Automaattinen metro

Mahtaako foorumin lukijoista kukaan käyttää asemaa päivittäin? Millaisia kokemuksia teillä on?
Vuosaaressa asuva tuttuni sanoi, että kahden raiteen käyttö on parantanut aikataulussa pysymistä verrattuna yhden raiteen käyttöön. Ovilla ei ole ollut hänelle merkitystä.

Antero
 
Kauko-ohjain sulkee ilmeisesti ovia ilman kuljettajan määräystä milloin huvittaa eivätkä junat ole pysnyeet aikataulussa.
Kauko-ohjaimen yhteysongelmia ja niistä seuraavia ovien sulkeutumisia on tosiaan esiintynyt. Sen sijaan aikataulussa pysyminen on parantunut hurjasti taannoiseen yhden raiteen ruuhkaliikennöintiin verrattuna, kuten Anterokin jo havaintoja välitti. Tai siis oikeammin palautunut normaalille Helsingin metron tasolle :cool:
 
Kauko-ohjaimen yhteysongelmia ja niistä seuraavia ovien sulkeutumisia on tosiaan esiintynyt.

Ilmeisesti se kauko-ohjain on toteutettu niin, että jos yhteys katkeaa niin ovet menevät kiinni. Ja yhteys sitten katkeilee vähän väliä. Niinkö?

Sen sijaan aikataulussa pysyminen on parantunut hurjasti taannoiseen yhden raiteen ruuhkaliikennöintiin verrattuna, kuten Anterokin jo havaintoja välitti. Tai siis oikeammin palautunut normaalille Helsingin metron tasolle :cool:

Hyvä!
 
Eilisessä valtuuston kokouksessa siis keskusteltiin automaattimetrosta. Jälleen kerran näyttää siltä, että mediassa asiasta kerrotaan ensisijaisesti suomenruotsalaisille. HBL:n verkkoartikkeli on suunnilleen samansisältöinen kuin painetussa lehdessä. Surt, säger fullmäktige om metron eli Hapanta, sanoo valtuusto metrosta. Otsikko viittaa sananlaskuun ”Happamia, sanoi kettu pihlajanmarjoista”. Jutussa siteerataan useita valtuutettuja.

Suomeksi metrokokouksesta on asiaa Metro-lehdessä sivulla 4. Juttu on HBL:ää lyhyempi, mutta kertoo olennaisen:
Metro-lehti sanoi:
Valtuuston kyselytunnilla ei kovin monia kannustavia puheenvuoroja kuultu...

Helsingin sanomat ei kerro asiasta mitään. Ensi käden tietoa on kuunneltavissa valtuustokokouksen nettivideosta.

Antero
 
Helsingin sanomat ei kerro asiasta mitään.
Oliko yllätys? Jos Helsingin metrotoimiston hommat menee päin prinkkalaa niin kirjoittaako Hesari aiheesta? Mutta kyllä kirjoitettavaa löytyy, kun Itämetron hienouksista on aika valistaa kansaa.
HELSINGIN SANOMAT sanoi:
Helsingin metron on jatkuttava itään. Siihen täytyy nyt eläintenkin taipua.
HELSINGIN SANOMAT sanoi:
Vantaan kaupunki on yllättäen muuttanut kantaansa itämetron rakentamisesta Östersundomiin. Etenkin uusi kaupunginjohtaja Jukka Peltomäki (sd) ajaa linjaa, jossa Vantaa keskittyy Marja-Vantaan asuinalueen ja kehäradan kehittämiseen.
Ja ei kun penkomaan:
HELSINGIN SANOMAT sanoi:
Jukka Peltomäen virkamatka naisystävän kanssa kuohuttaa Vantaalla
 
Kommentoin jo Odellekin, mutta keskustellaan nyt täälläkin: Miksi ihmeessä muka täysautomaatti pystyisi 100 sekunnin vuoroväliin, mutta puoliautomaatti vain 150:n? Erona on se, että jälkimmäisessä kuljettaja antaa lähtöluvan, eikä se napin painaminen ja sivun mulkaisu nyt 50 sekuntia kestä. Tuon on pakko olla Siemensin sumutusta, eli että eivät pystyisi täysautomaattiakaan toimittamaan 100 sekunnin vuorovälillä tai sitten niin, että keksivät hienon upsell-automaatin: vuoroväli lyhenee vasta kun maksatte lisää.
 
Kauko-ohjaimen yhteysongelmia ja niistä seuraavia ovien sulkeutumisia on tosiaan esiintynyt. Sen sijaan aikataulussa pysyminen on parantunut hurjasti taannoiseen yhden raiteen ruuhkaliikennöintiin verrattuna, kuten Anterokin jo havaintoja välitti. Tai siis oikeammin palautunut normaalille Helsingin metron tasolle :cool:
Niin: on aivan normaalia, että mikä tahansa joukkoliikenneväline tulee laituriin hieman ennen lähtöaikaa ja lähtee sitten aikataulussaan. Ei se tosiaan ole mikään laituriovien Vuosaareen tuoma ominaisuus.
 
Kommentoin jo Odellekin, mutta keskustellaan nyt täälläkin: Miksi ihmeessä muka täysautomaatti pystyisi 100 sekunnin vuoroväliin, mutta puoliautomaatti vain 150:n? Erona on se, että jälkimmäisessä kuljettaja antaa lähtöluvan, eikä se napin painaminen ja sivun mulkaisu nyt 50 sekuntia kestä. Tuon on pakko olla Siemensin sumutusta, eli että eivät pystyisi täysautomaattiakaan toimittamaan 100 sekunnin vuorovälillä tai sitten niin, että keksivät hienon upsell-automaatin: vuoroväli lyhenee vasta kun maksatte lisää.

Käsittääkseni kyse on siitä, että vanhat junat ovat "tyhmiä" eli niissä ei ole tiheän vuorovälin tarvitsemaa tekniikkaa, siis ilman kohtuullisen kokoista modernisointiprojektia, josta Siemens ei nyt ota mitään vastuuta. 150 sekuntiin päästään noilla myös niin, että kuljettajat ajavat niitä, jos puoliautomatisointi ei onnistu.

Uudet junat toimisivat Siemensin kulunvalvonnan kanssa niin, että minimivuoroväli olisi 100 sekuntia.
 
Käsittääkseni kyse on siitä, että vanhat junat ovat "tyhmiä" eli niissä ei ole tiheän vuorovälin tarvitsemaa tekniikkaa...
Uudet junat toimisivat Siemensin kulunvalvonnan kanssa niin, että minimivuoroväli olisi 100 sekuntia.
Vanhat junat eivät ole ”tyhmiä”. Vuoroväli ei ole junan vaan radan ominaisuus. Siten siihen ei vaikuta sekään, mikä on junan ikä tai tekniikka. Kertaan ties kuinka monennen kerran, että 90 sekunnin vuorovälein on ajettu jo puoli vuosisataa kuljettajien ajamin junin. Pietarissa ja Moskovassa junien teknologia on ollut suunnilleen 1920-luvun tasolla.

Sen perusteella, mitä lähinna Mirva Haltian blogin nimettömistä mutta ilmeisen aiantuntevista ja asioista perillä olevista kommenteista voi päätellä, Siemensin ”ongelma” ei ole sen enempää 100- kuin 200-sarjankaan junien teknologia. Ongelma tulee siitä, että suuri linjanopeus, lyhyt vuoroväli ja alhainen energiankulutus eivät voi toteutua samaan aikaan. Tämä ei johdu junien tekniikasta eikä Siemensistä, vaan fysiikasta ja muista luonnonlaeista.

Junien tekniikalla on asiassa lähinnä marginaalivaikutus. 200-sarjan junien pysäytysjarru on yksinkertainen ja usein töksähtävä, joten junan pysähtymistä lienee helppo ohjata automaattisesti, kun loppupysähdys saa olla nykäys. 100-sarjan juniin on tehty moniporainen pysäytysjarru ja ne pysähtyvät pehmeästi eli matkustajan kannalta miellyttävällä tavalla. Tätä voi olla vaikeampi hallita siten, että tietokone onnistuu pysäyttämään junan täsmälleen haluttuun kohtaan.

Mutta kokonaisuudessa jatkuva kulunvalvonta ja automaattinen junaohjaus johtavat siihen, että kun yritetään tavoittaa fysikaalista mahdottomuutta – siis suurta linjanopeutta ja lyhyttä vuoroväliä – päädytään samaan kuin henkilöautojen ruuhkautuessa. Yksittäisen junan kulku muuttuu pumppaavaksi kiihdytysten ja jarrutusten sarjaksi. Siis tyypilliseksi jonossa ajamiseksi. Perinteisillä linjasuojastusjärjestelmillä tällainen ei ole mahdollista, kun junia ei päästetä liian lähelle toisiaan. Mutta automaatilla voidaan tuoda ruuhkautuminen ja jonoutuminen metroonkin. Jolloin myös matkustusmukavuus laskee ja energiankulutus nousee, aivan kuten autoilun ruuhkissakin.

Antero
 
Vanhat junat eivät ole ”tyhmiä”. Vuoroväli ei ole junan vaan radan ominaisuus. Siten siihen ei vaikuta sekään, mikä on junan ikä tai tekniikka. Kertaan ties kuinka monennen kerran, että 90 sekunnin vuorovälein on ajettu jo puoli vuosisataa kuljettajien ajamin junin. Pietarissa ja Moskovassa junien teknologia on ollut suunnilleen 1920-luvun tasolla.

Vuoroväli riippuu radasta, junista ja käytetystä kulunvalvontatekniikasta. Toki siihen vaikuttaa myös linjanopeus ja asemien kuormitus.

Löytyykö sinulta muuten todellisia kellotuksia Pietarin ja Moskovan junamääristä, kun tunnut pitävän niitä oikein hyvänä preferenssinä? Todellista tietoa kuinka monta junaa menee linjalla ruuhkatunnissa? Kun kävin Pietarissa, junien vuoroväli ei näyttänyt olevan mitenkään tasainen. On aika eri asia, meneekö linjalla vaikka 25 junaa tunnissa, ja lyhimmillään vuoroväli on 90 sekuntia (tai jotain sinne päin), vai meneekö linjalla oikeasti 40 junaa ruuhkatunnissa.

Mutta kokonaisuudessa jatkuva kulunvalvonta ja automaattinen junaohjaus johtavat siihen, että kun yritetään tavoittaa fysikaalista mahdottomuutta – siis suurta linjanopeutta ja lyhyttä vuoroväliä – päädytään samaan kuin henkilöautojen ruuhkautuessa. Yksittäisen junan kulku muuttuu pumppaavaksi kiihdytysten ja jarrutusten sarjaksi. Siis tyypilliseksi jonossa ajamiseksi. Perinteisillä linjasuojastusjärjestelmillä tällainen ei ole mahdollista, kun junia ei päästetä liian lähelle toisiaan. Mutta automaatilla voidaan tuoda ruuhkautuminen ja jonoutuminen metroonkin. Jolloin myös matkustusmukavuus laskee ja energiankulutus nousee, aivan kuten autoilun ruuhkissakin.

Toki jos yritetään ajaa liian suurta määrää junia liikenne ruuhkautuu. Mutta kyllä "moving block" kulunvalvonta myös tuo kapasiteettietua.

Jos otetaan esimerkki vaikka moottoritiestä. Nykyään henkilöautot liikkuvat moottoriteillä "moving block" periaatteella, autot jonossa koko ajan seuraavan muiden autojen nopeutta ja reagoivat siihen. Perinteiset linjasuojausjärjestelmät taas perustuvat siihen, että jollekin radanpätkälle päästetään vain yksi juna, moottoritielle sovellettuna voisi olla vaikka muutaman sadan metrin pätkä, jolle aina päästettäisiin vain yksi auto kerrallaan. Toki Metroissa on vähän isommat turvaetäisyydet kuin moottoriteillä, mutta käytettävissä olevan kapasiteetin ja liikenteen sujuvuuden parantuminen käytettäessä radoilla "moving block" systeemiä on ihan selkeä.

Moving block - systeemit perustuvat siihen, että myös junissa on tietokoneet, jotka koko ajan laskevat junan sijaintia ja viestivät keskusjärjestelmän ja muiden junien kanssa. Eli kehittyneet kulunvalvontajärjestelmät vaativat myös junilta uudenlaista tekniikkaa.

---------- Viesti lisätty kello 12:20 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu kello 11:38 ----------

Junien tekniikalla on asiassa lähinnä marginaalivaikutus. 200-sarjan junien pysäytysjarru on yksinkertainen ja usein töksähtävä, joten junan pysähtymistä lienee helppo ohjata automaattisesti, kun loppupysähdys saa olla nykäys. 100-sarjan juniin on tehty moniporainen pysäytysjarru ja ne pysähtyvät pehmeästi eli matkustajan kannalta miellyttävällä tavalla. Tätä voi olla vaikeampi hallita siten, että tietokone onnistuu pysäyttämään junan täsmälleen haluttuun kohtaan.

Ilmeisesti myös Siemensillä oli tuollainen käsitys, että vanhojen junien kauko-ohjaus on aika helppoa silloin kun he tekivät tarjouksen Helsingin metron kulunvalvonnan uudistamisesta. Koeajoissa, joissa Helsingin vanhoja junia on ajettu automaatilla on kuitenkin havaittu, että vanhojen junien automatisoinnin toimivuus ainakin ilman isompia muutostöitä on huonompi kuin alunperin Siemens oli arvioinut.
 
Kuitenkin suomessa sekä metrossa että jossakin junassa? on kokeiltu automaattiajoa. En saa päähäni miksi metroa ei heti suoraan automatisoitu, koska alunperin koemetroon saatiin asennettua automaattiohjaus ja oli vakaa tarkoitus tehdä automaatimetro. Nyt kehitys on ajanut metrojunien ohitse, ja automaattilaitteet ovat liian uusia vanhaan junaan. Automaattia ei saada ennen kuin junat uusitaan.
 
Takaisin
Ylös