Sivu 4 / 6 EnsimmäinenEnsimmäinen 123456 ViimeisinViimeisin
Näytetään tulokset 46-60/80

Viestiketju: Porton metro

  1. #46

    Liittynyt
    09.07.2005
    Viestejä
    540

    oletus Vs: Porton metro

    Lainaus Alunperin kirjoittanut janihyvarinen Näytä viesti
    Käsitykseni on sama, että metro rakennettiin metroksi Brysselissä.
    Nykyisen Brysselin raskasmetron linjojen 1/5 ja 2 ydinosat ovat alkujaan esimetro- eli ratikkatunneleita. Ykkös-vitoslinjalla tunneliosuus Schuman-De Broukère avattiin vuonna 1969 ja kakkoslinjan Rogier-Louise/Louiza avattiin vaiheittain vuosien 1970 ja 1985 välisenä aikana. Ensiksimainittu esimetrotunneli muuttui raskasmetrotunneliksi vuosina 1976-77. Kakkoslinja otettiin käyttöön vuonna 1988. Kakkoslinjan esimetrotunnelissa liikennöi 1980-luvulla kuusi eri ratikkalinjaa.
    :P

    Matkustajat, tehkää kasoja kadun reunaan!

  2. #47

    Liittynyt
    15.08.2008
    Viestejä
    2005

    oletus Vs: Porton metro

    Metromaisuus vaikuttaa vastaus vastaukselta isommalta junaturmalta. Itse suosittelisin vahvasti koko sanan jättämistä pois keskustelusta, siitä ei saa mitään järkevää irti.

    Metropalvelussa ei todellakaan tule olla mielivaltaista kapasiteettikynnystä. Reuna-arvoina on vain ja ainoastaan yksittäisen asiakkaan kokema, mitattavissa oleva palvelu. Eivät siis palveluntuottajan toteutusyksityiskohdat, kuten yksikkökoko, yksikköjen toteutustapa ja hintatehokkuus. Asiakasta ei toteutusyksityiskohdat kiinnosta. Asiakasta kiinnostaa vain nousta kätevästi vaunuun, joka johtaa lähelle hänen määränpäätään helposti ennakoitavalla tavalla.

    Jossain päin maailmaa voi olla jopa taksimetro.

  3. #48

    Liittynyt
    26.07.2005
    Sijainti
    Espoo
    Viestejä
    794

    oletus Vs: Porton metro

    Älkää nyt jankatko selvää asiaa. Porton Metroksi nimetty järjestelmä on raitiotie. Saahan niitä junia nimittää millä nimellä tahtoo. Selvä raitiotie se on.

    Suomessakin voidaan Laajasalon ratikka nimetä Köysiradaksi. Portugalilaiset, jotka tulevat väittämään tuota ratikkaa metroksi, saavat kuulla, että kyseessä onkin Köysirata.
    Blogi yleisistä saunoista: http://www.saunakulttuuri.com

  4. #49

    Liittynyt
    14.07.2005
    Sijainti
    koti: Espoo/työ: Helsinki
    Viestejä
    5510

    oletus Vs: Porton metro

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Antero Alku Näytä viesti
    Frankfurt:
    Kuten JE kertoi, systeemi on jäänyt Stadtbahniksi, josta ei tullut alkuperäisen suunnitelman mukaista suljettua metroa.
    Frankfurtin kohdalla raskasmetroksi kutsumista puoltaa se että kaupungissa on erikseen melko laaja katuraitiotieverkko jolla ei ole mitään yhteistä metron kanssa kuin ehkä varikot. Lisäksi Franfurtissa U-Bahnissa käytetyt vaunut ovat paljon kulmikkaampia kuin Stadtbahn- ja raitiovaunut yleensä eli jyrkkiin kadunkulmiin niillä ei ole menemistä.

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Antero Alku Näytä viesti
    Wien:
    Höyryvetureilla liikennöidyt Stadtbahnit vastaavat Berliinin S-Bahnia. Ne tehtiin kaupunkialueella palveleviksi henkilöliikenteen rautateiksi ennen kuin sähkömoottorivaunuista tiedettiin mitään. Ne eivät olleet esimetroja. Wienin ratikkatunneli on edelleen ratikkatunneli, eikä se metroksi koskaan muuttunekaan.
    Wienin alkupräisestä ratikkatunnelista osa on muutettu 1980-luvulla raskasmetroksi jota ajaa linja U2. (kuten JE jo totesi)

    "Wanha" Stadtbahn remontoitiin 1. maailmansodan jälkeen koko raideinfran osalta, työ kesti monta vuotta, sähkökäyttöiseksi esimetroksi, joista yksi osa modernisoitiin pintapuoleisesti 1980-luvulla ja kalusto korvattiin ensin (käytetyillä) Düvag-nivelvaunuilla odottamaan linjan metroksi muuttamista, mutta vaunut korvattiinkin myöhemmin uusilla matalalattiavaunuilla jolloin ratainfra sai jäädä ennalleen.Linjaa on jatkettu etelään hyödyntäen osittain vanhaa pikaraitiotielinjaa joka esristetiin ja siinä vaiheessa se sai metron linjatunnuksen U6. Toinen osa muutettiin sivuvirtakiskometrolinjaksi U4 ja kolmas S-bahniksi eli lähijunaradaksi 1970-luvulla. (Kuten varmaan tiedät). U6-linjan historiallisen merkityksen, arvokkuuden ja viihtyvyyden kannalta oli ehdottomasti paras ratkaisu odottaa että oli saatavilla matalalattiakalustoa, ettei tarvinnut muuttaa sitä raskasmetroksi. U4-linja on varsin kolkko siihen verrattuna.

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Antero Alku Näytä viesti
    Bryssel:
    Ratikkatunnelit ovat ratikkatunneleita, metro tehtiin Brysseliin erikseen. Ratikkatunneleita ei kannata eikä voi muuttaa metrovaunuliikenteelle, sillä silloin ratikkaverkko menisi sekaisin ja toisaalta yhteydet muuhun metroverkkoon olisivat vähintään ongelmalliset.
    Ks muiden vastaajien kommentit ja UrbanRail.net

    Lisäksi Milanon metrolinja M2 on syntynyt alunperin vanhasta ratikkalinjasta joka ensin eristettiin kokonaan mutta ajettiin raitiovaunuilla kuten Tukholmassa, ja myöhemin vaihdettiin kalusto metrojuniksi.

    Buenos Airesissa jo varhaisessa vaiheessa 20-30 luvulla harrastettiin esimetro-metro konversiota. Tämä osittain johtuen siitä että eri linjoilla oli eri omistajat alunperin mutta kun niiden omistajat vaihtuivat niin pistetiiin tekniikka uusiksi.

    Lainaus Alunperin kirjoittanut late- Näytä viesti
    Glasgow'n metro on tulkintani mukaan syntynyt metrona. Käyttövoimana oli alkujaan höyrykoneisiin perustuva kaapeliveto, mutta järjestelmä on täysin maan alla erittäin pienissä tunneleissa. Itse asiassa nykyiset pienet junat ovat nekin alkuperäisiä suurempia. Glasgow'ssa on lisäksi maanalainen junareitti Argyle line, joka on osa rautatieverkkoa. Ehkä tämä sotkee.
    Mahtoikohan Antero tarkoittaa Glasgown lähijunaverkostoa jolle rakennettiin tunneleita ja maanalaisia asemia 1970-luvulla samaan tyyliin kuin Saksan S-Bahnit? Vai sekoittikohan hän Liverpoolin Mersey-rataan joka oli alunperin höyrykäyttöinen maanalainen rautatie?

    t. Rainer
    Viimeisin muokkaaja R.Silfverberg; 06.05.2011 kello 10:14. Syy: kirjoitusvihreitä korjattu

  5. #50
    JE
    JE ei ole kirjautuneena

    Liittynyt
    29.06.2005
    Viestejä
    1220

    oletus Vs: Porton metro

    Lainaus Alunperin kirjoittanut R.Silfverberg Näytä viesti
    Frankfurtin kohdalla raskasmetroksi kutsumista puoltaa se että kaupungissa on erikseen melko laaja katuraitiotieverkko jolla ei ole mitään yhteistä metron kanssa kuin ehkä varikot. Lisäksi Franfurtissa U-Bahnissa käytetyt vaunut ovat paljon kulmikkaampia kuin Stadtbahn- ja raitiovaunut yleensä eli jyrkkiin kadunkulmiin niillä ei ole menemistä.

    - -
    "Wanha" Stadtbahn remontoitiin 1. maailmansodan jälkeen koko raideinfran osalta, työ kesti monta vuotta, sähkökäyttöiseksi esimetroksi, joista yksi osa modernisoitiin pintapuoleisesti 1980-luvulla ja kalusto korvattiin ensin (käytetyillä) Düvag-nivelvaunuilla odottamaan linjan metroksi muuttamista, mutta vaunut korvattiinkin myöhemmin uusilla matalalattiavaunuilla jolloin ratainfra sai jäädä ennalleen.Linjaa on jatkettu etelään hyödyntäen osittain vanhaa pikaraitiotielinjaa joka esristetiin ja siinä vaiheessa se sai metron linjatunnuksen U6. Toinen osa muutettiin sivuvirtakiskometrolinjaksi U4 ja kolmas S-bahniksi eli lähijunaradaksi 1970-luvulla. (Kuten varmaan tiedät). U6-linjan historiallisen merkityksen, arvokkuuden ja viihtyvyyden kannalta oli ehdottomasti paras ratkaisu odottaa että oli saatavilla matalalattiakalustoa, ettei tarvinnut muuttaa sitä raskasmetroksi. U4-linja on varsin kolkko siihen verrattuna.
    Tähän vielä muutama huomio: Frankfurtin "metrolla" ja katuraitiotiellä on itse asiassa kyllä paljonkin yhteistä. Ptb-vaunut, jotka yhä ovat käytössä metroverkolla, rakennettiin alun perin raitioliikenteeseen (tyyppi P), ja niitä alun perin myös käytettiin nimenomaan raitioliikenteessä. Periaatteessa vaunut soveltuisivat edelleenkin myös raitiolinjoille, joilla niitä ei kuitenkaan käytetä, koska matalalattiaistakin kalustoa on saatavilla. Lisäksi, ellei koko verkko niin huomattava osa katuraitiotiestä joka tapauksessa soveltuu U-tyyppien "metrojunilla" ajettavaksi. Ainakin siirtoajoja varikolta toiselle myös tehdään näillä vaunuilla katuverkkoa pitkin. Tasoristeyksellistäkin järjestelmää voi ehkä joissain tapauksissa nimittää metroksi (suppeaa teknistä määritelmää käyttäen, erotuksena kaupallisesta tuotteistuksesta), mutta täysin katuliikenteeseen sovitettavissa oleva järjestelmä on kyllä vähän eri juttu. On erittäin todennäköistä, että tulevaisuudessa järjestelmät eriytyvät toisistaan enemmän, kun metropuolen viimeisetkin pysäkit saadaan korotettua (senkin jälkeen linja U5 jää pitkältä matkalta kadulle, ainakin paikoin vieläpä samoille kaistoille autojen kanssa - ei kovin metromaista). Vielä nyt kahdesta eri järjestelmästä ei voi puhua, kymmenen vuoden päästä tilanne on ehkä aivan toinen.

    Mikä osa vanhasta Wienin järjestelmästä muutettiin lähijunaliikenteelle?
    terveisin
    JE

  6. #51

    Liittynyt
    14.07.2005
    Sijainti
    koti: Espoo/työ: Helsinki
    Viestejä
    5510

    oletus Vs: Porton metro

    Lainaus Alunperin kirjoittanut JE Näytä viesti
    Mikä osa vanhasta Wienin järjestelmästä muutettiin lähijunaliikenteelle?
    Tämän kartan http://de.wikipedia.org/w/index.php?...20100905171730 linjoista sininen muuutettiin lähijunaksi, vihreä + musta on metro U4 ja ruskea on light-rail metro U6.

    Lisäksi niitä on pidennetty ja muokattu muutenkin niin että Heiligenstadtista lähijuna jatkaa Tonavalle asti itään ja ruskea U6 kääntyy jo ennen Heiligenstadtia vanhaa yhdysrataa pitkin ja jatkaa Tonavan yli Floridsdorfiin, ja se jatkaa myös etelään. Tässä nykytilanteen kartta: http://www.urbanrail.net/eu/vie/wien.htm

    t. Rainer

  7. #52
    JE
    JE ei ole kirjautuneena

    Liittynyt
    29.06.2005
    Viestejä
    1220

    oletus Vs: Porton metro

    Aivan, mutta tuon kartan lähijunaksi muutettu osuus muutettiin lähijunaliikenteelle kyllä jo "hiukan" ennen 1970-lukua. Enpä usko että siellä on sähkökäyttöisillä vaunuilla koskaan edes ajettu muuten kuin ÖBB:n komennossa.
    terveisin
    JE

  8. #53

    Liittynyt
    14.07.2005
    Sijainti
    koti: Espoo/työ: Helsinki
    Viestejä
    5510

    oletus Vs: Porton metro

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Compact Näytä viesti
    Kun valtion rataverkolla Helsingissä avattiin Kaupunkiratoja Leppävaaraan, Tikkurilaan ja Keravalle, liikennettä nimenomaan mainostettiin "metromaiseksi". Käytössä on korkealattiajunia portaikkoineen, m/1960-luku. Asemalaitureille pääkulkureitit ovat portaikkoja (tosin lyhyitä), luiskia ja hissejä, sekä joissain tapauksissa myös koneportaita. Metromaisuus tarkoittaa entiseen aikaan verrattuna vain sitä, että juna kulkee tiheämmin.
    Minulla on muistikuvia että jo Martinlaakson radan valmistuessa 1975, sitä ja sen junaliikennettä kuvailtiin mediassa ym "metromaisena" ja sitä se kieltämättä jossain määrin oli. Siitä huolimatta että siihen aikaan vuoroväli oli ruuhka-aikaan 15 min ja 30 min ruuhkan ulkopuolella. Se onko jokin liikennemuoto metromainen, ratkaisee kokonaisuus palvelun kannalta. Yhtenäinen kalusto, ja jos ei vuoroväli ole tiheä, niin sen on oltava säännöllinen että aikataulun muistaa ulkoa, asemilla yhteneväinen palvelu, laadukas matkustajainfo jne jne. Myös kapasiteetillä ja nopeudella on merkitys. Bussista en mielellän käyttäisi sanaa "metro" ellei selkeästi kerrota että kyseessä on bussi. Raitiovaunua voi kaupallisessa mielessä kutsua metroksi jos se täyttää ne laaukriteerit jotka erottaa sen perineisestä hitaasta raitiovaunusta ja lähijunakin jos em laatukriteerit täyttyvät.

    Lainaus Alunperin kirjoittanut JE Näytä viesti
    Aivan, mutta tuon kartan lähijunaksi muutettu osuus muutettiin lähijunaliikenteelle kyllä jo "hiukan" ennen 1970-lukua. Enpä usko että siellä on sähkökäyttöisillä vaunuilla koskaan edes ajettu muuten kuin ÖBB:n komennossa.
    Tämän sivun: http://de.wikipedia.org/wiki/Stadtbahn_Wien mukaan löytyy lisää mielenkiintoisa tietoa. Sinistä esikaupunkilinjaa ei muutettu koskaan kaupungin sähkö-Stadtbahniksi vaan liikenne säilyi 1. maailmansodan jälkeen valtionradoilla, ja henkilöliikenne lakkautettiin 1932 ja avattiin uudelleen vasta 1987 lähiliikenteen sähkömoottorijunille!

    t. Rainer
    Viimeisin muokkaaja R.Silfverberg; 06.05.2011 kello 12:02.

  9. #54
    JE
    JE ei ole kirjautuneena

    Liittynyt
    29.06.2005
    Viestejä
    1220

    oletus Vs: Porton metro

    On kai se liikenne ennen vuotta 1932 ollut sekin tavallaan lähijunaliikennettä. Mutta en tosiaan hoksannut että tuollainen pitkä katko ehti liikenteessä olla. No, kyllähän monissa muissakin kaupungeissa on raideyhteyksiä jätetty henkilöliikenteen osalta käyttämättä. Helsingissäkin tulevat satamaradat mieleen.
    terveisin
    JE

  10. #55

    Liittynyt
    14.07.2005
    Sijainti
    koti: Espoo/työ: Helsinki
    Viestejä
    5510

    oletus Vs: Porton metro

    Lainaus Alunperin kirjoittanut JE Näytä viesti
    On kai se liikenne ennen vuotta 1932 ollut sekin tavallaan lähijunaliikennettä. Mutta en tosiaan hoksannut että tuollainen pitkä katko ehti liikenteessä olla. No, kyllähän monissa muissakin kaupungeissa on raideyhteyksiä jätetty henkilöliikenteen osalta käyttämättä. Helsingissäkin tulevat satamaradat mieleen.
    Wienin ja Itävallan kohdalla lienee syynä ollut hävityt 1. ja 2. maailmansodat ja siitä seurannut kaupungin väkiluvun lasku. Se että vanha Stadtbahn säilyi niin pitkään kuin 1970-luvun loppuun asti vanhoilla 2-akselisilla raitiovaunuilla toimivana juoruaa kanssa siitä että haluttiin odottaa että ajat paranevat. Varmaan suunnitelmia sen metroksi muuttamiseksi oli jo 1920-30 -luvulla, mutta kun ei olllut rahaa niin ei ollut.

    t. Rainer

  11. #56
    Tunnistettu jäsen
    Liittynyt
    28.06.2005
    Sijainti
    Helsinki
    Viestejä
    7549

    oletus Vs: Porton metro

    No tämähän äityi hedelmälliseksi keskusteluksi.

    Kiitos teille itseni valistamisesta Brysselin suhteen. Olenhan minä Urbanrailia lukenut, mutten ottanut omaan koostetaulukkooni tätä esimetrohistoriaa.

    Lainaus Alunperin kirjoittanut R.Silfverberg Näytä viesti
    Minulla on muistikuvia että jo Martinlaakson radan valmistuessa 1975, sitä ja sen junaliikennettä kuvailtiin mediassa ym "metromaisena" ja sitä se kieltämättä jossain määrin oli. Siitä huolimatta että siihen aikaan vuoroväli oli ruuhka-aikaan 15 min ja 30 min ruuhkan ulkopuolella.
    Martinlaakson ratahan on Helsingin seudun esimetrorata. Eikä siitäkään tullut metroa! Vaikka itse ratahan on Huopalahdesta lähtien puhdasta metrorataa. Tietenkin, kun se kerran sellaiseksi tehtiin, vaikka aluksi ryhdyttiin ajamaan sähkömoottorijunilla, jotka soveltuvat kaikkeen junaliikenteeseen.

    Lainaus Alunperin kirjoittanut R.Silfverberg Näytä viesti
    Se onko jokin liikennemuoto metromainen, ratkaisee kokonaisuus palvelun kannalta. Yhtenäinen kalusto, ja jos ei vuoroväli ole tiheä, niin sen on oltava säännöllinen että aikataulun muistaa ulkoa, asemilla yhteneväinen palvelu, laadukas matkustajainfo jne jne. Myös kapasiteetillä ja nopeudella on merkitys.
    Minulle käsite ”metromainen” on negatiivinen ilmaisu. Siitä tulee mieleen vaikea saavutettavuus. Asemat ovat harvassa ja pitää kiivetä ylös tai mennä maan alle. Aikatauluilla ei ole väliä, ei niitä kukaan muista eikä tarvikaan, koska vuoroväli on tiheä. Tiheä vuoroväli on toki positiivista, mutta pidän sitä vähimmäishyvityksenä siitä, että laiturille pääsemiseen menee aikaa saman verran kuin siihen vuoroväliin.

    Nuo muut ”metromaisuudet” eivät liity minusta mitenkään ”metroon”, vaan ovat ylipäätään osa joukkoliikenteen palvelutasoa. Tasatahtiaikataulut – jotka siis muistaa ulkoa – korvaavat tarpeettoman tiheän vuorovälin. Pysäkki-infot ovat olleet tavallista varustusta Helsingissäkin vuosikymmenet.

    Lainaus Alunperin kirjoittanut R.Silfverberg Näytä viesti
    Bussista en mielellän käyttäisi sanaa "metro" ellei selkeästi kerrota että kyseessä on bussi.
    ”Metro”-sana juontuu suurta kaupunkia kuvaavasta sanasta metropolis, jonka etymologinen tausta ovat sanat äiti ja kaupunki. Siis äitikaupunki, emäkaupunki, kaikkien kaupunkien äiti. Metro-jotain esiintyy vaikka kuinka monessa yhteydessä. Scania valmisti Metropol-mallista bussia, siis suuren kaupungin bussia. Convair valmisti Metropolitan-mallista lentokonetta kaupunkiliikenteen tarpeisiin.

    Taitaa olla niin, että vain täällä Suomen erityisolosuhteissa metro on pyhitetty tarkoittamaan HKL:n sivukiskovirroitteista paikallisjunajärjestelmää, Helsingin S-Bahnia. Muualla metro-sanaa saa käyttää pyhäinhäväistykseen syyllistymättä mihin hyvänsä, mikä halutaan liittää jollain lailla kaupunkiin, erityisesti suureen kaupunkiin.

    Lainaus Alunperin kirjoittanut R.Silfverberg Näytä viesti
    Raitiovaunua voi kaupallisessa mielessä kutsua metroksi jos se täyttää ne laaukriteerit jotka erottaa sen perineisestä hitaasta raitiovaunusta ja lähijunakin jos em laatukriteerit täyttyvät.
    Sillä on onneksi ihan oma nimi, pikaraitiotie (snabbspårväg, Light Rail, LRT, Stadtbahn). Tosin itse olen sillä kannalla, että moderni raitiotie on luonnostaan pikaraitiotie, jollaiseksi raitioliikenne on luonnollisella tavalla kehittynyt. Helsingin tapaiset tilanteet, joissa raitiotien kehitystä yritetään estää ja pitää siten keinotekoisesti huonona jotta oikeasti huono liityntämetro näyttäisi hyvältä, ovat poikkeuksia.

    Lainaus Alunperin kirjoittanut R.Silfverberg Näytä viesti
    Tämän sivun: http://de.wikipedia.org/wiki/Stadtbahn_Wien mukaan löytyy lisää mielenkiintoisa tietoa. Sinistä esikaupunkilinjaa ei muutettu koskaan kaupungin sähkö-Stadtbahniksi vaan liikenne säilyi 1. maailmansodan jälkeen valtionradoilla, ja henkilöliikenne lakkautettiin 1932 ja avattiin uudelleen vasta 1987 lähiliikenteen sähkömoottorijunille!
    Ei tämä Wienin historian täsmennys muuta minusta millään tavalla sitä, että Wienin höyryjunaliikenteellä aloittanut Stadtbahn ei ollut mikään esimetro, joka olisi tehty sitä varten, että radoilla joskus tulevaisuudessa ajettaisiin sivukiskovirroitteisilla yksinkertaisilla sähkömoottorivaunuilla, joita Helsigissä nimitetään metroksi. 1800-luvun lopulla kasvaviin suurkaupunkeihin rakennettiin kaupunkirautateitä sillä tekniikalla, joka oli käytettävissä. Eli lyhyitä höyryvetureita ja lyhyitä matkustajavaunuja, jotta junat saatiin kulkemaan kaupungin asemakaavan pakottamissa jyrkissä kaarteissa.

    Johan Wienin Stadtbahnin toteutunut historia osoittaa, ettei kyse ollut mistään esimetrosta. Kolme rataosaa on päätynyt kukin erilaiseen käyttöön. Nykyisestä U6:sta osa jopa tullut hylätyksi. Se, että U6 on pysynyt raitiovaunuilla liikennöitynä, on aika luontevaa rakenteellisista syistä.

    Lainaus Alunperin kirjoittanut R.Silfverberg Näytä viesti
    Varmaan suunnitelmia sen metroksi muuttamiseksi oli jo 1920-30 -luvulla, mutta kun ei olllut rahaa niin ei ollut.
    Wienin metroliikenne alkoi 1978, eli koko metro on samanikäinen kuin HKL:n metro. Siksi on vähän rohkeata väittää, että U6:lle kahdesti uutena hankittu 2-akselisiin raitiovaunuihin perustunut kalusto olisi ostettu vain rahapulan vuoksi.

    Antero

  12. #57
    JE
    JE ei ole kirjautuneena

    Liittynyt
    29.06.2005
    Viestejä
    1220

    oletus Vs: Porton metro

    Minun käsitykseni on, että suunnitelmat Wienin Stadtbahnin muuttamiseksi metromaisemmaksi (korkeat laiturit ja virtakisko) ovat perua sielä 1950-luvun liikennesuunnitelmista, jolloin Wienissäkin puuhattiin vakavalla mielellä raitioliikenteen lakkauttamista. Myöhempi Stadtbahnin kaksiakselisten vaunujen sukupolvi oli millainen oli epäilemättä osaksi rahapulan vuoksi, vaunuihin oli kannibalisoitu kaikenlaista härpäkettä edeltävästä sukupolvesta. Mutta hyvin toimiva järjestelmä niilläkin saatiin aikaan, ja pienellä vaunukoolla oli ainakin se etu, että junan kokoa oli todella helppo säätää. Ennen toista maailmansotaa muutossuunnitelmia ei ainakaan ole voinut olla, koska silloin Stadtbahnilla ja raitiotiellä oli vielä yhteisiä linjoja, jotka hyödynsivät molempia verkkoja.

    Ja vielä: muistettakoon, että Itävallassa kaksiakselisten raitiovaunujen kausi ylipäätään keski muuta Länsi-Eurooppaa pitempään. Wienissä viimeiset moottorivaunut poistuivat raitioteiltä vasta 1990.
    terveisin
    JE

  13. #58

    Liittynyt
    10.01.2008
    Viestejä
    285

    oletus Vs: Porton metro

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Antero Alku Näytä viesti
    ”Metro”-sana juontuu suurta kaupunkia kuvaavasta sanasta metropolis, jonka etymologinen tausta ovat sanat äiti ja kaupunki. Siis äitikaupunki, emäkaupunki, kaikkien kaupunkien äiti.
    Kiitos Antero, kun tuolla huomautuksella toit hieman todellista asiapohjaa tähän keskusteluun "metro"-sanan merkityksestä.
    Mutta näin äitienpäivän paikkeillehan tällainen μητέρα-aiheinen keskustelu sopiikin oikein hyvin…

  14. #59

    Liittynyt
    14.07.2005
    Sijainti
    koti: Espoo/työ: Helsinki
    Viestejä
    5510

    oletus Vs: Porton metro

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Antero Alku Näytä viesti
    Minulle käsite ”metromainen” on negatiivinen ilmaisu. Siitä tulee mieleen vaikea saavutettavuus. Asemat ovat harvassa ja pitää kiivetä ylös tai mennä maan alle. Aikatauluilla ei ole väliä, ei niitä kukaan muista eikä tarvikaan, koska vuoroväli on tiheä. Tiheä vuoroväli on toki positiivista, mutta pidän sitä vähimmäishyvityksenä siitä, että laiturille pääsemiseen menee aikaa saman verran kuin siihen vuoroväliin.

    Nuo muut ”metromaisuudet” eivät liity minusta mitenkään ”metroon”, vaan ovat ylipäätään osa joukkoliikenteen palvelutasoa. Tasatahtiaikataulut – jotka siis muistaa ulkoa – korvaavat tarpeettoman tiheän vuorovälin. Pysäkki-infot ovat olleet tavallista varustusta Helsingissäkin vuosikymmenet.
    Metromaisuuteen minä yhdistän laadun, nopeuden, turvallisuuden ja kapasiteetin. Kun VR:n uusi lähiliikennerata Martinlaaksooon valmistui esim niin se löi niillä ominaisuuksila laudalta raitiotiet, bussit ja vanhat rautatiet joilla liikenne oli epäsäännöllistä, hidasta ja info puutteellista. Muilla radoilla jouduttiin kulkenamaan radan yli päästääkseeen laiturilta toiselle junien pyyhältäessä ohi 120 km/h. Metroahan ei stadissa siihen aikaan vielä ollut mutta siihen ladattiin paljon odotuksia tietenkin.

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Antero Alku Näytä viesti
    Taitaa olla niin, että vain täällä Suomen erityisolosuhteissa metro on pyhitetty tarkoittamaan HKL:n sivukiskovirroitteista paikallisjunajärjestelmää, Helsingin S-Bahnia. Muualla metro-sanaa saa käyttää pyhäinhäväistykseen syyllistymättä mihin hyvänsä, mikä halutaan liittää jollain lailla kaupunkiin, erityisesti suureen kaupunkiin.
    Metro-sana on tullut suomen kieleen tarkoittamaan nimenomaan maanalaista rautatietä. Ilmeisesti 1. kerran käytettiin Castrénin metrosuunnitelmien yhteydessä 50-luvulla. Helsinki halusi käyttää kansainvälisesti ymmärrettävä sanaa tarkoittamaan maanalaistaan, ja metro- sana oli sopivin koska oli käytössä ranskan, venäjän, espanjan ja hollannin kielissä jo siihen aikaan.

    Metropoli ja muut metro-alkuiset sanat ovat sitten eri juttu, se tulee kreikasta mutta nykyihminen yhdistää sen suurkaupunkeihin joka tapauksessa.

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Antero Alku Näytä viesti
    Wienin metroliikenne alkoi 1978, eli koko metro on samanikäinen kuin HKL:n metro. Siksi on vähän rohkeata väittää, että U6:lle kahdesti uutena hankittu 2-akselisiin raitiovaunuihin perustunut kalusto olisi ostettu vain rahapulan vuoksi.
    Noista linkeistä jotka aiemmin laitoin ja muistakin aihetta käsittelevistä selviää kyllä että Wienin Stadtbahnin vaunut, myös ne 50-luvulla käytöön otetut olivat vain uudelleen koritettuja 20-luvun vehkeitä. Olen itse matkustanut niillä 1978 ja kokemus oli kuin olisi mennyt ajassa taakse 50 vuotta! Ne olivat ominaisuuksiltaan HRO/HKL:n pula-ajan Karioiden ja Kaipioiden veroisia, mutta käytössä vielä 1980-luvun puolella.

    Yhdestä toisesta linkistä : http://homepage.univie.ac.at/horst.p...h/n_stock.html selviää myös että liioiteltu säästäväisyys kalustonhankinnoissa ja infran kehitämisessä johtui siitä että Stadtbahn pysyi valtion omistuksessa pitkään, ja rata oli siis vain kaupungilla vuokralla. Lisäksi Wien oli jaettu kaupunki kuten Berliini sodan päättymisestä vuoteen 1955 asti ja oli kaikenlaista muuta kurjaa joten metroa päästiin suunnittelemaan tosissaan vasta 1960-luvun puolella. Tässä linkissä http://homepage.univie.ac.at/horst.p.../premetro.html on juttua noista raitiotietunneleista ja siitä miten toinen nistä päätyi metroksi. Sisältää muuten hieman kritiikkiä kanssa joten pistä ylös!

    t. Rainer
    Viimeisin muokkaaja kuukanko; 06.05.2011 kello 23:12. Syy: poistettu turhia tagejä

  15. #60
    Tunnistettu jäsen Compact avatar
    Liittynyt
    20.07.2005
    Viestejä
    2123

    oletus Vs: Porton metro

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Piirka Näytä viesti
    Nyt museoliikenne kattaa kolme linjaa 1, 18 ja 22. Viimeksimainittu kulkee ydinkeskustassa uusia raiteita pitkin Batalhasta Carmoon. Kullakin linjalla on 30 min vuoroväli klo 10-19 välisenä aikana.
    Lisäksi on hop-on, hop-off -turistilinja T, Batalha-Massarelos-Infante. Eli suorat vaunut linjareitillä 22+18+1:sen osareitti. T-linjan vaunut on maalattu toisenväriseksi kuin yhteistariffissa olevilla numerolinjoilla kulkevat vaunut. T liikennöi 9.30-18.30 tunnin välein. Vaunuissa kelpaavat vain vuorokauden voimassaolevat tämän linjan (kalliit) erikoisliput: Porto Tram City Tour. Andante-yhteistariffin linja 1 liikennöi klo 9-18, linja 18 klo 8-19 ja linja 22 klo 9-19, kaikkina päivinä.

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Antero Alku Näytä viesti
    No tämähän äityi hedelmälliseksi keskusteluksi.
    Tämän keskusteluvuon kiihdyttäjänä voin valistaa, että sehän oli tarkoituskin. Porto on nykyään todella mielenkiintoinen ja rutkasti uusia näkemyksiä antava metroratikkakaupunki!

    Vielä uusille lukijoille virkistyslinkki: http://raitio.org/news/uutis11/repor...aasi_porto.htm

Vastaavia viestiketjuja

  1. Sipoon metro
    kirjoittanut Antero Alku foorumissa Kehittämishankkeet
    Vastauksia: 83
    Viimeisin viesti: 30.09.2017, 13:11
  2. Porton raitiovaunut
    kirjoittanut Compact foorumissa Raitiovaunut
    Vastauksia: 0
    Viimeisin viesti: 04.06.2011, 10:46
  3. Oma metro
    kirjoittanut hmikko foorumissa Metrot
    Vastauksia: 0
    Viimeisin viesti: 28.05.2010, 10:38
  4. Le métro de Montréal
    kirjoittanut MCW foorumissa Metrot
    Vastauksia: 1
    Viimeisin viesti: 10.05.2010, 02:59

Lähettämissäännöt

  • Et voi aloittaa uusia viestiketjuja
  • Et voi vastata viesteihin
  • Et voi lähettää liitetiedostoja
  • Et voi muokata viestejäsi
  •