Porton metro

En kyllä allekirjoita tuota toveri JE:n lausuntoa, että "Metro do Porto" olisi raitiotie. Kyllä se on ihan oikea Metro.

Määritelmät ovat tietysti nekin tulkinnanvaraisia, mutta minä pidän Porton järjestelmää raitiotienä ihan seuraavista tekijöistä katsoen:
- rata sijaitsee osaksi kadulla
- vaunut soveltuvat täydellisesti katuliikenteeseen

Tässä suhteessa Porton systeemi vastaa esimerkiksi Dortmundin linjoja U43 ja U44 (joita pidetään U-tunnuksista huolimatta raitiolinjoina) sekä kaikkia Bochumin 1000 mm raitiolinjoja ja Brysselin ja Antwerpenin ns. esimetroja: matalat laiturit ja katuliikennekelpoinen kalusto, mutta linjasto silti ainakin osaksi tunnelissa tai muutoin omalla väylällään.

Nämä seikat tuntien järjestelmää on vaikea pitää varsinaisesti metrona. Siinä kuitenkin olen Compactin kanssa puolestaan täysin samaa mieltä, että Porton järjestelmä (kuten myös nuo esimerkit Saksasta ja Belgiasta) muistuttavat enemmän useimpia Keski-Euroopan metrojärjestelmiä kuin meidän oranssi paikallisjunamme tekee.

Jos metron rajaa määritelmällisesti niinkin tiukasti kuin teen, on sekin vähän tulkinnanvaraista, voiko Helsinkiä ylipäätään pitää metrokaupunkina. Totta, Helsingin metro ei vastaa valtion rataverkon kaikkia standardeja. Sallitut akselipainot ovat alhaiset, sähköistysjärjestelmä poikkeava jne. Mutta päärataverkosta poikkeavat standardit eivät riitä tekemään rautatiestä ei-rautatietä. Valtion rataverkon kanssa hiukan yhteensopimattomia rautateitä kun on maailma täynnä. Tavallaan kai kaikki täysmetrojärjestelmät ovat rautateitä, mutta Helsingin metro on sitä paljon yksiselitteisemmin kuin moni muu.
 
Täytyy muistaa että "metro" -sanan merkitys on laajempi kaupallisessa kuin liikenneteknisessä mielessä. Suomen arkikielestähän on pikkuhiljaa kadonnut vanhanaikaiselta kuulostava termi "maanalainen (rautatie)" joka määrittelee tarkemmin mistä on kysymys, ja sen on korvannut metro-sana tarkoittamaan samaa asiaa teknisessä mielessä. Kaupallisesti katsottuna monet kaupungit varsinkin latilanaisella kielialueella käyttävät nimeä "Metro" paikallisista raideliikennesysteemeistä jotka käytännössä ovat raitioteitä tai ns esimetroja.

Itse tekisin sellaisen karkean jaon että raitiotietyyppinen rata on metro jos se kulkee kaupungin keskustassa kokonaan maan alla tai eristetyllä radalla.

t. Rainer
 
Mitä lisäarvoa itsepäisestä tasoerottelusta on väljässä ympäristössä kulkevalle lähiömetrolle? Liikenteen esteettömyys on asiakkaan kokema ja hyödyntämä ominaisuus. Liikenteen esteettömyyden voi toteuttaa sillalla, liikennevaloetuuksulla tai tunnelilla ympäristön mukaan. Matkustajan esteettömyys on matkustajan kokema ja hyödyntämä ominaisuus. Laituri tekee vaunuista esteettömän, jos vaunun lattia on laiturin korkeudella, oli se matala tai korkea.
 
Mitä lisäarvoa itsepäisestä tasoerottelusta on väljässä ympäristössä kulkevalle lähiömetrolle? Liikenteen esteettömyys on asiakkaan kokema ja hyödyntämä ominaisuus. Liikenteen esteettömyyden voi toteuttaa sillalla, liikennevaloetuuksulla tai tunnelilla ympäristön mukaan. Matkustajan esteettömyys on matkustajan kokema ja hyödyntämä ominaisuus. Laituri tekee vaunuista esteettömän, jos vaunun lattia on laiturin korkeudella, oli se matala tai korkea.

Niin, kysymys on lähinnä siitä, että matalalattiatekniikka joka mahdolistaa raitiovaunuun nousemisen ilman portaita on ollut olemassa vasta n 15 vuotta, ja siksi kaikissa metroissa ja pikaraitiotiejärjestelmissä joiden rakentaminen on aloitettu ennen sitä, on esteettömyys pystytty toteuttamaan vain korkeiden laitureiden avulla. Aikaisemmin, kun raskasmetron rakentaminen vaati myös suuria matkustajavolyymeja ja pitkiä junia, kuluttivat metrojunien moottorit niin voimakkaita virtamäärää että ilmajohdot eivät olisi toimineet, ja siksi piti sähkönsyöttö hoitaa virtakiskolla. Sen takia ovat vanhemmat metrot kautta maailman eristetty muusta liikenteestä koko linjapituudellaan.

t. Rainer
 
Mitä lisäarvoa itsepäisestä tasoerottelusta on väljässä ympäristössä kulkevalle lähiömetrolle? Liikenteen esteettömyys on asiakkaan kokema ja hyödyntämä ominaisuus. Liikenteen esteettömyyden voi toteuttaa sillalla, liikennevaloetuuksulla tai tunnelilla ympäristön mukaan. Matkustajan esteettömyys on matkustajan kokema ja hyödyntämä ominaisuus. Laituri tekee vaunuista esteettömän, jos vaunun lattia on laiturin korkeudella, oli se matala tai korkea.
No just näin!

Markkinointinimenä voi vaikka myydä kahvia nimellä jätski. Elintarvikelaissa tms. on määritelty, että esim. jäätelö on maidosta valmistettu tuote, joten jos tekee jäätelöä, jonka raaka-aineina ovat kasvit – sellaista on saatavilla – sitä ei saa myydä nimellä jäätelö. Ja laktoositon ja rasvaton maito on nimettävä maitojuomaksi, koska se ei täytä enää maidon laissa olevaa määrittelyä.

Mutta sanalla metro ei ole lainsuojaa, joten ratikkaa saa nimittää metroksi, niin kuin monessa paikassa Porton lisäksi tehdään. Tulee mieleen San Francisco (Muni Metro) ja Byssel, jossa maanalaiset raitiotieosuudet ovat M-tunnuksella.

Portossa ajetaan raitiovaunuilla sekä metroradalla, junanradalla että raitiotieradalla. Raitiotierataa on sekä kadulla, kadun vieressä erillisratana että kävelyalueilla. Junanratoina on perusteltua pitää niitä entisiä rautatieosuuksia, joilla liikenne nykyään rajoittuu vain raitiovaunuilla ajoon, mutta joilla on käytössä rautatiemäinen liikennöintikäytäntö opastinjärjestelmineen.

Tekniikka on nykyään kehittynyt niin, ettei ole enää olemassa pelkästään erillisiä metroja, raitioteitä ja junia järjestelminä. Jos ollaan tarkkoja, niin ei ole aivan selvästi ollut koskaan. Maailman ensimmäisenä metrona pidetään Lontoota, jossa liikenne aloitettiin höyryvetureiden vetämillä junilla. Niin alkoi Wienin metronkin liikenne. Tosin kolmesta ennen höyryllä ajetusta radasta vain yhdellä ajetaan nykyään metrojunilla. Yhdellä ajetaan raitiovaunuilla ja yhdellä sähkömoottorijunilla. Pariisin metro aloitti liikenteen 2-akselisilla raitiovaunuilla. Nykyisetkin 4-akseliset vaunut ovat suunnilleen saman kokoisia kuin meidän 4-akseliset ratikkamme olivat. Keski-Euroopassa monet paikallisrautatiet muuttuivat raitioteiksi, kun höyryjunat korvattiin sähkökäyttöisellä kalustolla. Joka ajeli kaduilla, tietenkin kun niin olivat tehneet höyrveturijunatkin.

Katsokaapas tätä sivua. Mitä niissä aloituskuvissa on?

Nykyään on selkeämpää todeta, onko kalusto raitiovaunuja, sähkömoottorijunia vai metrojunia. Kaksi jälkimmäistä eivät voi kulkea kuin niitä varten tehdyillä rautateillä tai metroradoilla, mutta raitiovaunut voivat kulkea kaikkialla – kuten Portossa. Eli raitiovaunuin hoidettu raitioliikenne on kaikkein joustavin henkilöraideliikenteen muoto. Rautateiden (junaratojen) ja metroratojen lisäksi on siis vielä olemassa raitioteitä.

Mutta ei täällä Suomessa auta, vaikka tänne tuotaisiin Eurotram-vaunuja ja vaikka ne maalattaisiin oransseiksi ja niiden sanottaisiin olevan metroja. Viime aikojen tapahtumat ovat osoittaneet, ettei edes riitä, että on sellainen metro kuin 1980-luvulla rakennettu HKL:n metro on. Täällä tarkoitus on rakentaa mahdollisimman kallista jotakin, jota nyt vain satutaan nimittämään metroksi.

Ei riittänyt se, että Espooseen tehdään tuplahinnalla tunnelirataa, piti vielä ympätä mukaan kuljettajattomuus, että hinta nousee. Ja sama Östersundomissa. Umpimetsään missä on tilaa vaikka mihin pitää tehdä kuljettajatonta tunnelimetroa. Muuten ei maksa tarpeeksi. Vantaan metsiinkin tehdään metroa. Jos alue olisi ollut Helsinkiä, sinnekin varmaan olisi tehty vielä kuljettajaton ajo, jotta olisi maksanut tarpeeksi. Olihan sitä yritystä parin raportin verran.

Aikaisemmin, kun raskasmetron rakentaminen vaati myös suuria matkustajavolyymeja ja pitkiä junia, kuluttivat metrojunien moottorit niin voimakkaita virtamäärää että ilmajohdot eivät olisi toimineet, ja siksi piti sähkönsyöttö hoitaa virtakiskolla. Sen takia ovat vanhemmat metrot kautta maailman eristetty muusta liikenteestä koko linjapituudellaan.
Ei se ihan näin mennyt. Sivukisko keksittiin tilan säästämiseksi, kun tunneleiden tekeminen oli kallista. Kun sivukisko on maassa, siinä joudutaan viemään suuria virtoja, koska jännitettä ei voi nostaa. Tämä rajoittaa sivukiskovirroituksessa mahdollista tehoa. Ja siksi tehokkaissa järjestelmissä onkin ilmajohto ja korkeampi jännite. Mutta myös vanhoja järjestelmiä on ilmajohdolla. Esimerkiksi Madrid, yksi Euroopan ensimmäisistä ja suurimmista.

Antero
 
Ei se ihan näin mennyt. Sivukisko keksittiin tilan säästämiseksi, kun tunneleiden tekeminen oli kallista. Kun sivukisko on maassa, siinä joudutaan viemään suuria virtoja, koska jännitettä ei voi nostaa. Tämä rajoittaa sivukiskovirroituksessa mahdollista tehoa. Ja siksi tehokkaissa järjestelmissä onkin ilmajohto ja korkeampi jännite. Mutta myös vanhoja järjestelmiä on ilmajohdolla. Esimerkiksi Madrid, yksi Euroopan ensimmäisistä ja suurimmista.

Olet varmaan oikeassa siinä suhteessa, mutta Tukholman kohdalla olen kuullut selityksen että virtakisko piti rakentaa nimenomaan virtamäärän vuoksi. Tukholman vanhassa esimetrossa joka ajettiin raitiovaunuilla (Slussen-Skanstull) oli ilmajohdot tunnelissa, mutta ne eivät olisi kestäneet sen ajan tekniikalla rakennettujen metrojunien vaatimaa virtamäärää ja siksi virroitussysteemi vaihdettiin metroistumisen myötä.

Se että miksi Oslossa, jossa vanhoja esimetropätkiä muutetaan täysmetroksi, asennetaan virtakiskot, taas en ymmärrä. Osaako joku asioista paremmin tietävä selittää?

t.Rainer
 
Se että miksi Oslossa, jossa vanhoja esimetropätkiä muutetaan täysmetroksi, asennetaan virtakiskot, taas en ymmärrä. Osaako joku asioista paremmin tietävä selittää?
Oslossa halutaan eroon 2-neuvoisesta kalustosta. On vähän halvempaa kun ei ole kahdennettua virroitusta ostettavana ja huollettavana. Siis kaluston kannalta. Epäilen kuitenkin, että siitä säästöstä maksetaan monta kertaa enemmän ratarakenteissa.

Vähän yllättävä tuo Tukholman selitys. Tosin minulla on itsellänikin hämärä mielikuva, että olisin jotain tuollaista lukenut.

Antero
 
En kyllä allekirjoita tuota toveri JE:n lausuntoa, että "Metro do Porto" olisi raitiotie. Kyllä se on ihan oikea Metro.

Se vaan on jotain ihan muuta kuin mitä Suomessa metro-sanalla halutaan viestiä. Se "metro" taipuu moneksi muuksikin, kuin sellaiseksi vanhakantaiseksi maanuumeniin rakennetuksi valtionrautatiet-tyylin paikallisjunaksi, mihin suomalaiseen erityisolosuhteeseen hallinto- ja suunnitteluvirkamiehet meidät pakottavat.

Ehkä tämä on vielä toistaiseksi liioittelua, mutta tähän suuntaan ollaan menossa ja hyvä niin. Termi metro tarkoittaa yhä enemmän palvelultaan korkeatasoista joukkoliikennelinjaa, eikä niinkään tiettyä liikennevälinettä. Onhan terminä yleistynyt jopa "metrobussi".

Ja mielestäni nämä metron laatutekijät:
-pieni vuoroväli, alta kymmenen minuuttia
-suurehko linjanopeus, pysähdytään vain asemilla
-korkeatasoiset asemat tai pysäkit
-selkeä brändäys, tunnus tai tunnukset, väri tai värit yms. Siten että metroaseman tunnistaa vaivatta niin kartalta kuin kadultakin. Tämä on oikeastaan osa matkustajainformaatiota.
Matkustajainformaatiosta vielä sen verta, että edellisistä kohdista seuraakin, että perinteinen informaatio aikatauluineen yms. on oikeastaan tarpeetonta, se on vain matkustajille tarjottua lisäpalvelua.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Tukholmaan sen verran lisäkommenttia, että alkuperäinen Örbyn erittäin tehokas, virtaviivainen, palveleva yms. pikaraitiotierata käytti ilmajohdotusta ja varsinaisella pikaosuudella ajojännite oli vallan 900V. Hiukan erikoista siis ettei tunnelbanaa varten olisi voitu käyttää ilmajohtovirransyöttöä.
 
Olet varmaan oikeassa siinä suhteessa, mutta Tukholman kohdalla olen kuullut selityksen että virtakisko piti rakentaa nimenomaan virtamäärän vuoksi. Tukholman vanhassa esimetrossa joka ajettiin raitiovaunuilla (Slussen-Skanstull) oli ilmajohdot tunnelissa, mutta ne eivät olisi kestäneet sen ajan tekniikalla rakennettujen metrojunien vaatimaa virtamäärää ja siksi virroitussysteemi vaihdettiin metroistumisen myötä.

Itse asiassa Tukholmassa suunniteltiin alunperin ilmajohtometroa. Ensimmäisessä metrovaunussa 2001 oli kattovirrotin, kuvattuna koeajolla vuonna 1949. Jo ennen varsinaisen liikenteen alkua vuonna 1950 tultiin siihen tulokseen, että tulevaisuudessa metrojunien koon kasvaessa jopa 8-vaunuisiksi, ei ilmajohdoista riitä virtaa niin pitkille junille. Siten päädyttiin sivukiskovirroitukseen. Ilmajohtovirroitus olisi riittänyt ainakin alkuvuosien junille, linjaa 18 ajettiin kolmivaunuisina (C1/C2 -vaunuja) ja linjaa 19 kaksivaunuisina junina.

Se että miksi Oslossa, jossa vanhoja esimetropätkiä muutetaan täysmetroksi, asennetaan virtakiskot, taas en ymmärrä. Osaako joku asioista paremmin tietävä selittää?

Oslon kahdessa protometrovaunussa 1960-luvun alkupuoliskolta oli kattovirrottimet. Syy oli tietenkin se, että niillä ajettiin koeajoja läntisillä "esimetro"radoilla. Itäisillä metroradoilla maksimipituus oli kuusi vaunua. Oslon metrovaunut olivat toki isompia kuin Tukholman vastaavat vaunut. Ilmeisesti Tukholman esikuvan mukaan itäisille metroradoille asennettiin siksi sivuvirtakiskot. Vuosien saatossa suunniteltiin läntisten ja itäisten ratojen yhdistäminen. Ensimmäisena läntisistä radoista yhdistyi ja yhdenmukaistui virtakiskoradaksi Sognsvannsbanen vuonna 1993 (muistaakseni). Ja kuten Antero totesi, Oslossa haluttiin eroon kaksivirtajärjestelmävaunuista. Ja sehän onnistui lopulta, kun Holmenkollbanen muutettiin sivuvirtakiskoiseksi.

Ratojen yhdistäminen osoittautui menestykseksi. Oslon metron suosio kasvoi merkittävästi. Melko "uudet" kaksoisvirroitusvaunut (T2000) sen sijaan osoittautuivat ei niin menestyksellisiksi. Ne ovat jääneet lopullisesti pois liikenteestä. Home, ruoste ja tekniikan temppuilu pistivät nämä vaunut ennenaikaiselle eläkkeelle.

---
Toisessa Tukholman koeajokuvassa näkyy sekä katto- että sivukiskovirrotin.
 
Viimeksi muokattu:
...esimetroja...

Tuo se nyt on kaikkein höhlin nimitys mitä voi olla. Ei kerro asiasta yhtään mitään. Onko se jonkinlainen metrojunan munavaihe, vai?

Helsingin itämetro on sitten myös esimetro. Länsimetrohan se on kehityksen tällä hetkellä kuviteltu huipentuma ja lopullinen kliimaksi: automaatti, pienet asemat, lyhyet junat ja vartiointiliikkeen haalariäijä ainoana viisautta jakavana henkilönä. Sitähän sitten saadaan itäänkin lähivuosina.

Toisaalta: portolaiset, portugalilaiset, sekä hyvin monet muutkin luokittelevat "Metro do Porton" ihan oikeasti metroksi. Järjestelmän suunnittelijat, käyttäjät, matkustajat, harrastajat sekä moni muu. Jos jotkut suomalaiset jukuripäät pitävät tuota Porton metroa raitiovaununa, kyllä sikäläiset asian korjaavat vahvoin sanakääntein. Eihän se mikään ratikka ole, vaan justiinsa nimenomaan metro! Ratikka on sitten ihan jotain muuta. Sopii vaikka käydä joskus Stadissa niillä ajelemassa, siellä niitä ratikoita on.

Portugalin valtion luokittelussa (IMTT Instituto da Mobilidade e dos Transportes Terrestres) Porton metro on myös metro, ei ratikka, eikä sitä tee ratikaksi suomalaisten harrastajien asiasta vänkääminen. Ettäkö metro olisi vain malmiradan toleransseilla rakennettu maanuumenissa liikennöivä 3. lk:n mukavuuksilla varustettu puupenkkipaikkuri (tosin penkit ovat nykyaikaisesti kovamuovia). Ei tokkiinsa, sano savolaisukko.

Ja onhan Portugalissa myös toinen metrokaupunki eli Lissabon. Se on sellainen wanhanaikainen toteutus (kuten HKL), mutta kuuluu kuitenkin samaan metroluokkaan Porton kanssa. Portugali onkin avarakatseisempi maa kuin Suomi; metro voi kehittyä kolkosta kaivosradasta nykyajan ihanteeksi ja on kuitenkin edelleen "metro".
 
Itse asiassa Tukholmassa suunniteltiin alunperin ilmajohtometroa. Ensimmäisessä metrovaunussa 2001 oli kattovirrotin, kuvattuna koeajolla vuonna 1949.

Tätä ennen, 40-luvun puolessavälissä, oli muutamalla A13-vaunulla testattu sivukiskovirroitinta välillä Sockenplan-Svedmyra.

Vieläkin taitaa muuten olla jäljellä yksi uudelleenrakennettu entinen Örbyvaunu sivukiskovirroittimella. Vm. -30/-57 ja työ maistuu!
 
Tuo se nyt on kaikkein höhlin nimitys mitä voi olla. Ei kerro asiasta yhtään mitään. Onko se jonkinlainen metrojunan munavaihe, vai?

Ei ole junan munavaihe vaan radan. Se nyt sattuu olemaan joukkoliikenneammattilaisten käyttämä termi ja käännös ranskan sanasta prémetro ja tarkoittaa osittain maanalaista rataa jota liikennöidään raitiovaunu- eli light rail- kalustolla. (Kuten varmaan tiesit)

Entisaikaan ne päivitettiin lähes järjestään raskasmetroiksi, mutta nykyään kun on mahdollista ajaa matalalattiakalustolla, niin osa niistä on jätetty pysyvästi ennalleen.

Esimetrovaihetta on joissakin kaupungeissa nähty tarpeellisena siksi että johonkin uuteen asuinalueeseen on haluttu nopea raideyhteys mutta kaupungin varsinaisen metron rakennustöiden ollessa kesken, on päädytty yhdistää uusi rata tilapäisesti kaupungin raitiotieverkkoon ja ajaa raitiovaunuiilla kunnes versinainen metro on valmis. Näin esim Tukholmassa aikanaan. Toinen syy on ollut olemassaolevien raitioteiden upottaminen tunneleihin keskustasssa kuten monessa saksalaiskaupungissa, odottamaan myöhempää muuttamista raskasmetroksi, joka joidenkin osalta on jäänyt toteutumatta. Tällainen toteutusmallihan oli aikoinaan ehdolla Helsingissäkin mutta nykyisen itä-länsisuuntaisen metrolinjan kohdalla ei tehty niin.

Porton metroa voi siitä syystä kutsua metroksi koska se on kokonaan uusi järjestelmä, ja se on tarkoitettu pysyvästi sellaiseksi, ja kaupungissa ei ollut raitiovaunuja ennen sitä, tai jos oli niin niiden lakkakuttamisesta on kulunut niin pitkä aika että mitään vanhaa ei ole voitu uusiokäyttää.

t. Rainer
 
Entisaikaan ne päivitettiin lähes järjestään raskasmetroiksi, mutta nykyään kun on mahdollista ajaa matalalattiakalustolla, niin osa niistä on jätetty pysyvästi ennalleen.
Kuinkahan asia on. Minulla on sellainen käsitys, että tilanne on juurikin päin vastoin. Vain muutama esimetro on päätynyt sellaiseksi, jota voi nimittää raskasmetroksi (= täysin muusta liikenteestä eristetty rata ja liikennöinti).

Kun käyn läpi Euroopassa toimivat metroiksi nimitetyt järjestelmät, sieltä löytyy useita sellaisia, jotka ovat aikaisemmin olleet paikallisrautateitä, jotka on myöhemmin muutettu metroiksi. Mutta ei niitä rautateitä ole 1800-luvun lopulla perustettu esimetroina sitä varten, että joskus 60–80 vuotta myöhemmin ne muutetaan metroiksi. Tämä koskee myös niitä entisiä rautatieosuuksia, joilla Porton ratikat (sori Compact, raitiovaunujahan ne ovat ;)) nyt liikennöivät osana Metro do Porto -nimistä järjestelmää.

Esimetrovaihetta on joissakin kaupungeissa nähty tarpeellisena siksi että johonkin uuteen asuinalueeseen on haluttu nopea raideyhteys mutta kaupungin varsinaisen metron rakennustöiden ollessa kesken, on päädytty yhdistää uusi rata tilapäisesti kaupungin raitiotieverkkoon ja ajaa raitiovaunuiilla kunnes versinainen metro on valmis. Näin esim Tukholmassa aikanaan.
Itse asiassa minun on aika vaikea keksiä, mikä nykyisistä metroista olisi selkeästi sellainen, että on rakennettu rautatie sitä varten, että sitä on tarkoitus liikennöidä suljettuna ja muusta liikennejärjestelmästä erillisenä mutta aluksi sitä liikennöidään raitiovaunuilla ja muuhun liikennejärjestelmään yhteydessä. Tukholmassa oli kai näin vihreän linjan kanssa ja Oslossa on joitain osuuksia rakennettu samalla ajatuksella. Mutta Holmenkollenin rata on otettu metron osaksi jälkikäteen ja Oslon raitiotietunneli 1928 tehtiin kuitenkin kai nimenomaan raitiovaunuille ja ajatus metrosta eli Tukholman tunnelbanan teknisten ratkaisujen kopioinnista mm. kalustoon syntyi myöhemmin. Saa korjata, jos olen väärässä.

Kaikki muut metrot ovat minun mielestäni syntyneet joko suoraan metroiksi tai ne on muutettu sellaisista järjestelmistä, joita perustettaessa ei ole ajateltu, että järjestelmä muutetaan metroksi. Eihän sellaista voitu ajatella ennen 1890-lukua, jolloin sähkömoottorivaunuihin perustuva tunnelijuna vasta keksittiin.

Sen sijaan iso määrä on esimetroiksi rakennettuja järjestelmiä, joista ei koskaan tullut metroja. Käytännössä kaikki saksalaiset Stadtbahnit. Ne ovat joko jääneet tunneliosuuksiksi raitioliikenteelle tai niitä ei alun perinkään ajateltu muutettavaksi täysin suljetuiksi järjestelmiksi. Stuttgart tai Kölnin korkealaiturilinjat ovat esimerkkejä siitä, että suunniteltiin ja tehtiin metromainen raitiotie, jonka metromaisuuden keskeinen elementti on korkea laituri. Mutta jotka poikkeavat täysmetrojärjestelmästä olennaisesti siten, että rata voi sijaita myös katuympäristössä.

Eli voisitko listata, mitä metrot ovat sinusta esimetroista syntyneitä raskasmetroja?

Antero
 
Takaisin
Ylös