Käyttäjä vristo ei varmaan ehdota "sananvapauden rajoittamista" vaan enemmänkin haluaa saada teidät pohtimaan, kuinka paljon Helsingin väestörakenteen muutos (jota koskien ei nähdäkseni ole esitetty mitään dataa) kuuluu ketjuun, joka käsittelee metroverkon potentiaalisia tulevia laajennuksia. Väestörakenteen ja väkiluvun muutoksista voi varmaan keskustella Raideliikenne-osion ulkopuolella.
Mitä länsimetron jälkeen?
- Viestiketjun aloittaja OlskuPe
- Aloituspäivämäärä
-
- Tunnisteet
- östersundomin metro pasilan metro toinen metrolinja
Käyttäjä vristo ei varmaan ehdota "sananvapauden rajoittamista" vaan enemmänkin haluaa saada teidät pohtimaan, kuinka paljon Helsingin väestörakenteen muutos (jota koskien ei nähdäkseni ole esitetty mitään dataa) kuuluu ketjuun, joka käsittelee metroverkon potentiaalisia tulevia laajennuksia. Väestörakenteen ja väkiluvun muutoksista voi varmaan keskustella Raideliikenne-osion ulkopuolella.
- Liittynyt
- 24 Lokakuu 2007
- Viestit
- 2,238
Vristo sanoi että "älkää taas aloittako" eikä mitään muuta. Hän lienee tarkoitti pitkäkestoisen juupas-eipäs -viestiketjun käynnistämistä.
Älkää nyt taas aloittako...
Minusta tämä on toisaalta kiinnostava keskustelunaihe.
Nostaisin itse esiin sen, että lyhyellä aikavälillä 1) työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevat (NEET, internet-slangissa rotta) eivät aiheuta samanlaista kuormituspiikkiä kuin työntekijät ja opiskelijat (internet-slangissa yhteisnimitys on lampaat), 2) hinnoittelu perustuu suurikokoisiin vyöhykkeisiin ja 3) hinnoittelu perustuu siihen, että ei tarvitse matkustaa joka arkipäivä, jotta kannattaa ostaa kausilippu.
Jos ajatellaan kärjistetysti Pirjo-Liisaa joka matkustaa Marjaniemestä Koneen pääkonttorille joka arkiaamu saapuen perille 8.30, sunnuntaisin brunssille Kluuvikadun Fazeriin, lauantaisin purjeveneelle Koivusaareen ja muuten kolmesti viikossa johonkin vapaa-ajan juttuun ja Kontulassa asuvaa Fatimaa joka matkustaa kolme kertaa viikossa hengaamaan Kauppakeskus Itiksessä satunnaiseen aikaan, kerran viikossa moskeijaan Puotinharjun ostoskeskukseen ja kerran viikossa tapaamaan vanhaa äitiään Vuosaareen, Fatima ja Pirjo-Liisa tuovat yhtä paljon lipputuloja mutta Fatimalla kumuloituu vähemmän matkustajakilometrejä eikä Fatiman tyyppiset henkilöt aiheuta kuormituspiikkejä.
Huomaan myös itse sen, että matkustajakunta metrossa muuttuu asteen paremmaksi Itäkeskuksesta länteen. Työelämän ulkopuolella olevat löytävät haluamansa Itäkeskuksen metroaseman ympäriltä, kun taas työelämässä olevat ja opiskelijat joutuvat jatkamaan pidemmälle.
Pitkällä aikavälillä kuitenkin Pirjo-Liisa koetaan miellyttävämmäksi matkaseuraksi kuin Fatima ja joukkoliikenteen käyttö vähenee, jos siellä on matkustajina liikaa Fatimoja. Nähdäkseni oleellista ei niinkään ole tekninen puoli vaan se kuinka miellyttäväksi joukkoliikenteen käyttö koetaan, jos matkustajina on nykyistä enemmän rottia ja vähemmän lampaita.
Viimeksi muokattu:
339-DF
Tunnistettu jäsen
- Liittynyt
- 8 Elokuu 2005
- Viestit
- 8,165
Voi Herran tähden. Et kai sentään ole sitä mieltä, että väestörakenne, väkiluku ja metro eivät liittyisi toisiinsa? Ei joukkoliikenne ole mikään muusta maailmasta erillinen saareke, vaan sen järjestäminen perustuu nimenomaan siihen, minkä verran niitä joukkoja on ja millaisia liikkumistarpeita niillä on. Siis sekä väkiluku että väestörakenne ovat erittäin keskeisessä asemassa, kun mietitään, minkälaista joukkoliikennettä, millä kulkuneuvolla ja millä reitillä, on syytä rakentaa.
Helsingissä on aikanaan rakennettu kokonainen raitiovaunulinja (8) ja ajettu erityisiä ruuhkalinjoja (esim. 1A, 8K, 10S/5) puhtaasti väestörakenteen perusteella, eli on tiedetty esimerkiksi, että Salmisaaren duunarit asuvat Vallilassa ja heidän pitäisi sinne jotenkin päästä.
Tässä ketjussa ei ole tarpeen keskustella siitä, millaisten ihmisten pitäisi asua Helsingissä ja millaisten ei. Se keskustelu on jo käyty pariinkin kertaan. Mutta jotta voidaan arvioida metron tarpeellisuutta muutenkin kuin vain siltä pohjalta, mikä on kivaa, on ymmärrettävä, kuinka paljon potentiaalisia käyttäjiä metrolla on eli millaisia ihmisiä Helsingissä oikeasti asuu nyt ja tulevaisuudessa. Tämänhetkinen kehityssuunta ei tue metron laajentamista.
Minä vain kirjoitti hauskasti rotista ja lampaista. Tuon voinee tiivistää niin, että lammaskaupungissa on helpompaa järjestää joukkoliikennettä, kun kaikki ovat menossa samaan aikaan samoihin paikkoihin, kun taas rottakaupungissa mennään mihin aikaan sattuu ja minne sattuu, jolloin ennustettavuus on heikompaa. Jos rotat ja lampaat asuvat samassa kaupungissa, voidaan järjestää joukkoliikenne lampaiden tarpeiden perusteella, ja se palvelee rottia siinä sivussa ihan hyvin. Mutta mitä enemmän rottia ja mitä vähemmän lampaita, sitä hankalammaksi yhtälö muuttuu.
- Liittynyt
- 24 Lokakuu 2007
- Viestit
- 2,238
Onko joukkoliikennevälineissä siis parempaa matkustajakuntaa ja huonompaa matkustajakuntaa ?
Riippuu kaupunkirakenteen tiiviydestä. Helsingissä on ehkä niin, että olisi hyvä, jos ihmiset pyrkii esimerkiksi kantakaupunkiin ja aluekeskuksiin, sillä Helsinki ei ole kaupunkirakenteeltaan niin tiivis, että laadukasta joukkoliikennettä pystyttäisiin järjestämään mistä tahansa minne tahansa, vain mistä tahansa esimerkiksi omaan aluekeskukseen ja kantakaupunkiin. Toisaalta Helsingissä pystytään järjestämään laadukasta joukkoliikennettä myös ruuhka-ajan ulkopuolella, joten liikennöinnin kannalta olisi edullista, että ihmisten liikkuminen olisi ajallisesti hajautettua.
Maaseudulla taas on usein niin, että ruuhka-aikana pystytään järjestämään jonkinlaista joukkoliikennettä, mutta ei sen ulkopuolella, ainakaan niin, että voisi liikkua mihin aikaan tahansa. Maakuntakeskuksesta voi lähteä kyllä bussi neljän aikaan iltapäivällä, mutta ei koko päivää tunnin välein. Siellä hyödyttää, jos matkat keskittyy ajallisesti.
- Liittynyt
- 9 Helmikuu 2014
- Viestit
- 591
Riippuu siitä millä kriteereillä arvioidaan. Lähtökohtaisesti kuitenkin kyllä.
- Liittynyt
- 24 Lokakuu 2007
- Viestit
- 2,238
Millaisia tunnusmerkkejä on huonolla matkustajalla ? - entä hyvällä ?
- Liittynyt
- 25 Lokakuu 2017
- Viestit
- 486
Itse sanoisin, että hyvä matkustaja on maksava asiakas. Se ei kuitenkaan taida olla kaikilla tässä keskustelussa mielessä. Ja jos joku ei oikeasti pysty matkaansa maksamaan, niin en siitäkään haluaisi syyllistää.
Itse en ole idässä asuvana huomannut metron matkustajakunnassa eroa Itäkeskuksen eri puolilla. Ja aiemmin mainittu opiskelijakommenttikin oli vähän pieleen, kun Myllypurossa on iso kampus. Kyllä idässäkin on kohteita, jonne ihmiset matkustavat säännöllisesti.
- Liittynyt
- 21 Elokuu 2016
- Viestit
- 392
Huono matkustaja ei näy pimeässä ollenkaan, näyttää merkkiä vasta 50 metriä ennen pysäkkiä tai todella epäselvästi, painaa aina liian myöhään, ostaa lipun vasta autoon noustessa
Hyvä matkustaja tekee tämän kaiken päinvastaisesti. Eli toimii järkevästi. Tervehtiä ei tarvitse mutta kiittää kuljettajaa pienellä eleellä poistuessaan vaikkapa kättä nostamalla
Varmaan katsotaan, miten työelämä ja toimitilojen käyttö järjestyvät jälkeen pandemian, ennen kuin aletaan uusia tunneleita poraamaan tai edes suunnittelemaan. Eli seuraavaan pariin vuoteen ei ole viisasta kovin tarmokkaasti suunnitella uutta.
Myös Sataman spedeily pitäisi katsoa loppuun tai tarkemmin sille pitäisi laittaa loppu. Tovi sitten julkaistiin aika synkkä tutkimus risteily- ja roro-alusten kaupunkialueille tuottamista lähipäästöistä. Jos tässä maassa ymmärrettäisiin muuta kuin varustamobisnestä, seuraava metrohanke olisi jatko Vuosaaren satamaan.
Myös Sataman spedeily pitäisi katsoa loppuun tai tarkemmin sille pitäisi laittaa loppu. Tovi sitten julkaistiin aika synkkä tutkimus risteily- ja roro-alusten kaupunkialueille tuottamista lähipäästöistä. Jos tässä maassa ymmärrettäisiin muuta kuin varustamobisnestä, seuraava metrohanke olisi jatko Vuosaaren satamaan.
- Liittynyt
- 25 Lokakuu 2017
- Viestit
- 486
Oliko tuossa tutkimuksessa muuten arvioitu, minkä verran noita päästöjä vähentää maasähkön käytön yleistyminen satamassa ollessa? Ei se toki lähtiessä ja saapuessa auta, eikä poista satamaliikennettä.
Entä mille alueelle nuo lähipäästöt kulkeutuvat merkittävissä määrin? Ei se Vuosaarikaan asumatonta aluetta ole. Vuosaaren sataman suunnitellulta laajennusosalta ei ole kuin reilu kilometri Aurinkolahteen.
- Liittynyt
- 24 Lokakuu 2007
- Viestit
- 2,238
Kun kerrot että huomaat matkustajakunnan muuttuvan asteen paremmaksi, niin voitko täsmentää tarkemmin, mitä heissä silloin huomaat ? Millä tavalla parempi matkustajakunta eroaa muista ?
339-DF
Tunnistettu jäsen
- Liittynyt
- 8 Elokuu 2005
- Viestit
- 8,165
Erittäin mielenkiintoinen kysymys ja oman ketjunsa arvoinen asia. Mitä mieltä sinä itse olet?
Susi kuvaili asiaa hyvin bussinkuljettajan näkökulmasta, osa jutuista oli sellaisia joita en matkustajan osaisi ajatellakaan, osa taas sellaisia, jotka matkustajana minuakin häiritsevät.
Sanoisin tiivistetysti, että hyvä matkustaja on huomaavainen muita matkustajia kohtaan, huono ei ole.
Huomaavainen matkustaja:
- nousee kyytiin sutjakasti, eli jos lippu pitää näyttää ihmiselle tai koneelle vaunuun noustessa, niin se lippu on jo valmiiksi otettu esille, se on voimassa ja oikealla vyöhykkeellä jne, kännykässä on akkua ym
- monet muistavat vielä ajan, jolloin kuljettajalta sai ostaa lipun – kun hyvä matkustaja osti lipun, siinä ei mennyt aikaa juuri enempää kuin niiden kohdalla, joilla lippu jo oli (kolikot tiskiin mielellään mahdollisimman tasarahana ja selkeästi kerrottuna vaikkapa yksi Helsingin sisäinen, kiitos ja lipun sai kouraan ihan sekunnissa)
- valitsee paikkansa vaunusta niin, ettei ole muiden tiellä
- jos istuu tyhjään paripenkkiin, menee ikkunan puolelle
- ei vie useampaa kuin yhden istuimen
- ei haise
- ei hölötä mölötä kovaan ääneen yksikseen, kännykään tai kaverilaumalle
- osaa jäädä sutjakasti pois: painaa pysähtymisnappia ajoissa, siirtyy oville ajoissa
- Liittynyt
- 24 Lokakuu 2007
- Viestit
- 2,238
Olenkin noista asioista kutakuinkin samaa mieltä. Nimimerkki Minä vain kytkee matkustamiseen sen asian onko matkustaja työelämässä vai ei. Eli siis suorittaa matkustajan arvioinnin sosioekonomisen aseman perusteella. Seon siis kokonaan eri asia, kuinka me itse kukin vaikutamme sujuvan joukkoliikenteen toteutumiseen.