Sivu 1 / 3 123 ViimeisinViimeisin
Näytetään tulokset 1-15/34

Viestiketju: Metrolla on synttäri

  1. #1
    Tunnistettu jäsen
    Liittynyt
    28.06.2005
    Sijainti
    Helsinki
    Viestejä
    7549

    oletus Metrolla on synttäri

    Maanalainen rautatie, jota meillä nimitetään metroksi, viettää tänään syntymäpäivää. Maailman ensimmäinen maanalainen avattiin 10.1.1863 Lontoossa. The Metropolitan Railwaysta kaikki siis sai alkunsa.

    Metropolitan ajoi aluksi höyryveturein. Savun ja höyryn haittojen vähentämiseksi rata oli vain osittain katetettu. 1864 radalle saatiin tankkivetureita, joiden poistohöyry johdettiin vesitankkeihin. Yksi tällainen vetrui, nro 23 vuodelta 1866 on säilynyt ja on esillä London Transport Museumin näyttelyssä Lontoon Covent Gardenilla. Nämä veturit olivat käytössä sähköistykseen 1905 asti.

    Metro kehittyi 1800 luvulla siten, että sähkö saatiin käyttöön 1890 City & South London Railwaylla. Juna koostui sähköveturista ja kolmesta ikkunattomasta vaunusta, joissa kussakin oli 33 matkustajapaikkaa. Ikkunoita ei pidetty tarpeellisena, koska tunnelissahan ei ole mitään nähtävää.

    Metron synnyinkaupungissa Lontoossa nähtiin moottorivaunuja ensi kerran vasta 1903 Waterloo & City Linella, jonka junat perustuivat amerikkalaisen Frank J. Spraguen tekniikkaan. Se oli kuitenkin Euroopassa jo vanhanaikaista, sillä Budapestin Földalatti vasut oli aloittanut liikenteen moottorivaunuilla jo 1896.

    Euroopan metroinnostus jatkui vuosisadan vaihteessa ja sähkötekniikan vauhdittamana. Pariisi avasi metronsa 1900 ja Berliini 1904.

    Korkealattiaisen moottorivaunukaluston käyttöönoton jälkeen metroissa ei mitään merkittävää kehitystä olekaan tapahtunut. Materiaalit, komponentit ja valmistustekniikka ovat kehittyneet, mutta perusratkaisu on ollut sama jo yli 100 vuotta. Ja itse maanalaisen rautatien idea siis on nyt 143-vuotias.

    Antero

  2. #2
    Tunnistettu jäsen vristo avatar
    Liittynyt
    28.06.2005
    Sijainti
    Helsinki
    Viestejä
    3560

    oletus Vs: Metrolla on synttäri

    Ei pidä kuitenkaan väheksyä metrojärjestelmien voimaa maailman kaupunkien kehitykseen. Metro muutti etäisyydet ja niiden väliset matkustusajat aivan toisiksi kuin aiemmin. Ne toivat myos omat alakulttuurinsa urbaaneihin ympäristoihin. Ymmärrän hyvin, että kaikkiin maailman suurkaupunkeihin (mukaanlukien Helsinki) haluttiin metro. Se oli nykyaikaa silloin. Lisäksi jo varhaisista ajoista lähtien sähkoisenä se on ollut vähäpäästoinen joukkoliikennemuoto. Metrojärjestelmille on kuitenkin tyypillistä, että lähes kaikkialla on omat systeeminsä ja ainostaan esimerkiksi entisen Neuvostoliiton ja sen "ystävämaiden" järjestelmät ovat edes jotenkin yhteneväisiä keskenään. Ainakin osittainen standardi on myos Saksan raitikkapohjaisissa Stadtbahn-järjestelmissä, jotka on luettavissa metrojärjestelmiksi (kuin myos ratikkajärjestemiksi) sanan kaikessa merkityksessä.

    Toki metro sai aikaan myos muita muutoksia. Muut joukkoliikennemuodot joutuivat monin paikoin väistymään sen tieltä. Bussiliikenne joutui monissa kaupungeissa metron syöttöliikenteen palvelijaksi. Raitioliikenne, vanhanaikasena ja hitaana, hävitettiin monista kaupungeista maanalaisen sukkulan tieltä; Tukholma, Hampuri, Lontoo, Pariisi, vain muutamia mainitakseni. Myös mm. kansallisten rautatieyhtiöiden liikennoimiä kaupunkiratoja kehitettiin monin paikoin muistuttamaan metrojärjestelmiä (esim. Berliini, Hampuri, Munchen, Kööpenhamina, jne.) Onneksi jotkin tahot esimerkiksi alkoivat ymmärtamään, että kaikissa kyse on pitkälti samoista joukkoliikennevälineistä, mutta vaan eri muodoissaan. Ei ole joko-tai vaan sekä-että. Ei kilpaijoita keskenään vaan toistensa tukijoita. Tämän kun saisi todella iskostettua nykyisiin päättäjiimme myos Suomessa. Muualla maailmassa mennään jo kovaa vauhtia eteenpäin. Älkää jääko matkasta!

    Ei tosiaan pidä olla musta-valkoinen metronvihaaja, vaan rohkeasti kehittää yhtälailla kaikkia joukkoliikennemuotoja palvelemaan niiden päätarkoitusta eli kuljettamaan ihmisiä. Nykyään toki esteettomästi, joustavasti ja omilla väylillään sekä yhteiskunnallisesti taloudellisesti. Joukkoliikennevälineestä pitää tehda niin houkutteleva, että se on aito kilpailija henkilöautoliikenteelle.

    Ja muistakaahan: "Mind the gab!"
    Viimeisin muokkaaja kuukanko; 11.01.2007 kello 10:48. Syy: lisätty skandit
    Risto Vormala
    Kaupunkiliikenteen linja-autonkuljettaja
    HSL-alueella

  3. #3

    Liittynyt
    14.07.2005
    Sijainti
    koti: Espoo/työ: Helsinki
    Viestejä
    5510

    oletus Vs: Metrolla on synttäri

    Parhaimmat Synttärionnitteluni kanssa metrolle!

    Huomautuksena vielä että Lontoon 1. metrolinja oli toki alunperin tarkoitettu palvelemaan kaukoliikennettä eli toimimaan yhdysratana Lontoon eri rautatieasemien välillä, jotka kaikki olivat pääteasema. Se kuljetti myös tavaraa ja postia. Jossain vaiheessa ihmiset huomasivat että sillä on kätevä matkustaa pelkästään kaupungin sisällä ja sittemmin toiminta-ajatusta muutettiin. Lontoon metroverkko koostui ennen kaupungin joukkoliikenteen keskittämistä London Transport -organisaation alle 1. maailmansodan jälken monesta yksityisestä metroyhtiöstä joiden toiminta-ajatukset ja myös tekniset ratkaisut poikkesivat toisistaan. Karkeasti voidaan sanoa että ennen 1930 -lukua maailman eri metrot kuljettivat etupäässä valkokaulusväkeä. Työläisten kuljetus tuli kuvioihin vasta myöhemmin.

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Antero Alku Näytä viesti
    Korkealattiaisen moottorivaunukaluston käyttöönoton jälkeen metroissa ei mitään merkittävää kehitystä olekaan tapahtunut. Materiaalit, komponentit ja valmistustekniikka ovat kehittyneet, mutta perusratkaisu on ollut sama jo yli 100 vuotta.
    Joitakin parannuksia on toki tullut 100 vuoden aikana.
    1) Rullaportaat (osaako kukaan sanoa milloin on keksitty ylipäänsä ja milloin otettu 1. kerran käyttöön metrossa?)
    2) Erilaisten kaupallisten palvelujen sekä myöhemmin kokonaisten tavaratalojen ja kauppakeskusten yhdistäminen metroasemiin
    3) Liityntäliikenne. Vaikka moni kiroaa sen sanan kuullessaan, niin sen hyödyntäminen mahdollisti metrojen rakentamista kauas keskustojen ulkopuolelle
    4) Kuten vristo mainitsi niin metroiksi pitää laskea myös erilaiset rinnakkaiset olomuodot, osittain maanalaiset lähijunaradat ja pikaraitiotiet/esimetrot, ilma-, riippu-, alweg- ja magneettiradat sekä automaatiset kevytmetrot
    5) Hieman omituisempiin piirteisiin kuulu metroasemien toteutunut ja suunniteltu käyttö kriisitilanteissa väestönsuojina sekä sotatarviketehtaina ja varastoina, sekä eräiden kaupunkien väitetyt "salaiset metrot" nomenklatuuran evakuointia tai joissain tapauksissa vain huvimatkoja varten

    Metroista täytyy muistaa myös se, että metroasemia tai ratoja on lakkautettu hyvin vähän muihin raideliikennemuotoihin verrattuna. Ainoa kokonaan lakkautettu metro jonka tiedän on Liverpoolissa jo 1930-luvulla lakkautettu sataman eri osia yhdistävä ilmarata. Käytöstä poistettuja metrojunia ja muuta rekvisiittaa sekä asemia ja rakennelmia on myös osattu uusiokäyttää.

    t. Rainer

  4. #4

    Liittynyt
    18.03.2006
    Sijainti
    Stockholm
    Viestejä
    1973

    oletus Vs: Metrolla on synttäri

    Lainaus Alunperin kirjoittanut R.Silfverberg Näytä viesti
    1) Rullaportaat (osaako kukaan sanoa milloin on keksitty ylipäänsä ja milloin otettu 1. kerran käyttöön metrossa?)
    En ole varma, mutta Earls Courtin asemalla Lontoon maanalaisessa otettiin liukuportaat käyttöön vuonna 1911. Lieköhän ensimmäiset?

    Lainaus Alunperin kirjoittanut R.Silfverberg Näytä viesti
    Metroista täytyy muistaa myös se, että metroasemia tai ratoja on lakkautettu hyvin vähän muihin raideliikennemuotoihin verrattuna.
    Asiaan liittyen melko mielenkiintoinen sivusto, www.abandonedstations.org.uk

  5. #5
    Suljettu tunnus
    Liittynyt
    29.06.2005
    Sijainti
    Itä-Helsinki
    Viestejä
    2224

    oletus Vs: Metrolla on synttäri

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Vesa Nurminen Näytä viesti
    En ole varma, mutta Earls Courtin asemalla Lontoon maanalaisessa otettiin liukuportaat käyttöön vuonna 1911. Lieköhän ensimmäiset?
    Ovat ensimmäiset "Lontoon metrossa".
    Liukuportaiden historiaa löytyy englanninkielisestä Wikipediasta (escalators) ja vaikka Otiksen sivuilta.

  6. #6
    janihyvarinen avatar
    Liittynyt
    18.08.2006
    Sijainti
    Tampere
    Viestejä
    2311

    oletus Vs: Metrolla on synttäri

    Lainaus Alunperin kirjoittanut vristo Näytä viesti
    Lisäksi jo varhaisista ajoista lähtien sähkoisenä se on ollut vähäpäästoinen joukkoliikennemuoto.
    Sähkökäyttöisyys oli luonnollinen kehityskulku, kun Lontoossa oli ensin kokeiltu höyryä. Kertomusten mukaan hengenahdistus oli kova ja varmaan siellä kaikenlaisia kohtauksia saatiin. Muistaisin tosin lukeneeni, että eräät aikakauden lääkärit suosittelivat sitä hoitomuotona astmaatikoille -- tuloksista ei tosin ole jäänyt tietoa.

    Lainaus Alunperin kirjoittanut R.Silfverberg Näytä viesti
    Karkeasti voidaan sanoa että ennen 1930 -lukua maailman eri metrot kuljettivat etupäässä valkokaulusväkeä. Työläisten kuljetus tuli kuvioihin vasta myöhemmin.
    Lontoossa oli ainakin Metropolitan Railwayllä muistaakseni eräiden lähteiden mukaan 1900-alkuvuosikymmeninä erillisiä työläisjunia, jotka lähtivät aamulla sopivaan aikaan ja joilla oli alhaisempi tariffi. En tosin muista olisiko ollut ennen 1930-lukua vai vasta silloin. Sittemmin Metropolitan Railwayn ympärille muodostui Metro-Land -markkinointinimellä myytyjä pientalolähiöitä, jotka lienevät myöhemmin olleet esikuva suurelle osalle metrojen mahdollistamasta maankäytön muutoksesta. Tosin jo aikaisemmin oli todettu, että metro mahdollistaa myös tavalliselle työmiehelle väljemmän asumisen: samalla rahalla minkä Lontoon keskustassa joutui maksamaan yhden perheen hellahuoneesta (tms.), sai tuolloin vielä avoimelta maaseudulta Notting Hillistä isomman asunnon, niin että perheen lapset saivat erillisen asuinhuoneen.

    Lainaus Alunperin kirjoittanut R.Silfverberg Näytä viesti
    Metroista täytyy muistaa myös se, että metroasemia tai ratoja on lakkautettu hyvin vähän muihin raideliikennemuotoihin verrattuna. Ainoa kokonaan lakkautettu metro jonka tiedän on Liverpoolissa jo 1930-luvulla lakkautettu sataman eri osia yhdistävä ilmarata. Käytöstä poistettuja metrojunia ja muuta rekvisiittaa sekä asemia ja rakennelmia on myös osattu uusiokäyttää.
    Metrot ovat osoittautuneet niin vahvasti kaupunkikehitystä ohjaaviksi väyliksi, ettei ole ollut tarvetta kovin paljon edes yrittää "sopeuttaa" niiden reittejä "vastaamaan kysyntää" kuten bussiliikenteen kyseenalaiseksi "eduksi" usein mainitaan. Radat ovat yhdyskuntarakenteen selkäranka ja yleensä on pidetty etuna, että selkäranka on pikemminkin vankka kuin liian joustava.

    New Yorkissa tosin ilmaradat purettiin, mutta silloinkin ne käsitykseni mukaan korvattiin pääosin maanalaisilla radoilla.

    Käytöstä poistettuja asemia ja lyhyitä kadonneita rataosuuksia löytyy varsinkin suurista ja vanhoista metrokaupungeista. Lontoon metron kadonneista osista on kirjoitettu kirjojakin, kuten tämä mielenkiintoinen opus:

    London's Disused Underground Stations by J.E. Connor
    http://www.amazon.co.uk/Londons-Disu...e=UTF8&s=books

    Suunnitelmia joista ei ikinä edes toteutettu on katalogioitu tässä opuksessa:

    London's Lost Tube Schemes by Antony Badsey-Ellis
    http://www.amazon.co.uk/Londons-Lost...e=UTF8&s=books

    Lontoon metron vaikutuksia on ansiokkaasti kartoitettu tässä teoksessa:

    The Subterranean Railway: How the London Underground Was Built and How It Changed the City Forever by Christian Wolmar
    http://www.amazon.co.uk/Subterranean...e=UTF8&s=books

    Pariisin kadonneita asemia ja rataosia on jonkin verran kartoitettu näissä kirjoissa, jotka sisältävät paljon muutakin hyvää tietoa:

    Métro insolite par Clive Lamming
    http://www.amazon.fr/M%C3%A9tro-inso...e=UTF8&s=books

    Un siècle de métro en 14 lignes : De Bienvenüe à Météor par Jean Tricoire
    http://www.amazon.fr/Un-si%C3%A8cle-...e=UTF8&s=books

  7. #7

    Liittynyt
    14.07.2005
    Sijainti
    koti: Espoo/työ: Helsinki
    Viestejä
    5510

    oletus Vs: Metrolla on synttäri

    Lainaus Alunperin kirjoittanut janihyvarinen Näytä viesti
    Lontoossa oli ainakin Metropolitan Railwayllä muistaakseni eräiden lähteiden mukaan 1900-alkuvuosikymmeninä erillisiä työläisjunia, jotka lähtivät aamulla sopivaan aikaan ja joilla oli alhaisempi tariffi. En tosin muista olisiko ollut ennen 1930-lukua vai vasta silloin
    Täytyy tarkistaa milloin.

    Jos saa kirjoja mainostaa niin tästä http://www.amazon.co.uk/Moving-Metro...e=UTF8&s=books löytyy aika nippelitasolla olennaisin tieto Lontoon metrosta ja muusta joukkoliikenteestä.

    Siitä käy mm ilmi miten syvällä luokkatietoisuus istui Britanniassa 1900-luvun alussa. Jos ivailin sillä että jossakin yksipuoluemaissa oli "salaiset nomenklatuurametrot", niin brititkin osasivat. Jos oli työläisvaunuja, niin tottakai oli Metropolitan-yhtiöllä myös käytössä kuninkaallinen salonkimetrovaunu!

    Lainaus Alunperin kirjoittanut janihyvarinen Näytä viesti
    Sittemmin Metropolitan Railwayn ympärille muodostui Metro-Land -markkinointinimellä myytyjä pientalolähiöitä, jotka lienevät myöhemmin olleet esikuva suurelle osalle metrojen mahdollistamasta maankäytön muutoksesta.
    Kannattaa niiden, jotka kammoksuvat metron raskautta, koska se väitetään soveltuvan huonosti pientalovaltaisille alueille, vilkaista kirjaa kanssa, niin huomaa millaiselle "böndelle" Lontoossa oikein metroa rakennettiin 1900-luvun alussa.

    t. Rainer

  8. #8
    LVi
    LVi ei ole kirjautuneena

    Liittynyt
    03.01.2006
    Viestejä
    48

    oletus Vs: Metrolla on synttäri

    Lontoon maanalaisen historiasta myös osoitteessa http://underground-history.co.uk/

    Lainaus Alunperin kirjoittanut R.Silfverberg Näytä viesti
    millaiselle "böndelle" Lontoossa oikein metroa rakennettiin 1900-luvun alussa
    esimerkiksi http://underground-history.co.uk/amersham.php

  9. #9

    Liittynyt
    26.07.2005
    Sijainti
    Espoo
    Viestejä
    794

    oletus Vs: Metrolla on synttäri

    Lainaus Alunperin kirjoittanut vristo Näytä viesti
    Muut joukkoliikennemuodot joutuivat monin paikoin väistymään sen tieltä. Bussiliikenne joutui monissa kaupungeissa metron syöttöliikenteen palvelijaksi.
    Kun metro tuli maailmaan, ei ollut muuta joukkoliikennettä väistymässä eikä bussien varassa toimivaa liityntäliikennettä. Nämä bussit ja liityntäliikennepelleilyt ovat uudehkoja, viime vuosisadan asioita.

    Lainaus Alunperin kirjoittanut R.Silfverberg Näytä viesti
    Karkeasti voidaan sanoa että ennen 1930 -lukua maailman eri metrot kuljettivat etupäässä valkokaulusväkeä. Työläisten kuljetus tuli kuvioihin vasta myöhemmin.
    Kulkivatko työläiset sitten raitiovaunuilla?

    Lainaus Alunperin kirjoittanut R.Silfverberg Näytä viesti
    3) Liityntäliikenne - - sen hyödyntäminen mahdollisti metrojen rakentamista kauas keskustojen ulkopuolelle
    4) metroiksi pitää laskea myös erilaiset rinnakkaiset olomuodot, osittain maanalaiset lähijunaradat ja pikaraitiotiet
    Metroja ei ole voinut rakentaa keskustan ulkopuolelle ilman liityntäliikennettä? Ja nyt (osittain maanalaiset) pikaraitiotietkin ovat metroja! Eikö (osittain maanalaista) pikaraitiotietä voi rakentaa keskustan ulkopuolelle ilman liityntäliikennettä?
    Blogi yleisistä saunoista: http://www.saunakulttuuri.com

  10. #10

    Liittynyt
    14.07.2005
    Sijainti
    koti: Espoo/työ: Helsinki
    Viestejä
    5510

    oletus Vs: Metrolla on synttäri

    Lainaus Alunperin kirjoittanut vompatti Näytä viesti
    Kulkivatko työläiset sitten raitiovaunuilla?
    Useimmiten vain jalan. Työläisten asunnot olivat yleensä kävelymatkan päässä työpaikalta. Mutta joskus myös raitiovaunulla jos sellainen sattui kulkemaan. Työmiehen matka kulki vuosisadan vaihteessa kapakin kautta kotiin, ja joskus ei kotiin tultu lainkaan.

    Lainaus Alunperin kirjoittanut vompatti Näytä viesti
    Metroja ei ole voinut rakentaa keskustan ulkopuolelle ilman liityntäliikennettä? Ja nyt (osittain maanalaiset) pikaraitiotietkin ovat metroja! Eikö (osittain maanalaista) pikaraitiotietä voi rakentaa keskustan ulkopuolelle ilman liityntäliikennettä?
    Tätä täytyy selventää "sukupolviajattelulla".

    1. sukupolven metroissa eli 2. maailmansotaan asti ne toimivat pitkälti ilman liityntää, koska asemien seudut eivät levinneet niin laajalle, ja toiseksi henkilöautoja oli hyvin harvalla, eli kaikki kulkivat keskustaan metrolla oli matka asemalle pitkä tai ei. Ainoat mahdolliset liityntäyhteydet olivat tässä tapauksessa poikittaiset metrolinjat jotka keskustojen ulkopuolella olivat käytännössä paikallisjuna, jotka saattoivat kulkea jopa höyryllä, eräissä tapauksissa paikallisia sähkömaaseuturaitioteitä.

    Bussiliityntäliikenteen voittokulku alkoi bussitekniikan kehittymisen yhteydessä, ja se on vieläkin vallitsevin liityntämuoto. Jo 1940-50 luvulla rakennettiin Lontoon ja Tukholman uusille lähiömetroasemille isot liityntäbussiterminaalit. Se mahdollisti metroverkon rakentamisen jopa 20-30 km päähän keskustasta vaikka metron kilpailijaksi oli noussut henkilöauto.

    Pikaraitiotiemetro tai erilaiset kombi-järjestelmät ovat viimeisin kehitysvaihe tässä suhteessa, joka mahdollistaa liitynnän perille asti tai aika lähelle ilman vaihtoa. Valitettavasti täytyy todeta että näiden kaikkien ominaisuuksien päälle ei ole kaikkialla oikein ymmärretty, ja toisaalta ratkaisuja pidetään busseihin verrattuna kalliina ja häiriöherkkinä, mutta ne tulevat varmasti kehittymään. Toiset vaihtoehdot ovat erilaiset raidetaksit, joiden haitta on vielä kalliimpi hinta ja rajattu toimintasäde. Näiden kahden, varsinkin ensiksimainitun kehitys ottaa varmaan tulta siinä vaiheessa kun polttomoottoriliikenteen haitat konkretisoituvat enemmän.

    Julkisen liityntäliikenteen kehittämisen esteenä on ollut henkilöauto, joka on dominoiva kulkuneuvo pientalovaltaisilla alueilla, ja halpuutensa takia lähes jokaisen ulottuvilla. Kaupungit ja metroja ylläpitävät organisaatiot ovat tosin ymmärtäneet että liityntämatkat omalla autolla sekä liityntäpysäköintiä ei pidä väheksyä eikä taistella sitä vastaan, ja että se on parempi vaihtoehto kuin että autoilija ajaa koko matkan keskustaan asti. Ja täyty muistaa että kun ja jos sähköautot tulevat syrjäyttämään kaupunkiliikenteessä polttomoottoriautot, ei tätä liityntä-autoilua palvelevaa infrastruktuuria ole rakennettu turhaan.

    Kaupunkiseuduilla joissa ilmasto ja muut olosuhteet suosivat pyöräilyä, sekin on yksi merkittävä liityntämuoto. Helsingissä ja muuallakin pantilla toimivia city-pyöriäkin voidaan pitää yhdenlaisena liityntäliikennemuotona, joskin Helsingissä ei lähiöissä.

    Joissakin maissa on polkupyörän rinnalle tulleet erilaiset sähköllä kulkevat skootterit ja potkulaudat. Suomen Tieliikennelaki kieltää ne.

    t. Rainer

  11. #11
    Tunnistettu jäsen
    Liittynyt
    28.06.2005
    Sijainti
    Helsinki
    Viestejä
    7549

    oletus Vs: Metrolla on synttäri

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Antero Alku Näytä viesti
    Korkealattiaisen moottorivaunukaluston käyttöönoton jälkeen metroissa ei mitään merkittävää kehitystä olekaan tapahtunut. Materiaalit, komponentit ja valmistustekniikka ovat kehittyneet, mutta perusratkaisu on ollut sama jo yli 100 vuotta. Ja itse maanalaisen rautatien idea siis on nyt 143-vuotias.
    No, olisin voinut kirjoittaa myös näin:

    Korkealattiaisen moottorivaunukaluston käyttöönoton jälkeen metrojen kehitys jatkui 1960-luvun lopulla kevyempään suuntaan siten, että metroihin omaksuttiin ominaisuuksia sekä raitiovaunuista että rautateiden paikallisjunaliikenteestä. Taajaan rakennettujen alueiden ulkopuolella rataa voitiin rakentaa rautatien tapaan tai kadulle ja sallittiin jopa tasoristeyksiä. Ilmajohtovirroitus alkoi yleistyä joustavana ja turvallisena ratkaisuna. Metroissa yleistyi raitiovaunumainen kalusto tai normaaleiden raitiovaunujen käyttö.

    1900-luvun lopulla yleistyi metrojen, raitioteiden ja rautateiden yhdistäminen. Yhä useammat uudet metrot tehtiin matalin laiturein ja ainakin osin matalalattiaisella kalustolla. 2000-luvun alussa metroja onkin monissa kaupungeissa vaikea erottaa raitioteistä.

    Metrojen kehitys on tehnyt niistä entistä edullisempia ja asiakkaita paremmin palvelevia. Vanhanaikaiset korkealattiaiset ja kookkain junin toimivat metrot ovat säilyneet lähinnä vanhoina jäjestelminä kaupunkirakenteessa, jossa suuren liikennetarpeen vuoksi on hyväksyttävä eritasoratkaisut ja pitkät asemavälit.

    Antero

  12. #12
    Tunnistettu jäsen
    Liittynyt
    28.06.2005
    Sijainti
    Helsinki
    Viestejä
    7549

    oletus Vs: Metrolla on synttäri

    Lainaus Alunperin kirjoittanut R.Silfverberg Näytä viesti
    Useimmiten vain jalan. Työläisten asunnot olivat yleensä kävelymatkan päässä työpaikalta. Mutta joskus myös raitiovaunulla jos sellainen sattui kulkemaan. Työmiehen matka kulki vuosisadan vaihteessa kapakin kautta kotiin, ja joskus ei kotiin tultu lainkaan.
    Tätä karrikointia täytyy kyllä kommentoida sillä, että rautatie ja sittemmin sen eri variaatiot kuten metro ja esikaupunkiradat merkitsivät nimenomaan työväestön kuljettamista. Koko jutun etu oli siinä, että tehtaista voitiin tehdä isompia, kun työväestön ei enää tarvinnut asua kävelyetäisyydellä. Tämä asia on ollut aivan keskeinen teolliselle vallankumoukselle.

    Kyllä herratkin rakensivat omia huvilakaupunkejaan ja niihin johtavia raiteita. Kuten meillä Kulosaaren raitiotie. Herrat olivat 100 vuotta sitten niin rikkaita, että heillä oli varaa moiseen pröystäilyyn ja muuttaa huvilansa tehtaan savujen ulottumattomiin.

    Metroista esikaupungeissa ja peltojen halki mm. Lontoon ympäristössä on sanottava - kuten linkkien kuvistakin näkee - että nuo linjat olivat mahdollisia samasta syystä kuin rautatiet ja esikaupunkiradatkin ulottuivat kauas. Vaikka radan nimi oli metro, sitä ei rakennettu kuten metroa. Vaan paljon halvemmalla. Vaikka käytössä oli sivukisko, siitä ei 100 vuotta sitten niin piitattu. Katsottiin, että terve ymmärtää olla menemättä kokeilemaan virtakiskoa kädellä.

    Olen arvostellut ja arvostelen edelleen sitä, että meillä tällaista rakentamistapaa ei ymmärretä. Paikallisjunarata halki rakentamattoman metsän halutaan tehdä kalliotunneliin (Marjarata), esimerkkinä. Tai länsimetro, joka RaideYVA:n mukaan voitaisiin tehdä esim. kombiratkaisuna puolta halvemmalla pintaratana. Mutta ei, tavoite näyttää olevan tehdä mahdollisimman kalliilla.

    Antero

  13. #13

    Liittynyt
    14.07.2005
    Sijainti
    koti: Espoo/työ: Helsinki
    Viestejä
    5510

    oletus Vs: Metrolla on synttäri

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Antero Alku Näytä viesti
    Kyllä herratkin rakensivat omia huvilakaupunkejaan ja niihin johtavia raiteita. Kuten meillä Kulosaaren raitiotie. Herrat olivat 100 vuotta sitten niin rikkaita, että heillä oli varaa moiseen pröystäilyyn ja muuttaa huvilansa tehtaan savujen ulottumattomiin.
    Tätä herrojen vs duunareiden metronkäyttöä yritin aloituspuhenvuoroissani tuoda esiin. Kaupunkiraideliikenne rakennettiin suurimmassa osassa maailmaa aluksi herroja varten, infra ja liikennöinti oli kokonaan yksityisten hallussa ja matkaliput olivat suhteellisen kalliita. Mutta sittemmin kulki kehitys samalla lailla kuin matkapuhelimien kohdalla satakunta vuotta myöhemmin.

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Antero Alku Näytä viesti
    Vaikka käytössä oli sivukisko, siitä ei 100 vuotta sitten niin piitattu. Katsottiin, että terve ymmärtää olla menemättä kokeilemaan virtakiskoa kädellä.
    Näin Briteissä, mutta suomalaiseen uhmakaaseen kansanluonteeseen on aina kuulunut että pitää mennä käsin kokeilemaan kaikkea mitä eteen sattuu. Myös tasoristeysonnettomuuksien suhteellisen korkea määrä Suomessa puhuu omaa kieltään.

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Antero Alku Näytä viesti
    Olen arvostellut ja arvostelen edelleen sitä, että meillä tällaista rakentamistapaa ei ymmärretä. Paikallisjunarata halki rakentamattoman metsän halutaan tehdä kalliotunneliin (Marjarata), esimerkkinä. Tai länsimetro, joka RaideYVA:n mukaan voitaisiin tehdä esim. kombiratkaisuna puolta halvemmalla pintaratana. Mutta ei, tavoite näyttää olevan tehdä mahdollisimman kalliilla.
    Tunnelin louhiminen on nykyisin paljon halvempaa kuin ennen vanhaan.

    Jos länsimetro olisi rakennettu 60-70-luvulla, se kulkisi varmaan maan päällä. Valitettavasti maanpäällisen ratkaisun optimaalisimmat reitit on ehditty sen jälkeen rakentaa umpeen ainakin Keilaniemen-Tapiolan välillä. Toinen syy on varmaan se, että Espoon kaupunki ei halunnut ottaa riskejä vaan valitsi varman päälle sellaisen ratkaisun josta on hyviä kokemuksia Helsingissä. Optimaalisesti toimiva ja kapasiteetiltaan metron veroinen light-rail ratkaisu olisi vaatinut monen haaran verkoston jonka kokonaiskustannus olisi saattanut ylittää metron, koska se olisi jouduttu rakentamaan jo valmiiksi rakennettuun kaupunkiympäristöön. Täytyy muistaa myös että light-rail tulee Espooseen joka tapauksessa, Jokerin muodossa. Kun sekä metrosta että Jokerista on sitten aikanaan kokemusta, voidaan sitten päättää mihin suuntaan jatketan mitäkin vehjettä.

    Marjaradan osalta en oikein ymmärrä miksi tunnelia tarvitaan oikeastaan muualla kuin lentokenttää alitaessa. Ehkä se rakennetaan tunneliin samasta syystä kuin Vuosaaren satamaratakin. Se olisi voitu raakentaa maanpäällisenä ja paljon lyhyempänä, mutta Vantaan kaupunki ei halunnut maisemallisista syistä. Marjan kohdalla voivat syynä olla myös maanomistuskysymykset. Hämeenlinnanväylän ja lentokentän välinen alue on pitkälti teolllisuus- ja varastoaluetta, johon on sijoitettu ja aiotaan sijoitta paljon tilaa vieviä toimintoja. Avomaastossa kulkeva rata katkaisisi teollisuustontit.

    t. Rainer

  14. #14

    Liittynyt
    29.06.2005
    Sijainti
    Helsinki Lauttasaari
    Viestejä
    427

    oletus Vs: Metrolla on synttäri

    Mitä liityntäliikenteeseen tulee, niin jokunen vuosi siten esiteltiin Radio Suomessa 20- tai 30- luvulla tehty ballaadi Lontoon metrosta: Sanoituksessa lähdettiin keskustasta, vaihtoasemalla vastatavanneet nuorten tiet erkaantuivat, tyttö jatkoi esikaupunkiin ja vaihtoi kaukana esikaupunkialueelle bussiin ja meni kotiinsa.
    Elikä jo silloin on tunnettu liityntäliikene.
    'En ole kiinnostunut selityksistä, joita annetaan myöhästymisille. Olen kiinnostunut vain siitä mitä on todella saatu aikaan'
    (Mahatma Gandhi)

  15. #15
    ultrix avatar
    Liittynyt
    22.10.2005
    Sijainti
    Tampere Järvensivu (Jvs)
    Viestejä
    3343

    oletus Vs: Metrolla on synttäri

    Lainaus Alunperin kirjoittanut janihyvarinen Näytä viesti
    Sähkökäyttöisyys oli luonnollinen kehityskulku, kun Lontoossa oli ensin kokeiltu höyryä. Kertomusten mukaan hengenahdistus oli kova ja varmaan siellä kaikenlaisia kohtauksia saatiin. Muistaisin tosin lukeneeni, että eräät aikakauden lääkärit suosittelivat sitä hoitomuotona astmaatikoille -- tuloksista ei tosin ole jäänyt tietoa.
    Vesihöyryn hengittäminen sinänsä helpottaa todistetusti astman oireita, mutta hiilisavu siinä seassa aika lailla negatoi koko vaikutuksen.



    Lainaus Alunperin kirjoittanut janihyvarinen Näytä viesti
    samalla rahalla minkä Lontoon keskustassa joutui maksamaan yhden perheen hellahuoneesta (tms.), sai tuolloin vielä avoimelta maaseudulta Notting Hillistä isomman asunnon, niin että perheen lapset saivat erillisen asuinhuoneen.
    Ja nykyäänhän Notting Hillistä ei asuntoa saa kuin isolla rahalla. Vähän samanlainen kehityskulku työläisesikaupungista boheemiksi kaupunginosaksi kuin vaikkapa Tampereen Pispalalla ja Helsingin Rööperillä.

    Lainaus Alunperin kirjoittanut janihyvarinen Näytä viesti
    Metrot ovat osoittautuneet niin vahvasti kaupunkikehitystä ohjaaviksi väyliksi, ettei ole ollut tarvetta kovin paljon edes yrittää "sopeuttaa" niiden reittejä "vastaamaan kysyntää" kuten bussiliikenteen kyseenalaiseksi "eduksi" usein mainitaan. Radat ovat yhdyskuntarakenteen selkäranka ja yleensä on pidetty etuna, että selkäranka on pikemminkin vankka kuin liian joustava.
    Erittäin hyvin sanottu, en olisi voinut itse paremmin sitä ilmaista. Itseäni tuskin mikään häiritsee enempää maallikoiden kanssa joukkoliikenteestä käyty keskustelu, kuin sanan "joustava" käyttö. Joustavuudella on toki etunsa bussiliikenteessä, mutta yhdyskuntarakenteen kannalta parhaat edut saadaan kiinteästi paikalleen pultatuilla kiskoilla, olivatpa ne sitten raskaita tai kevyitä. Niitä toki voidaan taivuttaa läpi kaupungin kulkemaan parhaaksi katsotun linjauksen mukaisesti, mutta sen jälkeen ne ovat ja pysyy paikallaan, mikä on tosiaan pikemminkin valtti kuin haittapuoli.

    Tiivistelmänä voisi sanoa, että auto- ja bussiliikenne ovat joustavia liikennemuotoja, ja metrot, junat ja ratikat ovat sujuvasti kulkevia liikennemuotoja. Itse ainakin arvostan myriadeja kertoja enemmän sujuvuutta kuin joustavuutta, joka näkyy mm. aikatauluissa pysymisessä: eilen myöhästyin bussista, joka ohitti kotipysäkin pari minuuttia aikaisessa, ja kuljin toisaalta Tampereen yliopistolta Pyynikintorille n. 20 minuuttia toisen bussin kyydissä.
    Viimeisin muokkaaja ultrix; 12.01.2007 kello 10:57.
    Sakari Kestinen

Sivu 1 / 3 123 ViimeisinViimeisin

Vastaavia viestiketjuja

  1. Monellako metrolla olet matkustanut?
    kirjoittanut edsel foorumissa Metrot
    Vastauksia: 158
    Viimeisin viesti: 20.11.2017, 14:22
  2. HSL: Metrolla viikonloppuna 12 minuutin välit
    kirjoittanut RSS foorumissa Joukkoliikenneuutiset
    Vastauksia: 0
    Viimeisin viesti: 19.07.2010, 09:30
  3. HSL: Metrolla 12 minuutin vuoroväli kahtena viikonloppuna
    kirjoittanut RSS foorumissa Joukkoliikenneuutiset
    Vastauksia: 0
    Viimeisin viesti: 08.06.2010, 14:40
  4. HSL: Metrolla 12 minuutin vuoroväli maanantai-iltana
    kirjoittanut RSS foorumissa Joukkoliikenneuutiset
    Vastauksia: 0
    Viimeisin viesti: 08.04.2010, 15:20
  5. HSL: Metrolla torstai-iltana 12 minuutin vuoroväli
    kirjoittanut RSS foorumissa Joukkoliikenneuutiset
    Vastauksia: 0
    Viimeisin viesti: 24.03.2010, 09:32

Lähettämissäännöt

  • Et voi aloittaa uusia viestiketjuja
  • Et voi vastata viesteihin
  • Et voi lähettää liitetiedostoja
  • Et voi muokata viestejäsi
  •