Minkälaista metrokalustoa uusille metrolinjoille Helsinkiin ja pk-seudulle?

Bombardier FLEXITY Swiftiä saa näkojään ihan metrojunankin kuoseissa, joten Rotterdamin mukainen nivelletty malli voisi olla varsin passeli tiukempiinkin mutkiin. Myös ilmajohtovirroitus sekä runsaat 42 metrin pituus (=Helsingin metron nykyisten vaunuparien pituus) voisi olla hyvä ajatellen Helsingin metron tulevaisuutta ja sen laajennuksia. Kaksi sellaista voisi muodostaa Helsingin metron standardikokoonpanon tulevaisuudessa, jos laituripituudeksi tulee 90 metriä, kuten HKL-Suunnitteluyksikkö on kaavaillut.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Pohdiskelin jälleen tätäkin kysymystä ja tulin tulokseen, että sellainen neljän vaunun mittainen, "yhtä putkea" oleva juna voisi olla aika tarkoituksen mukainen tulevaisuuden automaatiometrossa. Alstomin Metropolis yksi esimerkki ja muitakin varmaan on. Kuvia aiheesta.

Lueskelin muuten tuota raide-YVA:n intergaatioselvitystä ja siinä todettiin, ettei maailmassa ole vielä yhtään toteuettua automaattiometroa, johon ei ole koko kalustoa vaihdettu samalla. Ehkäpä Helsingissä on sitten ensimmäinen...
 
VR:ltä muutama Sr1-veturi. Niihin pieni muutostyö vaan virroittimen osalta. Vaunuiksi sitten romuksi muuten menevät "siniset vaunut".
 
Ketjun läpi silmäiltyäni ajattelin tuoda muutamia seikkoja esiin.

Vaunujen pituus uudessa junassa todennäköisesti pysyy samana kuin vanhoissa. Yhtenä syynä on ovijaon säilyttäminen todennäköisten laituriovien takia. Lyhyemmillä vaunuilla käytännössä ainoa vaihtoehto olisi kahden nykyisen vaunuparin mittainen juna kuusivaunuisena. Tällöin junassa olisi kolme erilaista vaunua, jolloin hinta nousee. Lisäksi telien paino nousee ja sitä myötä koko junan paino. Telien paino esim. Oslon MX3000 junassa on 45% ja M200 vaunuparissa 40% painosta. Lisäpaino tarkoittaa myös suurempaa energiankulutusta.
Vaunujen pidentäminen taas nostaa akselipainoa liikaa. Nytkin M200 junan akselipaino ylittää 4/3 kuormalla lievästi vaaditun 13 tonnin ylärajan.

M200 sarjan kääntöliukuovet puolustavat paikkaansa liukuoviin verrattuna olemalla tiiviimpiä. Lisäksi ovat ilmeisesti myös luotettavampia.

Penkkien tai penkkijärjestyksen muuttumista pidän yhtä todennäköisenä kuin metron värin vaihtumista pinkiksi. Ovijaon säilyttäminen ei salli ainakaan järkevää penkkivälin muuttamista, mutta itse lähes kaksimetrisenä en koe nykyistä väliä ahtaaksi.

Nelivaunuinen yksikkö saattaa olla halvempi ja kevyempi kuin nykyinen vaunuparimalli. Tosin tällöin menetetään joustavuutta, kun vikatapauksissa vikaantuu kerralla suurempi kapasiteetti ja varakapasiteetin on oltava kaksinkertainen vaunupariin nähden. Lisäksi kaksinajo mahdollisuus menetettäisiin, kun juna ei mahtuisi enää asemille eikä voitaisi matkustajien vähentyessä lyhentää junia.
Automaatiolaitteiden hinta junaa kohti puolustaa kuitenkin kovasti yhtenäistä putkea. Lisäksi nelivaunuiseen junaan saattaisi olla mahdollista saada yksi vaunu juoksuteleillä, jolloin kokonaisuus kevenisi entisestään.

Lopullinen valinta vaunuparin ja n-vaunuisen junan välillä tapahtuu todennäköisesti tarjousten perusteella.
 
Todella asiallinen selvitys, nimimerkki MaZo, ja ilmeisesti oletkin perillä hyvin asioista (alan ammattilaiselta vaikutat).

Yksi kysymys tuli mieleeni:
Automaatiolaitteiden hinta junaa kohti puolustaa kuitenkin kovasti yhtenäistä putkea. Lisäksi nelivaunuiseen junaan saattaisi olla mahdollista saada yksi vaunu juoksuteleillä, jolloin kokonaisuus kevenisi entisestään.
Jos uusien junien hankinnassa päädyttäisiin nelivaunuisiin, "yhtenäisiin putkiin", jotka olisivat vieläpä melkoisesti M200-junien kaltaisia, niin olisiko mielekästä hankkia niihinkin juoksutelein varustettuja välivaunuja, jolloin niidenkin kokonaisuus kevenisi ja junat olisivat mahdollisimman yhteneväisia niin ulkoasultaan kuin sisätiloiltaan? Kokoonpano tällöin olisi aina moottorivaunu+välivaunu+välivaunu+moottorivaunu.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Madridissa on tullut matkustettua tuollaisilla "putkijunilla". En muista kuinka monta vaunua, oliskohan 8. Huomattavasti enemmän kuin neljä kuitenkin.

Yhtenäinen putki tuntuu turvallisemmalta (ei jäädä hiljaisena aikana yksin vaunuun, kun koko junan matkustajat ovat samassa "vaunussa") ja matkustajat jakautuvat junassa tasaisemmin.

Kun länteen nyt halutaan ne miniasemat, niin ei nykyiselläkään metroradalla voida enää käytännössä ajaa pidemmillä kuin 4-vaunuisilla junilla. Eikö silloin tuo neljän vaunun mittainen putki olisi käytännössä fiksuin, jos ja kun junat käytännössä ovat tulevaisuudessa ilmeisesti aina sen mittaisia?
 
Jos uusien junien hankinnassa päädyttäisiin nelivaunuisiin, "yhtenäisiin putkiin", jotka olisivat vieläpä melkoisesti M200-junien kaltaisia, niin olisiko mielekästä hankkia niihinkin juoksutelein varustettuja välivaunuja, jolloin niidenkin kokonaisuus kevenisi ja junat olisivat mahdollisimman yhteneväisia niin ulkoasultaan kuin sisätiloiltaan? Kokoonpano tällöin olisi aina moottorivaunu+välivaunu+välivaunu+moottorivaunu.

M200 vaunupariin voisi teoriassa lisätä yhden välivaunun ja ottaa moottoreista vähän enemmän irti, mutta kaksi välivaunua olisi jo liikaa. Kahdesta moottoroimattomasta välivaunusta tulisi myös suhteessa liikaa moottoroimattomia akseleita. En muista tarkkaa prosenttilukua suosituksesta moottoroitujen akselien määrälle, mutta kaksi juoksuteliä neljän vaunun junassa on vielä rajoissa.

Uutta kalustoa tuskin hankintaan ainakaan kovin tarkasti M200 sarjan kaltaisena, koska se vaatisi liian tarkan speksaamisen eikä valmistaja välttämättä voisi käyttää omia "standardi"ratkaisujaan mikä nostaa hintaa. Ulkonäön ja sisustuksen puolesta M200 sarja itseäni ainakin miellyttää, tosin muotoiltavaa metrojunassa ei juurikaan ole. Käytännössä ulkonäkö tulee nokan muotoilusta, jota M200:ssa hallitsee suuri ja kupera (lue kallis) tuulilasi. Sisustan verhoilussa voidaan luultavasti vaikuttaa helposti vain väritykseen, paneelien pintamateriaaliin ja penkkien muotoiluun.

Sanoisin, että MaZon työhuone on melko lähellä metrojohtajan huonetta. :biggrin:

Onhan sitä etäisyyttä ainakin 10 metriä ;)

Liitteeksi vielä pari M200 junaa ilman väliohjaamoita.
 

Liitetiedostot

  • M200_4v (Medium).jpg
    M200_4v (Medium).jpg
    87.6 KB · Lukukerrat: 649
  • M200_4v2 (Medium).jpg
    M200_4v2 (Medium).jpg
    80.2 KB · Lukukerrat: 516
Viimeksi muokannut moderaattori:
Madridissa on tullut matkustettua tuollaisilla "putkijunilla". En muista kuinka monta vaunua, oliskohan 8.
6-8-vaunuiset putket ovat aikalailla yleisiä täällä kaakkois-aasialaisissa metrokaupungeissakin. Shanghain uusilla "light railway"-metrolinjoilla, joita mm. linjat 5 ja 6 edustavat, junilla on lyhempi standardi: 4 vaunua = 80metriä, joten laituritkin on mitoitettu sen mukaan.

Yhtenäinen putki tuntuu turvallisemmalta (ei jäädä hiljaisena aikana yksin vaunuun, kun koko junan matkustajat ovat samassa "vaunussa") ja matkustajat jakautuvat junassa tasaisemmin.
Lisäksi minulle tuli mieleeni turvallisuusaspekti: kun mm. junien päädyt toimivat hätäpoistumisteinä, niin "putkijuna"-malli kai tukisi niitäkin paremmin, kun koko junan voi tyhjentää junan toisen päädyn kautta. Aasiassa koko junan päätyalue kääntyy niin, että siitä tulee samalla portaat, joita pitkin pääsee raiteille.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Vielä kysymys nimim. MaZo:lle: olisiko Tukholman C20-sarjan kaltainen, ns. jakobin telein varustettu ja nivelletty, kalusto soveliasta Helsinkiin? Toki ovien paikat asetettuna mahdollisimman muuta kalustoa vastaavaksi. Onkohan tuollainen rakenne miten yleinen metrojunissa, muuallakin kuin Tukholmassa. Tuosta oli kai käsittääkseni jossain vaiheessa suunnitteilla ko. sarjalle jatkoakin, joka olisi ollut vastaava, mutta viisivaunuisena. Ja ei kai C20-sarjakaan ihan ongelmaton, lastentauditon siis, ole ollut.

(kuvan lähde: http://www.bombardier.com/)
 
Viimeksi muokattu:
Vielä kysymys nimim. MaZo:lle: olisiko Tukholman C20-sarjan kaltainen, ns. jakobin telein varustettu ja nivelletty, kalusto soveliasta Helsinkiin? Toki ovien paikat asetettuna mahdollisimman muuta kalustoa vastaavaksi. Onkohan tuollainen rakenne miten yleinen metrojunissa, muuallakin kuin Tukholmassa. Tuosta oli kai käsittääkseni jossain vaiheessa suunnitteilla ko. sarjalle jatkoakin, joka olisi ollut vastaava, mutta viisivaunuisena. Ja ei kai C20-sarjakaan ihan ongelmaton, lastentauditon siis, ole ollut.

Tukholman mallin mukaisella telijärjestelyllä ei mielestäni saavuteta Helsingin olosuhteissa riittävästi sitä puolustavia hyötyjä. Jos vaunun pituus pysyy samana kasvaa akselipaino, kun telejä vähennetään. Vaihtoehtoisesti vaunuja voitaisiin lyhentää siten, että kolmivaunuinen yksikkö olisi vaunuparin mittainen mikä lisäisi kuitenkin kustannuksia sekä mahdollisesti painoakin. Jakobin telit itsessään painavat perinteistä teliä enemmän, koska ne kantavat suurempaa kuormaa ja ne ovat myös ilmeisesti hieman kalliimpia. Lisäksi vaunujen välinen nivel tuo lisäpainoa ja vaatii huoltoa.

Omien havaintojeni perusteella maailman metroissa on pääasiassa kaksi teliä vaunua kohti. Tosin ainakin Hampurin U-bahnin DT-4 junassa käytetään kahta jakobin teliä neljää vaunua kohti ja DT-5 junahankintaa valmistellessa oli vaihtoehtoina nelivaunuinen yksikkö kolmella jakobin telillä tai saman mittainen, mutta kolmivaunuinen Tukholman mallin mukainen yksikkö. En kylläkään tiedä kumpaan ratkaisuun päätyivät, jos nyt vielä ovat päätöksiin asti edenneet edes.

Jos muuten on ideoita tai kommentteja tulevaan kalustoon liittyen niin otan niitä kyllä mielelläni vastaan vaikka en minkään toteutumista voi taatakaan. Oma henkilökohtainen mielipiteeni on, että matkustajiltakin pitäisi kysyä ideoita ja toivomuksia, jos vaikka tulisi ilmi jotain asioita mitä itse ei ole keksinyt.
 
Viimeksi muokattu:
Jos muuten on ideoita tai kommentteja tulevaan kalustoon liittyen niin otan niitä kyllä mielelläni vastaan vaikka en minkään toteutumista voi taatakaan. Oma henkilökohtainen mielipiteeni on, että matkustajiltakin pitäisi kysyä ideoita ja toivomuksia, jos vaikka tulisi ilmi jotain asioita mitä itse ei ole keksinyt.
Kiitos vielä kerran erittäin asiallisista seka asiantuntevista vastauksista, jotka ovat mielestäni olleet tämän foorumin parhainta antia pitkään aikaan :).
Palataan asiaan, jos/kun tulee lisää tiedusteltavaa mieleen.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Nyt tuli mieleeni eräs "nippelitietokysymys" MaZolle, joka on ajoittain askarruttanut mieltäni:

Millainen heitto on ovien paikoissa junasarjojen M100 ja M200 välillä? Tarkoitan mahdollisia, tai kuten itse totesit, todennäköisiä, laituriovia ajatellen. Onko laituriovet mahdollista saada toimimaan hyvin erilaisista ovityypeistä ja niiden paikkojen eroista huolimatta?

Itse olen esimerkiksi juuri Hongkongissa ja Shanghaissa nähnyt laituriovien toiminnan erilaisten ovityyppien kanssa; ko. kaupunkien metrojunatyypeissä on lähinnä kääntöliukuovia seka tavanomaisia liukuovia.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Millainen heitto on ovien paikoissa junasarjojen M100 ja M200 välillä? Tarkoitan mahdollisia, tai kuten itse totesit, todennäköisiä, laituriovia ajatellen. Onko laituriovet mahdollista saada toimimaan hyvin erilaisista ovityypeistä ja niiden paikkojen eroista huolimatta?

Itse olen esimerkiksi juuri Hongkongissa ja Shanghaissa nähnyt laituriovien toiminnan erilaisten ovityyppien kanssa; ko. kaupunkien metrojunatyypeissä on lähinnä kääntöliukuovia seka tavanomaisia liukuovia.

Ovien paikkatietoja en ole löytänyt eikä kukaan ole niitä kertonut, joten en voi tarkkaa vastausta antaa. M100 sarjassa, lyhyemmän ohjaamon takia, etumaisin ovi ainakin näyttäisi olevan joitain kymmeniä senttejä edempänä kuin M200 sarjassa ja ovien keskinäinen etäisyys on hieman suurempi. Ongelma pitäisi olla ratkaistavissa hieman junan ovea leveämmillä laituriovilla ja pysäyttämällä M100 sarjan junat hieman aikaisemmin (luokkaa puolimetriä).
Ovijaon mittoja muuten tarvitsisin itsekin ja yritin eilen etsiä niitä, mutta vaikuttaa siltä, että joudun ottamaan mittanauhan käteen. :D

Ovityypillä tuskin on merkitystä laituriovien toimintaan, koska junan ja oven väliin voidaan jättää riittävä tila kääntöliukuovien ulos työntymistä varten. M200:n ovet eivät kovin paljoa tule asemalaiturin päälle, joten laituriovien ei tarvitsisi olla kovin kaukana reunasta. Laiturioviin en kylläkään ole pahemmin perehtynyt (en edes nähnyt 'livenä' :) ), joten varmuudella en voi sanoa mitään.
 
Viimeksi muokattu:
Takaisin
Ylös