Sanahelinää. Sauri mainitsee asian siltä varalta, että joku saattaisi ottaa sen muuten esille. Jälkimmäisessä olisi vaarana ikävä keskustelu, uutisotsikot ja tietysti se, että jossain vaiheessa joku väistämättä keksii alkaa pitää Sauria ja muita asianosaisia virkamiehiä epäpätevinä.
Automaattinen metro
- Viestiketjun aloittaja Saaresi
- Aloituspäivämäärä
Sanahelinää. Sauri mainitsee asian siltä varalta, että joku saattaisi ottaa sen muuten esille. Jälkimmäisessä olisi vaarana ikävä keskustelu, uutisotsikot ja tietysti se, että jossain vaiheessa joku väistämättä keksii alkaa pitää Sauria ja muita asianosaisia virkamiehiä epäpätevinä.
Ööö... eikös tämän suhteen ole ollut nesteet housuissa jo eräitä aikoja? Otsikoita on ollut varsin tiuhaan ja Tommy Pohjolan kirjoitukset ovat kääntäneet tunkiota aika syvältä. Nettikommenteissa Sauri ja varsinkin virkamiehen on jo haukuttu lyttyyn. Haltian blogista on käynyt selväksi, että HKL:n johtokuntaa on pidetty pimennossa mennen tullen.
Noin ikään kuin antropologisena havaintona on aika jännää tämä, miten pitkään toimintakulttuuri organisaatiossa periytyy. Metrohankinnoissa on tunnetusti suhmuroitu alusta asti, mikä sitten näkyy yli 30 vuotta jälkikäteen alimitoitettuina siltoina ja ties minä. Siltojen kevytrakenteisuudesta on ollut tietysti puhetta aina, mutta enpä olisi uskonut, että ne rajoittavat vaunujen sisustusta.
- Liittynyt
- 20 Heinäkuu 2005
- Viestit
- 1,394
Jos nyt oikein muistan, niin metron sillat tarkoituksella rakennettiin niin kevyiksi kun mahdollista ihan demostraatiomielessä, jotta päästäisiin näyttämään, kuinka kevyitä Valmetin alumiinirakenteiset junat olivat.
Neljän vaunun junissa lisäkuorma olisi reilulla keskipainolla (80kg) 16 tonnia tuon arvioidun 50 matkustajan kasvatuksella. Asiantuntijat arvioikoot miten se sitten jakautuu.
Nimenomaan, eli kaupungin virkamiehet olivat palvelemassa jotain aivan ulkopuolista intressiä kaupungin tappioksi. Valmet-kaupoistahan tuli sitten tuomioitakin.
Mä en näkisi siltojen painorajoissa ongelmaa. Eikai niitä ole ollut tähänkään asti? Ja lieneekö kevytrakenteisilla silloilla saavutettu jo tähän asti joitain etuja kunnossapidossa tms. verrattuna järeämpiin rakennelmiin? No, en ole siltainsinööriä lähelläkään, joten en tiedä. Mutta en kuitenkaan haluaisi Hesan metroon noita suurkaupunkipenkityksiä
Mutta mielenkiintoista on nähdä, miten käy laitureille ja niiden myötä junapituuksille. Siinä voi tulla niistä istuma- ja seisomapaikoista pula.
Mutta mielenkiintoista on nähdä, miten käy laitureille ja niiden myötä junapituuksille. Siinä voi tulla niistä istuma- ja seisomapaikoista pula.
- Liittynyt
- 20 Heinäkuu 2005
- Viestit
- 1,394
Mä en näkisi siltojen painorajoissa ongelmaa. Eikai niitä ole ollut tähänkään asti? Ja lieneekö kevytrakenteisilla silloilla saavutettu jo tähän asti joitain etuja kunnossapidossa tms. verrattuna järeämpiin rakennelmiin? No, en ole siltainsinööriä lähelläkään, joten en tiedä. Mutta en kuitenkaan haluaisi Hesan metroon noita suurkaupunkipenkityksiä
No haittaa on jo sikäli tullut, että sillat menivät vasta äsken peruskorjaukseen, vaikka normaalisti teräsbetonisiltojen korjausväli on sellaiset 50 vuotta. Eli kunnossapidossa on syntynyt ylimääräisiä kustannuksia. Ulkoisesti kantavammat sillat näyttävät koko lailla samoilta kuin nykyiset. Mutta tärkein haitta on periaatteellinen ja se on sama kuin noissa lyhyissä asemissa: ei ole pelivaraa muutosten tekoon. Mahdollisuutta vähänkään raskaampiin akselipainoihin ei vain ole, vaikka kuinka jossain vaiheessa huomattaisiin, että siitä olisi hyötyä. Tietysti toisessa suunnassa on odottamassa tarpeettoman hyvä speksaus, mikä on enemmänkin meidän suomalaisten ongelma, jonka takia rakennetaan liian kalliisti, mutta ei speksejä vain kannata tiukentaa, jos sillä ei saavuteta kuin vain vähäisiä säästöjä.
Ok, seison korjattuna. Onko noissa alunperin sitten tavoiteltu joitain oikeita hyötyjä tekemällä kevyet kantavuudet. Siis muu kuin ketjussa mainittu demonstraatio?
Lieneekö kyse pelkistä akselipainoista vai sillan kokonaiskantavuudesta? No eihän sillä ole sinänsä merkitystä; jos ei kestä niin ei kestä. Mutta mieleen tulee, että eikös Tka7:lla ole joku 15-16 tonnia akselipaino vaikka teitysti itse vehjehän on aika vaatimattoman painoinen junarunkoihin verrattuna.
- Liittynyt
- 23 Elokuu 2005
- Viestit
- 3,331
Kuormitukseen toki vaikuttaa myös varsinkin vauhti, jolla ajetaan. 80 km/h saadaan aika paljon mahtavampi värähtely kulkemaan sillan rakenteiden läpi kuin vaikka 30 km/h.
Hupaisaa toki jos ei ole Helsinkiläinen veronmaksaja...