Minne metroa voisi jatkaa?

Yhdyn Rattivaunun kantaan. Lähijuna on metroa nopeampi vain niillä linjoilla jotka eivät pysähdy kaikilla asemilla.
Aivan oikein, näin juuri. Nopean ryhmän junat toki ovat sitten oma lukunsa. Esimerkkejä niistä löytyy tuota esilleottamaani 11 - 12 km:n tarkasteluetappia ajatellen hyvinkin läheltä: Y:llä pääsee Helsingin päärautatieaseman ja Leppävaaran väliä taittamaan 11 minuutissa ja E/S/U:lla 12 minuutissa. Ei tarvitse hakea vauhtia Keravalta saakka... ;) Kerava sinänsä on ihan miellyttävä "kylä", terveisiä vain sinne!
 
Rautatieasema - Mellunmäki metrolla 20 min, 15,2 km. Keskinopeus 45,6 km/h.
Rautatieasema - Kerava junalla 21 min, 28,6 km. Keskinopeus 81,7 km/h.

On tuo juna aika lailla nopeampi kuin metro, kun metron liikenteessä sallittu nopeus on 80 km/h ja junalla keskinpeus on yli sen.

Metrolla on 10 välipysähdystä, junalla 2. Ja siinähän se junan etu onkin. Niillä, joilla on pitkä matka, on tilaisuus valita nopea yhteys ohi tarpeettomien pysähdysten.


Tuo 82 km/h vaatii muuten oman erillisen radan. R- ja H- junathan käyttävät ns. kaukoliikenneraiteita, joilla ei ole hidasta liikennettä. Tiheämmin pysähtyville lähijunille on sitten ihan oma rata.

Vähän parempia vertailukohtia:

Rautatieasema - Kerava K-juna 33 min, 28,6 km, 13 pysähdystä. Keskinopeus 52 km/h.
Rautatieasema - Kerava N-juna 36 min, 28,6 km, 16 pysähdystä. Keskinopeus 48 km/h..

Kun juna pysähtyy, joka asemalla se on metron kanssa yhtä nopea. (useat kantakaupungin asemat hidastavat metroa ja parantavat palvelutasoa. )

Jos rakennettaisiin kykyisen metron viereen toinen rata RER-tyyliin, jossa olisi hyvin vähän asemia, se kyllä toimisi ihan R/H-junan nopeudella. (Eihän tuossa järkeä olisi mutta periaatteessa. Ja sopivalla kalustolla sitä saisi kyllä ajaa vaikka 160 km/h. :) )
 
Aivan oikein, näin juuri. Nopean ryhmän junat toki ovat sitten oma lukunsa.
Vääntyykö tämä niin päin, että metro on parempi kuin junat, kun metrolla ei ole erikseen nopeita yhteyksiä vaan matka-aika on aina ja kaikilla pitkä?

Täällä foorumillakin keskusteltiin jokin aika sitten siitä, että pitäisi saada metroon nopeampia vuoroja. Kun on järjestelmä, jossa sellaiset ovat mahdollisia, niin nyt niitä ei saakaan katsoa sen järjestelmän eduksi.

Meillä vakuutetaan, että kaikkein tärkeintä matkustajille on nopeus ja tiheä vuoroväli. Tämä siis pitää niin kauan, kun metroa voidaan kehua molempien osalta. Mutta sitten kun metro häviää nopeudessa, se ei olekaan enää tärkeätä. Vain vuoroväli.

Joukkoliikennettä ei ole paljon tutkittu, mutta en ole löytänyt tiheän vuorovälin ylivoimaisuudelle juuri muuta puolustusta kuin mielikuva ja se, että ihmisten keksimä liikenne-ennusteohjelma tuottaa parempia tuloksia tiheällä vuorovälillä kuin harvalla - koska ihminen on sen ohjelman sellaiseksi tehnyt.

Keravalta pääsee Helsinkiin nyt 30 min välein 21-25 minuutissa. Jos sinne menisi samanlainen metro kuin Mellunmäkeen, matka kestäisi 38 minuuttia. Mutta mistä mahtaa johtua, etteivät nykyiset näin kauan matkaavat junat kuitenkaan aja metron 4 minuutin vuorovälillä?

Se johtuu samasta syystä kuin se, että 21 minuutin junat eivät aja useammin kuin 30 min vuorovälillä. Vuoroväli on sovitettu kysyntään. Hitaita ja nopeita junia tarjotaan siinä suhteessa, kun niillä on käyttäjiä. Mutta metrossa sellaista ei voi tehdä - siinäkö metro on junia parempi?

Keravalta pääsee Helsinkiin ruuhka-aikaan noin viidellä junalla tunnissa, keskimäärin 12 min välein, ja 2 junaa on nopeata. Nopealla junalla säästää matka-aikaa enemmän kuin on junien keskimääräinen vuoroväli. Helsinkiin menijälle siis ei ole mitään hyötyä hitaiden junien tiheämmästä vuorovälistä, koska perille ei pääse aikaisemmin, vaikka voisi lähteä tiheämmän vuorovälin ansiosta aiemmin.

Jos minä tulkitsen tätä metron puolustajien logiikkaa, niin paras järjestelmä Keravalle olisi heidän mielestään minuutin välein kulkeva ratikka, jolla on 300 metrin välein pysäkkejä, jotta se palvelee mahdollisimman laajasti - kuten hitaat junat, jotka ovat muka parempia kuin nopeat niiden välillä. Arvaan kyllä, ettei tämäkään kelpaa, sillä eihän metroonkaan ole kelvannut sellainen pysäkkiväli, että se palvelisi mahdollisimman laajasti.

Kuten alussa kirjoitin, Hesan metron konsepti on epäonnistunut. Se ei ole nopea, mutta se ei silti palvele laajasti ilman liityntäliikennettä. Ennen kuin sitä kannattaa jatkaa, pitää valita, kumpaa halutaan: nopeutta vai kattavuutta. Nyt ei ole kumpaakaan.

Antero
 
Vääntyykö tämä niin päin, että metro on parempi kuin junat, kun metrolla ei ole erikseen nopeita yhteyksiä vaan matka-aika on aina ja kaikilla pitkä?

Täällä foorumillakin keskusteltiin jokin aika sitten siitä, että pitäisi saada metroon nopeampia vuoroja. Kun on järjestelmä, jossa sellaiset ovat mahdollisia, niin nyt niitä ei saakaan katsoa sen järjestelmän eduksi.

Noissa nopeissa yhteyksisssähän on vaan kyse siitä kuin monta raidetta milläkin yhteysvälillä on.

Kun Kerava - Rautatieasema ja Leppävaara- Rautatieasema väleillä on neljä raidetta noilla väleillä voidaan ajaa sekä nopeaa että hidasta paikallisliikennettä tiheällä vuorovälillä.

Jos metrossa olisi erilliset kaukoliikenneraiteet (vrt. RER), nopeat yhteydet onnistuisivat hyvin.

Kahden raiteen metrorata vastaa läpäisykyvyltään kahden raiteen kaupunkirataa. Neljän raiteen rata on sitten jo paljon tehokkaampi.
 
Noissa nopeissa yhteyksisssähän on vaan kyse siitä kuin monta raidetta milläkin yhteysvälillä on. ... Jos metrossa olisi erilliset kaukoliikenneraiteet (vrt. RER), nopeat yhteydet onnistuisivat hyvin.
Aivan, mutta kun ei ole. Jos olisi, metro ei olisikaan enää "metro", jonka periaate on toinen kuin juna- ja raitioliikenteellä, jotka molemmat ovat joustavia periaatteeltaan. Tai kuten busseilla, joka myös on hyvin joustava liikennemuoto, jonka suuri ongelma on siinä, ettei kapasiteetti jousta ylöspäin.

Antero
 
Aivan, mutta kun ei ole. Jos olisi, metro ei olisikaan enää "metro", jonka periaate on toinen kuin juna- ja raitioliikenteellä, jotka molemmat ovat joustavia periaatteeltaan. Tai kuten busseilla, joka myös on hyvin joustava liikennemuoto, jonka suuri ongelma on siinä, ettei kapasiteetti jousta ylöspäin.

Minä en näe mitään merkittävää eroa kaupunkijuna- ja metroliikenteen välillä. Toki junillla ei (vielä) ole tunneleita. Helsingin seudulla kaupunkiratajunat ja metro toimivat ihan samalla periaatteella;.Oma rata, suunnilleen samansuuruinen matkustajakapasiteetti/yksikkö, 4-10 minuutin vuoroväli, suunnilleen sama nopeus sekä asemaväli.
 
Mennäänpä itse asiaan välillä...

...olisi nyt mielenkiintoista keskustella siitä, mihin metroa oikeastaan voisi Helsingin seudulla jatkaa.. ?
Itse näkisin, että Vuosaaressa linjaa voisi jatkaa aseman verran eteenpäin satamaan.
Järkevä idea periaatetasolla.
339-DF sanoi:
Rakentaisin myös Leppäsuolle Kampin kääntöraiteiston päähän aseman. Mechelininkadun ja Perhonkadun kulmassa asema ei olisi liian lähellä Kampin asemaa, kun ollaan kuitenkin tiiviissä kantakaupungissa. Alueella on, ja sinne tulee lisää, kantakaupungin tiivistä kerrostaloasutusta.
Mielenkiintoinen ajatus. Jos Töölön metro PISARAn myötä jää pysyvästi toteutumatta, tuollainen pikkuhaara olisi teoriassa mahdollinen.
339-DF sanoi:
Kolmas laajenemissuunta olisi sitten Sipoo siinä vaiheessa, kun Helsinki siellä uusia lähiöitä rakentaa. Massiivinen metromme ei oikein sinne sovi, mutta maanpäällisenä suhteellisen neitseelliseen maastoon rakennettuna sen kustannukset ehkä jäävät siedettäviksi.
Sipoon metron yksi ongelma on sen pituus. Edellä (muutama viesti ylös päin) tuli hyvin esille, että 20 - 30 km:n matkoilla metro ei ole enää mielekäs väline matka-aikojensa puolesta. Riippuu tietenkin metron asemaväleistä ja sen standardista muutenkin. Itse pidän Tukholman Norsborgin haaraa epäonnistuneena juuri sen pituuden vuoksi. Tosin Tukholmassa Tb2:llakin on vanhemmissa osissa asemaväli tiheämpi kuin Helsingin metrossa keskimäärin. Sipoon jatko-osuudella kannattaisi pidättäytyä harvoissa asemaväleissä, muutoin matka-ajat eivät kyllä olisi houkuttelevia.
339-DF sanoi:
Kivikaupungin alueella metro ei oikein tunnu tarpeelliselta. Pisara korvaa Töölön ja Pasilan metron tehokkaasti, Munkkisaaren metroasema on aivan väärässä paikassa jotta siitä olisi kenellekään iloa.
Helsingin metrokonsepti ei ole kovin ideaali "jokapaikan palvelijana" kantakaupungin niemialueella. Kivikaupungin puolelta uusia asemapaikkoja ei helpolla löydy. Santahamina - Laajasalo - Katajanokka - Kamppi - Töölö - Meilahti - Pasila -peruslinjaus voisi muutaman kivikaupunkiaseman tuoda, mutta muitakin vaihtoehtoja tuolle linjaukselle on esitetty (Laajasalon päässä raitiotie, Töölön puolella PISARA).

Metrot, aivan kuten muutkin raideyhteydet, saadaan aikaan vain rakentamalle ne. Aina voi käydä keskusteluja, mitä kannattaa rakentaa ja minne. Kysymys on suurista yhdyskuntataloudellisista ja -poliittisista päätöksistä. Isojen poikien halutessa esim. metron jonnekin he yleensä rakennuttavat sen. Länsimetro-hanke on esimerkki tästä ja nyt projekti on päällä. Myös Kehärata-hanke on käynnissä ja on hieman Länsimetroa edellä. Ei kestäne kauan, kun katerpillarit käynnistyvät Vantaalla.
 
Keravalta pääsee Helsinkiin ruuhka-aikaan noin viidellä junalla tunnissa, keskimäärin 12 min välein, ja 2 junaa on nopeata. Nopealla junalla säästää matka-aikaa enemmän kuin on junien keskimääräinen vuoroväli. Helsinkiin menijälle siis ei ole mitään hyötyä hitaiden junien tiheämmästä vuorovälistä, koska perille ei pääse aikaisemmin, vaikka voisi lähteä tiheämmän vuorovälin ansiosta aiemmin.

Kyllä niitä junia sentään vähän useammin kulkee ruuhka-aikoina. K-juna menee kuudesti tunnissa, H, R ja Z kukin kerran tunnissa. Nopeiden junien vuoroväli ei kuitenkaan ole tasainen 20 min. Esimerkiksi klo 7:00 - 8:00 nopeita junia lähtee 17 49 59. K-junia sentään menee 05 15 25 35 45 55. Eli 7:30 matkaan lähtevän ei kyllä kannata jäädä odottelemaan lähes 20 minuutiksi seuraavaa nopeaa junaa...
 
Minä en näe mitään merkittävää eroa kaupunkijuna- ja metroliikenteen välillä.
Olen aivan samaa mieltä. Minun mielestäni järkevä suunta olisikin yhdistää YTV:n lähiliikenne ja HKL:n metro ja yhtenäistää ne teknisesti. Eikä esim. suunnitella Töölöön kahta metrolinjaa, kun lähijunat ja metro eivät nyt ole yhteensopivia. Samalla metron kanssa ymmärrettäisiin, ettei se KORVAA paikallista joukkoliikenettä kuten nyt ajatellaan. Vaan metro TÄYDENTÄÄ sitä silloin, kun tarvitaan nopeutusta pitkiin matkoihin tai kapasiteetti ei riitä.

Touko-kesäkuun vaihteessa ilmestyvässä kirjassani puhun "toisen tason joukkoliikentestä", kun yritän kuvata tätä asiaa. Perustason joukkoliikennettä on se, joka on kävelyetäisyydellä asunnoista ja matkakohteista. Se voi aina olla bussiliikennettä, mutta hyvin usein myös raitiotie. Metrot ja paikallisjunat ovat toisen tason joukkoliikennettä, joka ei voi korvata perustason joukkoliikennettä kuin niille onnekkaille, jotka sattuvat asumaan kävelyetäisyydellä asemasta.

Meikäläisessä kielenkäytössä puhutaan usein siitä, miten raskas raideliikenne tai metro ovat joukkoliikenteen runko. Tämä puhe luo väärän mielikuvan - ehkä tarkoituksella. Runko-sanalla tulee mielikuva siitä, että raskas raideliikenne olisi se joukkoliikenne, jonka varassa koko järjestelmä toimii. Rakennuksen tai vaikka kuorma-auton runko on tällainen, mutta ei joukkoliikenne, ei myöskään puun runko. Joukkoliikenteen runkolinja kuolee pystyyn aivan samalla tavalla kuin puun runko, jos sillä ei ole oksia ja lehtiä - perustason joukkoliikennettä.

Joukkoliikenteen "runko", se välttämätön perusosa jonka varassa joukkoliikenne toimii, on perustason joukkoliikenne, bussit ja ratikat. Ne voivat korvata metrot ja muut raskaat raiteet, mutta busseja ja ratikoita ei metroilla ja junilla korvata.

Vai onko jollain esittää kaupunki, jossa ei ole lainkaan joukkoliikennettä katuverkossa? Pariisi on metroasemien tiheydessä maailman kärkijoukossa, mutta ei sielläkään ole koskaan oltu ilman kadulla toimivaa perustason joukkoliikennettä.

Antero
 
Käytännössä Pariisin kantakaupungissa metro on kuitenkin tärkein liikkumismuoto. Vaikka eihän Pariisin ja Helsingin metrot ole kovinkaan samanlaisia liikkumisratkaisuja.

Se johtuu siitä, että suurin osa Pariisin metrolinjoista on perusolemukseltaan kadun alle kaivettuja raitiovaunulinjoja. Pysäkkejä on tiheässä ja pysäkit ovat lähellä maanpintaa. Tuollainen ratkaisu voi korvata maanpäällisen joukkoliikenteen lähes kokonaan. Pidempiä matkoja varten on sitten myös RER- ja paikallisjunatyyppisiä ratkaisuja.

Helsingin seudun metro ja kaupunkijunaratkaisut on rakennettu palvelemaan keskipitkiä matkoja. Pariisin metron tapaista liikkumistarvetta täyttävät raitiovaunut ja bussit.
 
Viimeksi muokattu:
Kyllä niitä junia sentään vähän useammin kulkee ruuhka-aikoina.
Olet aivan oikeassa käytännön aikataulujen suhteen. Niitä ei ole laadittu keskimääräisin arvoin, vaan tarkituksenmukaisesti vastaamaan kysyntää.

Tässä tulee esille toinen meillä vallitseva väärinymmärrys (edellinen oli tuo runkoajatus). Eli kuvitelma siitä, että autuus on se, että joukkoliikenne kulkee koko ajan ja mieluiten minuutin välein - koska autollakin voi lähteä milloin vain.

Tosiasiassa ihmisten halut ja tarpeet lähteä eivät ole "milloin vain", vaan tarpeet keskittyvät tiettyihin aikoihin. Siksi meillä ovat ruuhka-ajat, ja ruuhka-aikojen sisällä vilkkaimmat hetket. Ei siitä ole millään työajan joustoilla päästy, että ihmiset edelleen hakeutuvat työpaikoilleen enimmäkseen tasatunneiksi (7, 8 ja 9), ja haluavat sellaisiin joukkoliikenteen vuoroihin, jotka palvelevat perillepääsyn ajankohtaa.

Aivan sama koskee autoilijoita. Heidän päällimmäisin "vapaan lähtöajan" tarve syntyy vain autoilun heikkoudesta eli ruuhkautumisesta. Autoilijalla on aivan sama aikataulu kuin joukkoliikenteen käyttäjälläkin. Se aikatalulu kun ei kummallakaan ole lähtöaika, vaan perilletulon aika.

Niinpä ruuhkaton ja luotettavasti toimiva joukkoliikenne on kaupunkioloissa nopein matkustustapa. Kun haluaa kahdeksaksi töihin, ja matka kestää 25 minuuttia, ei ole väliksi, montako vuoroa menee liian aikaisin ja liian myöhään, ainoastaan se oikeaan aikaan menevä on merkitsevä. Autoilijan ongelma on, ettei hän voi olla varma siitä, kestääkö matka vartin vai kolme varttia. Hän ajattelee auton autuutta sen toivomansa vartin kanssa. Ja ehkä lähteekin "mukavasti" vasta sen jälkeen kun olisi pitänyt mennä joukkoliikenteellä. Mutta selittelee sitten puoli 9 aikaan töissä, miten oli taas niin väärin kun bussit ja ratikat sotkivat liikenteen eikä hän ehtinyt ajoissa töihin.

Antero
 
Joukkoliikennettä ei ole paljon tutkittu, mutta en ole löytänyt tiheän vuorovälin ylivoimaisuudelle juuri muuta puolustusta kuin mielikuva ja se, että ihmisten keksimä liikenne-ennusteohjelma tuottaa parempia tuloksia tiheällä vuorovälillä kuin harvalla - koska ihminen on sen ohjelman sellaiseksi tehnyt.

Vuoroväli ei ole ylivoimainen tekijä, mutta on ihan turha väittää etteikö sillä olisi vaikutusta. Minua ainakin Helsingin paikallisliikenne jurppii eniten silloin, kun olen illalla käynyt jossakin harrastuksissa ja harvojen vuorovälien takia joudun odottamaan bussia niin kauan, että kotona huomaan että olisin ollut nopeammin perillä kävelemällä.

Se johtuu samasta syystä kuin se, että 21 minuutin junat eivät aja useammin kuin 30 min vuorovälillä. Vuoroväli on sovitettu kysyntään. Hitaita ja nopeita junia tarjotaan siinä suhteessa, kun niillä on käyttäjiä.

Mielenkiintoista kuulla, että mielestäsi VR toimii aivan oikein, kun ajaa paikallisliikennettä vain tasan sen verran, että junat saadaan täyteen. Junia tosin ei ajeta kysynnän suhteessa, koska R- ja H-junat ovat ruuhka-aikaan pidempiä kuin K-junat.

Minä kyllä väittäisin, että pääradalla olisi ruuhka-aikoina kysyntää useammillekin nopeille junille, mutta niitä ei ajeta, koska VR:ää ei kiinnosta eikä ratakapasiteettia ole.
 
Se johtuu siitä, että suurin osa Pariisin metrolinjoista on perusolemukseltaan kadun alle kaivettuja raitiovaunulinjoja.
Tämä on oikea oivallus. Ensimmäiset Pariisin metron vaunut olivatkin 2-akselisia raitiovaunuja. Ja ratoja rakennettiinkin katujen mukaan, vaikka ne tehtiinkin kadun pinnan alle.

Antero
 
Metrot ja paikallisjunat ovat toisen tason joukkoliikennettä, joka ei voi korvata perustason joukkoliikennettä kuin niille onnekkaille, jotka sattuvat asumaan kävelyetäisyydellä asemasta.

Kaavoittamallahan näitä onnekkaita saataisiin lisää. Metroasemien tuntumassa maankäyttöä tulisi tehostaa todella paljon nykyiseen nähden. Kivikaupungin tehokkuus olisi ihan hyvä. Eiköhän tällaisille urbaaneille joukkoliikenneterminaalin lähellä oleville asunnoillekin löytyisi ottajansa.
 
Vuoroväli ei ole ylivoimainen tekijä, mutta on ihan turha väittää etteikö sillä olisi vaikutusta.
Tietenkin vuorovälillä on merkitystä, mutta ei niin paljon kuin meillä väitetään. Uskon täkäläisiä väitteitä enemmän kansainväliseen tutkimukseen.

Mielenkiintoista kuulla, että mielestäsi VR toimii aivan oikein, kun ajaa paikallisliikennettä vain tasan sen verran, että junat saadaan täyteen. Junia tosin ei ajeta kysynnän suhteessa, koska R- ja H-junat ovat ruuhka-aikaan pidempiä kuin K-junat.
En ota kantaa siihen, miten hyvin tai huonosti mm. Keravan tarjonta vastaa kysyntää. Mutta on aivan selvä, ettei kannata tarjota junavuoroja sellaisiin aikoihin, joilla ei ole kysyntää. Ei myöskään kannata valita niitä aikoja, joilla on vähemmän kysyntää, jos ei ole mahdollista ajaa kaikkina haluttuina aikoina.

"Metromainen" tasainen tiheä vuoroväli on minusta ainoastaan liikennesuunnittelijan laiskuutta, joka tulee veronmaksajille kalliiksi. Tietenkin on helpompi olla ottamatta selville, mikä liikenne on tarpeen, jos poliitikot maksavat turhankin tarjonnan. Ja jos poistetaan matkustajilta valinnan mahdollisuus, niin käyttäähän ne miten huonoa palvelua vaan kun ei ole vaihtoehtoa.

Mutta sillä konstilla ei joukkoliikenteen käyttö lisäänny, ja niinhän täällä on käynytkin.

Antero
 
Takaisin
Ylös