Metrohavaintoja 2020

Tämä on kyllä outo päätös. M300-junat ovat vanhempien junien peruskorjauksen jälkeen ainoita kulkuvälineitä HSL-alueella, Suomenlinnan lauttaa lukuunottamatta, jotka eivät kykene esittämään ulkopuolella linjatunnusta, jotka on kuitenkin metroihinkin haluttu tuoda. Luulisi, että niitä haluttaisiin myös viestiä matkustajille.

Parhaat erottuvat joukosta. :)

Muutenkin se, että ulkoisen matkustajainformaation määrässä 10-metrinen bussi voittaa ylivoimaisesti 90-metrisen metrojunan, on vähän huvittavaa.

Omasta mielestäni isompi kilpi olisi ollut paljon selkeämpi ja visuaalisestikin tasapainoisemman näköinen. Tarjous leveästä kilvestä (ja sivukilvistäkin muuten) pyydettiin, mutta tekninen ratkaisu junassa, jossa ei ole varauduttu tällaiseen, olisi ollut kuitenkin aivan liian kallis ja lopulta päädyttiin sarjajunien kanssa ulkoisesti samanlaiseen järjestelmään. Itse en ole ollut päättävässä asemassa, kun tästä on neuvoteltu, mutta kyllä päätös kaikesta huolimatta on ollut perusteltu.
En kuitenkaan itse koe, että pelkän linjatunnuksen puuttuminen metrosta veisi bussin ylivoimaiseen johtoon informaation määrässä. Linjatunnushan on käytännössä ilman kontekstia vain täysin epäinformatiivinen numero tai kirjain-numeroyhdistelmä. Metroissa on matkustajille näkyvänä käytännön linjatunnuksena toiminut ennen pelkkä selväkielinen pääteaseman nimi. Toki niitä numerotunnuksiakin on ollut olemassa taustajärjestelmiä varten, mutta informaatiota ei ole perustettu niiden varaan. Kuinka moni tavallinen matkustaja edes tuntee metron linjatunnuksia tai osaisi valita junan niiden perusteella? Periaatteessa ulkoiseksi informaatioksi riittäisi pelkät laiturinäytöt eikä juna kaipaisi yhtään ulkonäyttöä (kuten ajateltiin automaatin kanssa laiturinäyttöjen takia tapahtuvan). On kuitenkin ihan ymmärrettävää, että matkustaja luottaa enemmän junassa lukevaan tekstiin kuin junasta fyysisesti irralisen näytön informaatioon. Tarkoitushan on matkustajaa junalla eikä laiturinäytöllä. Tämä siis siitäkin huolimatta, että junassa oleva näyttö on potentiaalisesti erehtyvän ihmisen ohjaama ja todennäköisemmin laiturinäyttö on oikeassa, koska se välittää junan reitin konkreettisesti määrittävän järjestelmän tuottamaa informaatiota.

Mainitaan nyt vielä, että en siis ole yhtään sitä vastaan, että linjatunnusta näytetään myös metrojunissa. Sen puuttuminen tuskin kuitenkaan saa ketään eksymään metroverkkoon tai juuri ketään siirtymään mieluummin esim. bussiin eikä se ainakaan minulle anna mitään lisäarvoa. Bussiessa linjanumeron tuoma lisäarvo itselleni on ainoastaan se, että suurempana numeron näkee jo kauempaa ja bussin voi pysäyttää ajoissa. Metroa ei tarvitse pysäyttää ja pääteaseman nimen ehtii varmistaa monesta paikasta vielä junan pysähtymisen jälkeenkin.
Linjatunnukset ovat M300 junissakin olleet ihan jo tehtaalta lähtiessä ohjelmoituna reitteihin. Käyttöön ne saatiin tietysti vasta otettaessa Länsimetron reitit käyttöön, vaikka tunnuksia ei näytetäkään kuin sisänäytöillä asemalla seistessä. Ei ideaaliratkaisu, mutta käytettävissä oleva mahdollisuus jakaa informaatiota matkustajille on haluttu hyödyntää.
Optiojuniin yritetään saada linjatunnus näkymään ulkokilvissäkin, vaikka se ei pääteasematekstin kanssa samalle ruudulle samaan aikaan sovikaan. Jos järjestelmä joustaa riittävästi ja lopputuloksesta saadaan toimiva, voidaan linjatunnusta ja pääteasemaa näyttää vuorotellen. Tämä ei tietenkään ole yhtä elegantti ratkaisu kuin suurella näytöllä molempien näyttäminen koko ajan. Toivotaan, että sillä saataisiin edes vähän kurottua bussien ylivoimaista informaatioetumatkaa kiinni ja tuotua M300:a lähemmäs nykyaikaa odotellessa isompia rahoja ja näyttöjä. ;)
 
Tämä on kyllä outo päätös. M300-junat ovat vanhempien junien peruskorjauksen jälkeen ainoita kulkuvälineitä HSL-alueella, Suomenlinnan lauttaa lukuunottamatta, jotka eivät kykene esittämään ulkopuolella linjatunnusta, jotka on kuitenkin metroihinkin haluttu tuoda. Luulisi, että niitä haluttaisiin myös viestiä matkustajille.

Muutenkin se, että ulkoisen matkustajainformaation määrässä 10-metrinen bussi voittaa ylivoimaisesti 90-metrisen metrojunan, on vähän huvittavaa.
Olen täsmälleen samaa mieltä.

Jatkossa sitten osassa junista näkyy linjatunnus ja osassa ei.
 
Sitä linjatunnusta ei tarvita yhden radan järjestelmässä mihinkään. Kun junassa ja laiturilla lukee Matinkylä tai Tapiola, niin kertoo selvästi mihin asti juna menee. Jos junan edessä vilkkuu vuorotellen linjatunnusta ja pääteasemaa, niin sehän ei ole muuta kuin informaation vaikeammaksi tekemistä. Bussien sisällä vilkuu Stop vuorotellen muun informaation kanssa, eikä kokemus ole miellyttävää. Punainen yhtäjaksoinen Stop-valo pitäisi olla jokaisessa bussissa.

Metron informaatio on siis kaikista joukkoliikennevälineistä paras.
Kun joskus metrolinja Töölön kautta Pasilaan jne aukeaa, niin siinä yhteydessä on luontevaa alkaa puhua linjatunnuksista.
 
Mikä fontti M100-junien sisänäytöissä on, ja mitenköhän siihen on mahdettu päätyä? Muutaman matkan kokemuksella se vaikuttaa yllättävän vaikealukuiselta verrattuna Articien sisänäyttöjen perus-sans-serif-fonttiin.




Periaatteessa ulkoiseksi informaatioksi riittäisi pelkät laiturinäytöt eikä juna kaipaisi yhtään ulkonäyttöä (kuten ajateltiin automaatin kanssa laiturinäyttöjen takia tapahtuvan). On kuitenkin ihan ymmärrettävää, että matkustaja luottaa enemmän junassa lukevaan tekstiin kuin junasta fyysisesti irralisen näytön informaatioon. Tarkoitushan on matkustajaa junalla eikä laiturinäytöllä. Tämä siis siitäkin huolimatta, että junassa oleva näyttö on potentiaalisesti erehtyvän ihmisen ohjaama ja todennäköisemmin laiturinäyttö on oikeassa, koska se välittää junan reitin konkreettisesti määrittävän järjestelmän tuottamaa informaatiota.
Siemens-aika opetti erityisesti Itäkeskuksesta itään päin meneville kantapään kautta että vain ja ainoastaan junan näyttöön voi luottaa. ;)
 
Takaisin
Ylös