Seuraa alla olevaa videota nähdäksesi, miten asennat sivustomme verkkosovelluksena aloitusnäytöllesi.
Huom.: This feature may not be available in some browsers.
Niitä sinipohjaisia Erottajan parkkihallin myyrätarroja jaettiin ilmaiseksi halukkaille sen jälkeen kun se ei enää ollut mitenkään viralliseen metroon kytköksissä.Myyrä siirtyi sittemmin Erottajan parkkihallin logoksi. Minulle ja sisarilleni ostettiin (vai saatiinko ne ilmaiseksi...) sinivalkoisia parkkihallimyyrätarroja noin 1970-luvun puolessa välissä.
Myyrästä tehtiin myös T-paitoja. Yhdellä luokkakaverillani oli sellainen, ja näkyy olevan hänen päällään meidän luokan luokkakuvassa vuodelta 1971. Paita oli valkoinen ja myyrän alla oli teksti "MYYRÄ FAN CLUB".Metron myyrävuosi oli 1971.
Itsekin ostin kioskeissa tuona vuonna myynnissä olleen keltaisen "myyrätarran" sekä myös sen toisen vähemmän yleisöä kiinnostaneen, eli virallisen tunnuskilpailun voittaneen "Tunnelissa" merkin, joka myytiin "siankärsämerkkinä". Mihinkähän tarrani ovatkaan vuosien kuluessa kadonneet?
Sainio lienee ollut hieman heavymetrovastainenkin, mutta insinöörinä hän kuitenkin pitäytyy tosiasioissa eikä pane sekaan omiaan. Tapahtuneet jutut ovat olleet pohjimmiltaan jo niin rönsyilevän herkullisia, ettei ole tarvinnut niitä "värittää". Sainio työskenteli 1960-luvulla VR:llä.
Onko niin, että kaikkia raideliikennehankkeita pitää aina kannattaa ja kaikkia tiehankkeita aina vastustaa?Seurasin mielenkiinnolla metro- ja muuta raideliikennekeskustelua jo koulupoikana 1970-luvulla ja tulin kyllä vakuuttuneeksi että Saino vastusti yleensä kaikkia 1970-luvun raideliikennehankkeita, metron lisäksi myös HELI ja ELSA oikoratoja, sekä Pisara-lenkkiä joka oli toki vain klubaskiasteella.
Vähän perusteluita.Kyllä hän pisti metropamfletisssaankin niin paljon omiaan kuin pystyi...
Eiköhän Sainio ollut valtuutettu sekä joukkoliikenne- ja tarkastuslautakuntien jäsen.En muista tarkkaan pyrkiköhän myös politiikkaan mukaan.
On tietenkin olemassa sellainenkin mahdollisuus että pidetään turpa kiinni. Varsinkin jos kyseessä on jokin hanke josta esitellään vasta ensimmäiset luonnokset . Muistan että hän tyrmäsi Hesarissa Pisaran 70-luvun suunnitelmat jo samalla viikolla kuin ne julkaistiin lauseilla: "se tuo mieleen lähinnä hirttosilmukan".Onko niin, että kaikkia raideliikennehankkeita pitää aina kannattaa ja kaikkia tiehankkeita aina vastustaa?
Sainio tuskin vaikutti lopulliseen Pendojen hankintapäätökseen 1990-luvulla, mutta rantaradan perusparannukseen ehkä jossain määrin. Rantaatahan perusparannettiin alunperin pelkälle perinteiselle diesel-pikajunaliikenteelle. Moni VR:läinenkin on ollut aina sitä mieltä että ELSA olisi ollut rantaradan perusparannukseen verrattuna toimivampi ja tehokkaampi ratkaisu jo alusta alkaen, ja läntinen Uusimaa ei olisi jäänyt kärsimään nykytilanteeseen verrattuna. Hangon junien lähtöasema olisi yhtä hyvin voinut olla Lohja Karjaan sijaan ja paikallisjunien määrä Kirkkonummen ja Karjaan välillä on vähäisempi kuin 70-luvulla ennen perusparannuksen aloittamista.Jos nyt väitetään Sainion olleen väärässä, lienevät väärässä nykyisetkin päättäjät. ELSA ja HELI ovat nykyistenkin näkemysten mukaan kannattamattomia ja Pendolinot hankittiin ja VR Oy ja LVM kehuvat hankintaa suunnilleen kilvan.
Metron oikeudenkäynti ja rötösherrojen saattaminen vastuuseen oli perusteltua.Sainio oli toinen yksityishenkilö, jonka toimista käynnistyi metron lahjusoikeudenkäynti. Syyllisiä löytyi enemmän kuin Valtanen, joskin muut suojeltiin julkisuudelta. Oliko Sainio tässäkin paha ja väärässä? Eli rikoksia ei saisi penkoa, kun ne liittyvät metroon?
Bussien kehno matkustusmukavuus ja aikataulussa pysymisen ongelmat ja ympäristöhaitat tunnettiin jo silloin. Autoilu olisi itä-Helsingin ja keskustan välillä saattanut kasvaa samoihin mittoihin kuin Espoon suunnasta nyt, jos ei metroa olisi rakennettu.Metron kohdalla mikään ei näytä muuttuneet 40 vuodessa, silläkin perusteella Sainio taisi olla oikeassa. Moottoritien bussiliikenteen korvaava metro on kalliimpaa joukkoliikennettä edelleen ja suurimmalla osalla matkustajia matka-ajat pitenevät ja palvelutaso heikkenee myös vaihtamisen vuoksi. Autoilu ei vähenekään. RaideYVA myöntää tämän kaiken, tosin sillä ei ole mitään merkitystä päätöksenteolle.
"Siankärsä" eli "Tunnelissa" ehti siis olla koejunissa M1 - M6, nokkajunissa M101 - M106 sekä alkupään sarjajunissakin. Koejunissa töpselikärsän kuva oli itse asiassa loppuun saakka, kuten huhtikuussa 1988 otettu kuva meitä muistuttaa.Yleisön suosikki oli tietenkin tuo myyrä, mutta valituksi tuli siankärsämerkki, joka oli sitten metrovaunujen kyljissäkin siihen asti kunnes liikennöinti alkoi ja toiminta siirtyi HKL:lle jolloin siankärsä vaihdettiin HKL:n nuolikuvioksi.