Metrohavaintoja 2021

Eilen olikin oikein todellinen mainosmetro liikenteessä kun vaunut 119-120 ja 137-138 liikennöivät yhtenä junana
 
En tiedä johtuuko M300:n siirtymisestä myöhemmin levyjarruille, mutta M300 on pysähtyessä paljon herkempi tekemään loppunykäyksen kuin M200. M200:lla voi tehdä tiukankin jarrutuksen, kunhan lopettaa sen siinä vaiheessa kun levyjarrut tulevat käyttöön (juuri ennen pysähdystä), jolloin itse pysähdyksestä tulee pehmeä. M300:lla taas pitää siirtyä n. 30% jarrutehoon tai pienempään junan ollessa vielä selvästi liikkeessä, jos haluaa välttää nykäyksen junan pysähtyessä. Käytännössä se johtaa siihen, että ihan jarrutuksen lopuksi pitää "lirutella" pieni matka hidasta vauhtia, koska 30% jarruteholla hidastuvuus on sen verran pieni.

Tämä on kyllä ihan mielenkiintoinen tieto, koska M300 jarrut säädettiin käyttöönoton yhteydessä sellaisiksi, että käytännössä pysähtyminen ilman kuljettajan tekemää loppukevennystä oli paljon parempi kuin M200:ssa. Ainakin näin koeajovaiheessa itse junaa ajaneena muistelen ja tätäkin nimenomaan testattiin erikseen. M300:a en ole itse ehtinyt linjaliikenteessä oikeastaan ajamaan, eli kokemukset siitä ovat jääneet laihoiksi. Liekö sitten jarrujen toiminta tai säätö muuttunut niiden kulumisen tai pyöriin muodostuneiden kokoerojen myötä vai onko ajotapa jotenkin muuten erilainen ja korostaa loppunykäystä. Tämä nähtäneen optiojunien koeajoissa.

Kuulostaa erikoiselta ratkaisulta kyllä kuljettajametroon. Onkohan tämä nimenomaan jäänne siitä, että junien piti tulla automaattiajoon? Automaatti kyllä toki osaisi tarkastikin säätää jarrutustehoa.

Tuo on kyllä matkustusmukavuuden kannalta huono, jos ei nyt viikottain niin ainakin useasti kuukaudessa kyllä sattuu sellaisen kolmesatasen kyytiin, jossa pitäisi olla 'Pitäkää tiukasti kiinni' varoitukset pysäytysten aikana. Ikävää erityisesti vanhusten kannalta ja pari kertaa tullut todistettua läheltäpiti -tilanteita eli on melkein kaaduttukin.

En toki tiedä miten suurena ongelmana tätä pidetään vai pidetäänkö, mutta hypoteettisesti, kuinkakohan vaikeaa olisi säätää levyjarruille siirtymän samankaltaiseksi M200-junien kanssa?

Jarrujen toimintaa ei erityisesti optimoitu (Siemensin) automaattiajoa varten, koska sopimus Siemensin kanssa purettiin ennen käyttöönottokokeita, joiden yhteydessä jarrutkin säädettiin. Säädöt tehtiin yleispätevällä tavalla eikä niitä optimoitu Siemensin alunperin esittämien toiveiden mukaan. Säädöissä huomioitiin M300 ajomoottorikäytön kyky jarruttaa alhaisempaan nopeuteen kuin M200, joka säästää levyjarrujen kulutusosia.
On täysin mahdollista muuttaa sähköjarrun ja levyjarrun siirtymänopeusalue vastaamaan M200:n vastaavaa. Levyjarrun mukaantulonopeus tuskin kuitenkaan on ongelman juurisyy ja todennäköisesti jonkin tai joidenkin muiden parametrien muuttaminen on kannattavampaa.

Nyt muistaessani lienee hyvä mainita myös, että M300:ssahan on yksi moottoriton vaunu, jonka telit myös osallistuvat kuormasta ja jarruvoimapyynnöstä riippuen käyttöjarrutukseen levyjarruja käyttäen. Tältä osin siis jarrujen toiminta on selvästi erilainen kuin vaikkapa M200:ssa. C-vaunun teleissä voi siis korostua hieman levyjarrutuksen kevennyksen viive, mutta yksi kolmesta vaunusta tuskin kovin merkittävää loppunykäystä saa koko junalle aikaiseksi.
 
M310-A:ssa eivät jostain syystä toimineet sisällä olevat näytöt linjalla M1 matkalla itään. Näytöt näyttivät vain tekstiä "ruf" (näyttöjen valmistaja?) . Muissa vaunuissa näytöt toimivat hyvin. Onko kukaan nähnyt tällaista aikaisemmin? Itselle ainakin ensimmäinen kerta kun tuollainen tulee vastaan.
 
Mistähän johtuu, että Rastilan läntisen sisäänkäynnin metrojen lippuhallin aikataulunäyttö näyttää ihan mitä sattuu. Se on jo pidempään saattanut näyttää esim. 0 min Matinkylään, kun aikataulun mukaan olisi 2 min JA reaaliaikaisesti vähintään se 2 min myös. Eli se ei näytä reaaliaikaista eikä aikataulunmukaista.

Puotilan metroaseman näytöt ovat olleet mustana jo muutama päivää.

Maanantaina ainakin oli Kalasatamassa sama juttu. Eilen Sörnäisissä oli myös ainakin joku näyttö pimeänä, mutta ei kaikki.
 
Onko näitä peruskorjauksia koottu jonnekin yhteen paikkaan kattavasti? Itse toki olen silmään osuneita tänne foorumille laittanut, mutta on hyvinkin voinut mennä itseltä jotain ohi.

En tiedä onko jossain muualla, mutta voin listata tähän alle.

113
121
ns. "protot"

muut valmistumisjärjestyksessä
127, 153, 125, 173, 151, 109, 157, 135, 171, 155, 107, 145

lisäksi työn alla on tällä hetkellä: 115, 131 ja 165
 
24.9

Vaunuparin 211-212 sisänäytöt näyttävät Urheilupuiston metroaseman ruotsinkielisenä nimenä Bågparken ja Aalto-Yliopiston nimenä Otnäs.:eek:
 
Viimeksi muokattu:
24.9

Vaunuparin 211-212 sisänäytöt näyttävät Urheilupuiston metroaseman ruotsinkielisenä nimenä Bågparken ja Aalto-Yliopiston nimenä Otnäs.:eek:
Onpas erikoista, jos siinä ruotsinkielisinä niminä näkyy todellakin vanhat nimet, joita ei tuotannon puolella edes ehditty käyttää. Vastaavat nimet suomeksi olivat Jousenpuisto ja Otaniemi. Otaniemi saattaa olla metroliikenneyksikön joissakin järjestelmissä yhä hengissä, mutta ei yleisölle näkyvässä informaatiossa.
 
24.9

Vaunuparin 211-212 sisänäytöt näyttävät Urheilupuiston metroaseman ruotsinkielisenä nimenä Bågparken ja Aalto-Yliopiston nimenä Otnäs.:eek:
Toivottavasti jäävät. En ole aikasemmin kuullut nimeä Jousenpuisto, mutta käytän itse nimeä Otaniemi vaikka se ei ikinä ollutkaan virallisesti käytössä. Mukava jos se säästyisi ainakin yhdessä yksikössä ruotsiksi.
 
OTKESin Twitter-tilillä kerrotaan 3.12. aloitetusta alustavasta tutkinnasta "siirrossa olleen metrojunan suistumisesta raiteilta Ilmalassa 2.12.2021".

Metro oli poistumassa peruskorjauksesta. Paikkatutkinta tehty illalla. Ei henkilövahinkoja.

Facebookissa vastaan tulleessa aiheeseen liittyvässä julkaisussa kommenteissa kuva vaunusta 123, jonka keulassa on jotain vaurioita. Vaunun keula on ilmeeltään peruskorjattu.
 
Milloin M300 päätyjen penkkejä ollaan aloitettu muuttamaan? Olivat siis perinteisessä vastakkaisessa muodostelmassa, kun aiemmin olivat peräkkäin.
 
Takaisin
Ylös