojen välillä toiseen junaan, joka on seissyt kääntöraiteella. Yhtä hyvin se sama juna voi seistä siinä tulon ja lähdön välisen ajan. Seisköön se yksi juna siellä kääntöraiteella vaikka koko päivän, jos se on pakko ottaa varikolta päiväksi pois. Saman juna lähettäminen takaisin kestää aina vähemmän aikaa kuin junien vaihto.

Silloin kun tällaisella yhden raiteen käännöllä on oikeasti kiire, kierrossa on yksi kuljettaja enemmän kuin junia. Eli edellisen junan kuljettaja odottaa vuorovälin ja astuu paluusuunnan ohjaamoon heti, kun juna on pysähtynyt. Tulleen junan kuljettaja kytkee oman ohjaamonsa pois päältä heti pysähdyttyään, ja lähtöpään kuljettaja aloittaaoman ohjaamonsa käyttöönoton. Suunnanvaihdon lyhin mahdollien kestoaika on silloin se, mikä menee junan tekniikan puolesta suunnan vaihtamiseen.

Antero
 
Millä päättäreillä on nykyisin kovin lyhyet kääntöajat? Niillä, joiden ohitse itse tulee kuljettua, alkavat muistuttaa "vanhaa hyvää aikaa" eli Eltsussa seisoo välillä kaksi vaunua, Pikku Huopalahdessa kolmekin jne.

Monilla linjoilla on tosiaan tullut parannusta, mutta 6/8:lla Arabian päässä on osa käännöistä erittäin tiukkoja, varsinkin ottaen huomioon tiukennetut ajoajat.
 
Vinkkinä metrojen automatisoinnista kiinnostuneille: Ville Rail & Transports -lehden (http://www.ville-transports.com/) tuoreessa numerossa (530, 2.11.2011) on laajahko juttukokonaisuus Pariisin metrolinja 1:n automatisoinnista.

Sivuilta löytyy myös pieni uutinen asiasta.

Kiinnostaisi tietää, että kun Pariisin ykköstä ajettiin muutoksen ajan sekä vanhoilla MP 89 -junilla että automaattisilla MP 05 -junilla, ajettiinko silloin 105 sekunnin vuorovälillä, ja miten se toimi käytännössä, kun osa junista oli kuljettaja- ja osa automaattiohjauksessa? Onko 85 sekunnin vuoroväliä automaatilla kokeiltu ennen tuota marraskuun 3. päivää?
 
Sivuilta löytyy myös pieni uutinen asiasta.

Kiinnostaisi tietää, että kun Pariisin ykköstä ajettiin muutoksen ajan sekä vanhoilla MP 89 -junilla että automaattisilla MP 05 -junilla, ajettiinko silloin 105 sekunnin vuorovälillä, ja miten se toimi käytännössä, kun osa junista oli kuljettaja- ja osa automaattiohjauksessa? Onko 85 sekunnin vuoroväliä automaatilla kokeiltu ennen tuota marraskuun 3. päivää?
Siis ensimmäiset automaattiset MP 05 junat ovat tulleet linjan 1 liikenteeseen vasta 3.11.2011, joten sekaisin ajo alkaa vasta nyt. Jos kuljettaja-ajossa ei jostain syystä ole mahdollista alittaa 105 sekunnin vuoroväliä, 85 sekuntiin ei voida mennä ennen kuin kaikki linjan junat ovat kuljettajattomia.

Perimmältään kysymys on siitä, miten kulunvalvonta nyt toimii. Eli onko kulunvalvonta uusittu täysin kuljettajattomien junien käyttöön vai ajetaanko nyt niin, että käytetään rinnan sekä kuljettajatonta että kuljettajallista kulunvalvontaa. Muistelen asian olevan näin sen vuoksi, että vanhoja kuljettajajunia ei ole varustettu uuden kulunvalvonnan laitteilla. Siten vanha kulunvalvonta rajoittaa vuorovälin 105 sekuntiin, joten myös kuljettajattomien junien on muiden seassa ajettava 105 sekunnin vuorovälillä. Vaikka ne yksin ajaessaan voisivat ajaa 85 sekunnilla.

Antero
 
Siis ensimmäiset automaattiset MP 05 junat ovat tulleet linjan 1 liikenteeseen vasta 3.11.2011, joten sekaisin ajo alkaa vasta nyt.

No siis noinhan siinä lukeekin. Luin huolimattomasti (tai en lukenut ymmärtämääni :smile:).

Perimmältään kysymys on siitä, miten kulunvalvonta nyt toimii.

Juuri tätä hain takaa. Nythän se mielenkiintoinen vaihe vasta alkaa, ja sitähän kestää jutun mukaan ainakin vuoden verran. Varmaan moni ongelma jää huomaamatta tai ratkaisematta siirtymävaiheessa.
 
Juuri tätä hain takaa. Nythän se mielenkiintoinen vaihe vasta alkaa, ja sitähän kestää jutun mukaan ainakin vuoden verran. Varmaan moni ongelma jää huomaamatta tai ratkaisematta siirtymävaiheessa.

Virittämistä varmaan riittää, että Pariisin linja ykköselle saadaan automaatilla tavoiteltavat 24 % lisää kapasiteettia vuoroväliä lyhentämällä ja sen lisäksi vielä muutama prosentti ohjaamot poistamalla. Kokonaisuudessaan automaatilla saadaan siis linjalle näillä näkymin noin 30 % lisää kapasiteettia. Yllättävänkin suuri kapasiteettiparannus on siis tulossa automaatilla. Pariisin linja 1 on ollut maailman tehokkaimpia kuljettaja-ajoisia metroja, mutta toki kun käytetään nykyaikaista tekniikkaa eivätkä kuljettajat ole sotkemassa junien sujuvaa kulkua, kapasiteetti ja toimivuus paranee reilusti. Ranskassa automaattimetrot todella osataan.
 
Viimeksi muokattu:
Pariisin linja 1 on ollut maailman tehokkaimpia kuljettaja-ajoisia metroja, mutta toki kun käytetään nykyaikaista tekniikkaa eivätkä kuljettajat ole sotkemassa junien sujuvaa kulkua, kapasiteetti ja toimivuus paranee reilusti. Ranskassa automaattimetrot todella osataan.
Pariisin linjalla 4 on ajettu 95 sekunnin vuoroväliä, ja se on toteutettu samalla teknisellä ratkaisulla kuin linja 1. Epäilenpä, että jos ykköstä on ajettu 105 sekunnilla, syy on pidemmissä pysäkkiajoissa eli ykkösen suuremmissa matkustajamäärissä per ovi ja asema. Ja tätä taas ei automaatti miksikään muuta. Mutta katsotaan nyt, miten paljon kuljettajattomat junat sotkeavat kuljettajien ajamien junien liikenteen sujuvuutta. Kun tämä sekoittaminen nyt vasta alkoi.

Ja muistutettakoon kumminkin, että ikivanha neuvostotekniikka kai sitten pesee todella osatut ranskalaiset automaattimetrot. ;)

Antero
 
Ja muistutettakoon kumminkin, että ikivanha neuvostotekniikka kai sitten pesee todella osatut ranskalaiset automaattimetrot. ;)

Epäilen vahvasti noita väitteitäsi Pietarin ja Moskovan neuvostotekniikalla saavutetusta hyvin korkeasta vuorotiheydestä. Ainakin kun kävin kesällä Pietarin metrossa, siellä oli ruuhka-aikaan selvää vuorovälihajontaa eikä junia tunnissa mennyt omien havaintojeni mukaan keskimäärin neljääkymmentä tunnissa. Jonain tuntina saattoi ehkä mennä, mutta ei jokaisena ruuhkatuntina. Hyvin vaikea uskoa, että neuvostotekniikalla olisi päästy kovin lähelle nykyisiä automaattiajosysteemejä, vaikka neuvostopropagandan mukaan sosialistinen tekniikka olikin aikoinaan ylivertaista länsimaiseen verrattuna.

Voisikohan olla niin, että tuo Pariisin 105 sekunnin vanha vuoroväli tarkoittaa oikeasti, sitä että nykyään ja aikaisemmin Pariisin linja yhdellä kulkunut ruuhkatuntina keskimäärin 34 vuoroa tunnissa, ja kun häiriöt automatisoinnin myötä vähenevät saadaan sitten läpi 85 sekunnin vuorovälillä keskimäärin 42 junaa tunnissa?

Varmaan Pariisin metron automatisoinnista tulee joku raportti, josta tuokin sitten selviää.
 
Viimeksi muokattu:
Öh... minkälaiseen tekniikkaan se alkuperäinen automaattimetro olisi perustunut ja miksi sitä sitten ei loppujenlopuksi toteutettu, sitä koevaunusarjaa lukuunottamatta ?
 
Mitäs automaattimetron aikana järjestelmä tekee? Pitää ovet kiinni vaikka vaunu olisi täynnä savua?
Olisin odottanut tähän vastausta foorumin automaattimetron ystäviltä, mutta ei ole näkynyt.

Kuljettajattomassa junassa matkustajat saavat ovet auki samalla tavalla kuin kuljettajallisessakin. Heillä ei kuitenkaan ole tietoa siitä, mitä on tapahtunut ja mitä olisi hyvä tehdä ja olla tekemättä. Junassa kun ei ole kuljettajaa selvittämässä tilannetta ja arvioimassa, miten on parasta toimia. Valvomo tietää, että juna on pysähtynyt sekä jotain pysähdyksen syystä sen mukaan, miten paljon juniin on rakennettu antureita ja muuta turvatekniikkaa. Toivottavasti läpi radan on valvontakameroita niin, että ainakin joltain kameralta kyetään näkemään juna. Ja sen perusteella, mitä valvomo kamerallaan savun läpi näkee, valvomo sitten voi antaa matkustamoon neuvoja, jos viestiyhteys toimii.

Mutta tässa tullaan sitten siihen, että matkustajien pitää selvitä omin neuvoin. Junassa oleva kuljettaja voi ottaa mukaansa vaahtosammuttimen ja kävellä palavan virroittimen luokse sammuttamaan paloa. Automaattimetrossa jonkun matkustajan pitäisi osata tehdä tämä. Siis löytää vaahtosammutin, avata ovi, osata mennä sammuttimen kanssa palopaikalle ja osata sammuttaa. Jos tätä ei tapahdu, eikä palo sammu itsekseen, matkustajien pitäisi kyetä edes pakenemaan paloa. Se voi onnistua, jos ollaan avoradalla kuten oltiin nyt. Ellei olla vaan ollaan tunnelissa, pitää valita, uskalletaanko olla vaunussa ja toivoa, ettei savu tule sinne sinä aikana joka kuluu avun saapumiseen, palon sammutukseen ja tunnelin tuuletukseen. Vai pitäisikö sittenkin lähteä savun täyttämään tunneliin siinä toivossa, että ennen savumyrkytystä ehtii hengitettävän ilman alueelle. Entä mikä on mahdollisuus sille, että palavassa junassa olevat matkustajat kykenevät toimimaan oikein, vaikka kaiuttimista tulisikin jotain neuvoja. Nytkin lähti lehtitietojen mukaan noin 10 matkustajaa vastoin ohjeita ulos junasta.

Olin sattumalta autossa Kehä 1:llä juuri kun palo tapahtui. Näin ratakuilun täynnä savua, jonka läpi ei nähnyt, oliko siellä juna. Autoon tuli sisään pistävä sähköpalon haju. Mietin, olisiko siellä juna tulessa. En tietenkään voinut yhtäkkiä pysähtyä ihmettelemään tilannetta.

Onnen kantamoinen oli, että palo tapahtui pintaradalla eikä tunnelissa. Minun arvioni siitä savumäärästä on, ettei tunnelissa olisi hyvää seurannut. Minulla ei ole tietoa siitä, miten palo sammui. Tunnelissa ei kuitenkaan ajeta paloautoja junan viereen. Siellä pääsee parhaimmillaan jollain rullavaunulla työntäen rataa pitkin junan päähän. Eli paikalla ei olla parissa minuutissa. Ja jos palo ei sammu itsekseen, tilanne vain pahenee joka sekunti. Myrkyllinen savu ja paniikki eivät ole hyvä yhdistelmä.

Espoossa vastustetaan ja halveksitaan tunnelin turvajärjestelyitä toimialajohtajasta lähtien. Evakuointilaituria nimitetään tanssilattiaksi. Kuvaa hyvin asennetta matkustajien turvallisuutta kohtaan. Automaattia vakuutetaan turvalliseksi, koska juna ajetaan aina asemalle. Eli tätäkään junan pysäyttävää virroitinvikaa ja sitä seuraavaa paloa ei muka voi tapahtua automaattimetrolle?

Olisi mukava lukea metrossa työskentelevien arviota siitä, mitä heidän mielestään olisi tapahtunut, jos virroitin olisikin hajonnut nykyisessä tunnelissa, jossa ei ole ”tanssilattiaa” eikä 100 metrin välein savunpitäviä ovia pois savun täyttämästä tunnelista. Helsingin puolellakin on sanottu, että ei näitä järjestelyitä tarvita automaattimetroa varten. Miten siis tämä tilanne olisi hoitunut vanhassa tunnelissa?

Odotan mielenkiinnolla tapauksen onnettomuustutkinnan raporttia. Olisi syytä tehdä nopeasti, kun kerran vielä on tilaisuus ottaa järkeä käteen kuljettajattomuuden kanssa. Ja missähän viipyy vesivahingon onnettomuustutkinnan raportti?

Antero
 
Juu tuota juuri mietin, että pitää olla joku/jotkut joka/jotka osaa avata ovet, etsiä sammuttimen jne., mutta jos ei olekkaan
 
Onnen kantamoinen oli, että palo tapahtui pintaradalla eikä tunnelissa. Minun arvioni siitä savumäärästä on, ettei tunnelissa olisi hyvää seurannut. Minulla ei ole tietoa siitä, miten palo sammui. Tunnelissa ei kuitenkaan ajeta paloautoja junan viereen. Siellä pääsee parhaimmillaan jollain rullavaunulla työntäen rataa pitkin junan päähän. Eli paikalla ei olla parissa minuutissa. Ja jos palo ei sammu itsekseen, tilanne vain pahenee joka sekunti. Myrkyllinen savu ja paniikki eivät ole hyvä yhdistelmä.

Junassa ei varsinaisesti palanut muuta kuin valokaari, joka sammui, kun sähkönsyöttöasema tunnisti häiriön ja katkaisi linjajännitteen automaattisesti. Toki pienet määrät muoviosia, joita virroittimen läheisyydessä on, sulivat tai haihtuivat ja teliin kertyneet kaarrerasvan roiskeet ja muut epäpuhtaudet ovat voineet savuta, mutta liekkejä en usko valokaaren lisäksi esiintyneen. Tapahtumaa en tietenkään nähnyt, mutta junassa itsessään ei ole merkkejä muusta kuin valokaaren aiheuttamista vaurioista. Lisäksi tunneliolosuhteet huomioiden käytetyt materiaalit ovat kaikki itsestään sammuvia eivätkä saa poltettaessa päästää myrkyllisiä kaasuja.

Olisi mukava lukea metrossa työskentelevien arviota siitä, mitä heidän mielestään olisi tapahtunut, jos virroitin olisikin hajonnut nykyisessä tunnelissa, jossa ei ole ”tanssilattiaa” eikä 100 metrin välein savunpitäviä ovia pois savun täyttämästä tunnelista.

Tunneliin saadaan järjestettyä tyyntä ratasyvennystä parempi ilmanvaihto, jolloin myös juna saadaan tuuletettua, jos joudutaan pysähtymään asemien välille.
Onhan tuota tunnelissa savuttamista harjoiteltukin: http://omakaupunki.hs.fi/sornainen/uutiset/savuava_metro_tyhjennettiin_matkustajista/

Odotan mielenkiinnolla tapauksen onnettomuustutkinnan raporttia. Olisi syytä tehdä nopeasti, kun kerran vielä on tilaisuus ottaa järkeä käteen kuljettajattomuuden kanssa. Ja missähän viipyy vesivahingon onnettomuustutkinnan raportti?

Miksi tässä tapauksessa pitäisi tehdä onnettomuustutkinta? Toki tapahtuneesta pitää ottaa ja otetaan opiksi, mutta nythän tapahtui kuitenkin vain näyttävästi paljon huomiota kerännyt vaaraton tekninen vika. Toki matkustajia häiritsi ikävä savu, mutta vaaraa aiheutui vain niille muutamalle matkustajalle, jotka omin päin lähtivät hyppimään pois junasta.

Lopuksi, ettei kukaan pääse ymmärtämään väärin, tämä viesti on kirjoitettu täysin yksityishenkilönä.
 
Miksi tässä tapauksessa pitäisi tehdä onnettomuustutkinta?
Onnettomuustutkinta pitää tehdä suuronnettomuuksista ja niiden vaaratilanteista. Jos virroitin olisi rikkoutunut muutaman minuutin myöhemmin tunnelissa, tilanne olisi ollut aivan toinen. Junallinen ihmisiä olisi ollut tunnelissa siinä savussa, jonka näin. Vähäisemmistäkin asioista on tehty onnettomuustutkintoja, ja minusta aivan aiheellisesti.

Onnettomuustutkinnan tarkoitushan ei ole olla syytekirjelmä, vaan selvitys siitä, miksi onnettomuus tapahtui ja miten se mahdollisesti voidaan välttää. Jotta voidaan parantaa turvallisuutta. Minä en ymmärrä mitään hyväksyttävää syytä sille, että julkista onnettomuustutkintaa ei tehdä. Sen sijaan nyt on aivan erityinen syys tutkinnalle siksi, että kuljettajat halutaan junasta poistaa.

Antero
 
Takaisin
Ylös