Minne metroa voisi jatkaa?

Mikko Laaksonen · 17 Elokuu 2007

R.Silfverberg sanoi:
Granissa aikoinaan nuoruudessani asuneena kommentoin, että meiltä kotoa oli asemalle n 1 km ja meidän kaikki perheenjäsenet pääsääntöisesti kävelimme asemalle (isäni tosin kulki autolla useimmiten töihin, mutta aina silloin tällöin myös junalla).

Ensinnäkin, puhut nyt kuitenkin kymmenien vuosien takaisesta tilanteesta, joka ei autonomistuksen suhteen ole verrattavissa nykypäivään.

Toisekseen, esimerkissäsi auton haltija kulki yleensä autolla.

Nykyisin vain niitä auton haltijoita on paljon enemmän, ja ajatus kyyditsemisen tarpeellisuudesta on huomattavasti yleistynyt.

R.Silfverberg sanoi:
Käytännössä kynnys ostaa joukkoliikennelippu lasten koulumatkoille on varsin korkea jos se on korkeintaan 3 km, joten ainakin isommat lapset useimmiten kävelevät tai ajavat pyörällä sen pituiset matkat.

Enpä usko, että ainakaan kaupungeissa joissa on toimiva joukkoliikenne ja edulliset koululaisliput (Turku, Tampere, Helsinki, YTV-alue) olisi montaa lasta, joille ei osteta yli 1 km koulumatkalle ainakin talviajaksi joukkoliikennelippua, jos lasta ei kyyditä kouluun autolla. Omana alakouluaikana (jolloin koulumatka oli n. 1,5 - 2 km) käytännössä kaikilla lapsilla oli koululaisliput talven ajaksi.

1-3 km koulumatkoja tuskin kovin moni kävelee.

R.Silfverberg sanoi:
Mikä on mielestäsi hyväksyttävä prosenttiosuus matkan kestosta jonka kävely-osuus saa kestää?

Jos suunnitellaan toimivaa joukkoliikennejärjestelmää, pakollisen liityntäkävelyn enimmäispituus tulee aina olla enintään 600 m.

Mitään prosenttia ei voi antaa, koska se matka, joka suostutaan "pakon edessä" kävelemään, riippuu täysin matkan olosuhteista.

R.Silfverberg sanoi:
Jos vertaa niin HKI-Turku pikavuorobusseilla pääsee paljon lähemmäksi TY:tä ja ÅA:ta kuin junalla kummaltakaan rautatieasemalta.

Niin pysähtyvät, ja juuri tämä on yksi Hki-Turku - pikavuorobussien käytön syy. Kun olin yliopistolla töissä, usein vieraat Helsingistä tulivat bussilla koska se tuli Turussa lähemmäs - ei enemmistö, mutta moni kuitenkin.

R.Silfverberg sanoi:
Onko sulla tietoa oliko Kupittaan aseman avaamisella merkitystä opiskelijoiden ja ylopistohenkilökunnan matkustustottumuksilla?

Ei muuta, kuin että noin puolet Helsingin - junien matkustajista käyttävät Kupittaan asemaa.

R.Silfverberg sanoi:
Eivätkö jotkut kaukojunat joskus 80-luvulla pysähtyneet Ikituurissakin? Jos näin, niin mikä oli syy että käytäntö ei jäänyt pysyväksi?

Tietääkseni Ikituurissa oli tilapäinen pysäkki Ikituurin kongressihotellin tarpeisiin - en tiedä, käytettiinkö pysäkkiä koskaan säännöllisessä liikenteessä.

R.Silfverberg · 17 Elokuu 2007

Antero Alku sanoi:
Tai ylipäätään asiakastyytyväisyystutkimuksiin, joissa ei pyydetä panemaan paremmuusjärjestykseen eri kaupunkien joukkoliikennettä.

Muuten,miksiköhän ei ole järjestetty asiakastutkimuksia joissa vastaajat saisivat laittaa järjestykseen eri eurooppalaisten suurkaupunkien joukkoliikennejärjestelmiä? Onhan lentokentistäkin tehty vastaavia tutkimuksia, ja monet tutkimukset oavt rankanneet Hki-Vantaan yhdeksi parhaimmaksi, mikä taas ei vastaa ihan suomalaisten lentomatkustajien käsitystä.

Ja miksi pitäisi suhtautua kielteisesti tutkimuksiin joissa vain arvioidaan oman asuin- tai työskentelykaupunkinsa joukkoliikennettä?

Antero Alku sanoi:
Siis ratkaisevaa on se, miten toimitaan (esim. autoja ostettasessa), ei se, miten sanotaan että toimittaisiin. Parhaita autoja ovat keskihintaiset "pikkuautot", eivät ne, joita haastatteluissa kehutaan parhaiksi.

Tai asuintaloista parhaimmat ovat 14-kerroksiset pitkät lamellikerrostalot ja veneistä parhaimmmat savolaismalliset soutuveneet, ja ruuista parhaimmat makkarakastike perunasoseella.

Minä en ole tilastotiedettä opiskellut muuta kuin pakolliset oppimäärät, mutta eikö muuten ole olemassa sellaiset keinot joissa yhdistetään kahdesta tai useammasta eri tarkastelusuunnasta samaa aihetta koskevat tutkimukset. Pitäisi olla myös jonkinlainen "idiootti- tai nollatutkimussuodatin" joka myös sulkee pois sellaiset tulkinnat jotka eivät ole relevantteja.

Antero Alku sanoi:
Olen aivan varma, että jos Otaniemessä on sekä Otakaarta kulkeva TramWestin ratikkalinja vaihdotta Asema-aukiolle sekä suunnitellun huippuyliopiston alla olevalta metroasemalta lähtevä metro, sitä ratikkaa käytetään enemmän, vaikka haastatteluissa edelleen sanottaisiin, että metro on hieno. Jopa silloinkin, kun sen ratikan sijasta olisi edelleen nykyinen 102 bussina, tilanne olisi sama.

Sitten kun Otaniemeen kulkee sekä metro että Jokeri raitiotienä, niin tilanne vastaa suurinpiirtein sitä että olisi rakennettu TramWest + haara Leppävaaran. Se on huomattava parannus nykyiseen pelkkiin bussiyhteyksiin verrattuna. Metron valmistuttuakaan Otaniemestä tuskin lakkautetaan 190-sarjan bussivuorot Meilahden kautta keskustaan.

t. Rainer

R.Silfverberg · 17 Elokuu 2007

Mikko Laaksonen sanoi:
Nykyisin vain niitä auton haltijoita on paljon enemmän, ja ajatus kyyditsemisen tarpeellisuudesta on huomattavasti yleistynyt.

Kauniaisissa 1980-luvulla käytännössä lähes kaikilla yli 18 v asukkailla olisi ollut mahdollisuus omistaa auto, jos olisi halunnut, tai katsonnut sen tarpeelliseksi. En tiedä millainen prosenttiluku nykyään on, mutta kuvittelisin että kaikilla ei vieläkään ole sitä tarvetta. Kauniaisten bussiliikennekin on hiukan parantunut entisajoilta.

Mikko Laaksonen sanoi:
1-3 km koulumatkoja tuskin kovin moni kävelee.

Jos matka kodin ja koulun völillä sellainen että busseja ei kulje kovin usein tai ne kulkevat sellaisia reittejä että käveltävää jää silti n 500 m kummassakin päässä, niin moni valitsee kävelemisen. Monissa esikaupunkialueilla joukkoliikenne vain on suunniteltu niin että kevyt liikenne on usein paras vaihtoehto.

Mikko Laaksonen sanoi:
Jos suunnitellaan toimivaa joukkoliikennejärjestelmää, pakollisen liityntäkävelyn enimmäispituus tulee aina olla enintään 600 m.

Silloin kun on pelkästään paikallisesta liikenteestä kysymys

Mikko Laaksonen sanoi:
Ei muuta, kuin että noin puolet Helsingin - junien matkustajista käyttävät Kupittaan asemaa.

Kupittaan esimerkin otin ylös siksi, että Kupittaa merkitsee Turulle suurin piirtein sitä mitä Otaniemi merkitsee Suur-Helsingille. Kun Kupittaan rautatieasema avattiin, niin Helsingin suunnalta tulevat alkoivat käyttää sitä ahkerasti Turun matkoilla. Yhdessä rantaradan parannuksen myötä se teki osalle jopa automatkat Helsingistä turhiksi. Otaniemeen si ole mahdllista saada rautatieasemaa ainakaan seuraavaan 50 vuoteen, mutta metroasema on tulossa. Käytännössä ne ovat samoja asioita, jos tulee junalla muuualta Suomesta Helsingin asemalle ja vaihtaa siellä Otaniemen metroon, siihen verrattuna että kävelee asemalta ensin Kampin bussiasemalle ja sieltä vasta nousee Otanimen bussiin. Nykyisin moni niin turhan mielellään ajaa koko matkan Otaniemeen omalla autolla kun joukkoliikenne nykymuodossa ei houkuta. Eli tilanne on tämäntyyppisten matkojen osalta sama kuin Turussa oli 70-80-luvulla.

Mikko Laaksonen sanoi:
Tietääkseni Ikituurissa oli tilapäinen pysäkki Ikituurin kongressihotellin tarpeisiin - en tiedä, käytettiinkö pysäkkiä koskaan säännöllisessä liikenteessä.

OT: Muistako kukaan nimim Compact tai joku muu "sisäpiiriläinen", oliko Ikituurissa koskaan aikataulunmukaisia pysähdyksiä? Mulla on hämärä muistikuva että olisi ollut.

t. Rainer

Elmo Allen · 17 Elokuu 2007

R.Silfverberg sanoi:
Sitten kun Otaniemeen kulkee sekä metro että Jokeri raitiotienä, niin tilanne vastaa suurinpiirtein sitä että olisi rakennettu TramWest + haara Leppävaaran. Se on huomattava parannus nykyiseen pelkkiin bussiyhteyksiin verrattuna. Metron valmistuttuakaan Otaniemestä tuskin lakkautetaan 190-sarjan bussivuorot Meilahden kautta keskustaan.

Yhteydet Teekkarikylään tietysti heikkenevät jonkin verran. Kokonaisuutta ajatellen se ei tietysti ole suuri harmi, koska suuri(n?) osa asukkaista käy päivittäin vain kampuksen yliopistolla. Väitän, että polkupyöräilystä metroasemalle tulee suosittu liityntämuoto, jos se osataan järjestää hyvin (esim. vartioitu pyöräparkki). Väittäisin, että juuri Otaniemeen tämä malli sopii, koska asukkaat ovat hyvin hyväkuntoisia nuoria, analyyttisesti ajattelevia (optimoivat matkojaan kustannus- ja järkiperustein, osaavat ottaa selvää joukkoliikenteestä) ja kaiken lisäksi autottomia. Tämä on tietysti vain Otaniemen erityispiirre, eikä sitä voi soveltaa muualle.

Ja varmasti 194 ja 195 säilyvät. Lisäksi 506 ajaa jatkossakin. Ehkä jonain päivänä sekin kulkee kiskoilla. Itse en heittäisi kirvestä kaivoon edes TramWestin tyyppisen verkon suhteen. Sen ensimmäinen osuus nyt vain tulee olemaan raskasta raideliikennettä ja verkon peruslinja (jota eivät sitten tulevat linjat hyödynnä). Enkä usko, että metroon käytetty raha on lopultakaan kynnyskysymys, kunhan asenneilmasto muuten muuttuu joukkoliikenteelle suotuisammaksa. Anteron mukaanhan raitioteiden rakentaminen on a) halpaa ja b) kannattavaa. Jos liiketaloudellinen tuottavuus on vähintään 5 %, ei rahoitus liene ongelma, kunhan ymmärretään suhteuttaa oikein joukkoliikennehankkeiden kannattavuus ja moottoriteiden "kannattavuus".

Poliittista diplomatiaakaan ei saa unohtaa. Ihmisten arvostelu päin naamaa tuottaa harvoin hyviä tuloksia. Paljon parempi on liittyä metroleiriin ja lähteä ehdottamaan muutoksia tulevaan, pikku hiljaa. Onhan selvästi havaittu muutoksia asenneilmastossa. En olisi ikinä uskonut, että Laajasaloon harkittaisiin raitiotietä.

Ei täällä Suomessa loppujen lopuksi olla kovinkaan erilaisia kuin muualla Euroopassa, eikä niitä "erikoisolosuhteita" oikeasti ole. Suomi vain nyt on aina ollut ajattelutavoissa parikymmentä vuotta jäljessä Keski-Eurooppaa ja Ruotsia. Sama sykli on käyty niissäkin (esim. paljon puhuttu Stadtbahn) – kyllä se täälläkin vielä nähdään. Sitä en osaa selittää, mistä moinen ilmiö johtuu, mutta monissa asioissa se on havaittavissa. Ehkä se johtuu joukkoliikenteen absoluuttisesta vähyydestä ja sitä tutkivien suurten yliopistojen vähyydestä. Ruotsi taas on aina ollut edelläkävijä jostain syystä – myös pahassa. GSM:n kärkijoukkoon kuuluminen oli vain oma sattumalta tapahtunut kuriositeettinsa.

Oho, harhauduinpa aiheesta. Sori.

Antero Alku · 17 Elokuu 2007

R.Silfverberg sanoi:
Muuten,miksiköhän ei ole järjestetty asiakastutkimuksia joissa vastaajat saisivat laittaa järjestykseen eri eurooppalaisten suurkaupunkien joukkoliikennejärjestelmiä?

Ei voi kysyä asiasta, josta vastaajat eivät tiedä.

Keski-Euroopan kansalaisilla on aivan toiset mahdollisuudet saada kokemusta eri kaupunkien joukkoliikennejärjestelmistä kuin meillä suomalaisilla täällä meren toisella puolen.

R.Silfverberg sanoi:
Ja miksi pitäisi suhtautua kielteisesti tutkimuksiin joissa vain arvioidaan oman asuin- tai työskentelykaupunkinsa joukkoliikennettä?

Ei itse tutkimuksessa ole vikaa vaan siinä, mitä sen tuloksen väitetään olevan. BEST- tai tämän viimeksi julkaistun tutkimuksen tulos on:

Helsinkiläiset ovat (Euroopan) tyytyväisimpiä omaan joukkoliikenteeseensä.

Se ei ole sama asia kuin että Helsingin joukkoliikenne on parempaa kuin muissa kaupungeissa. Mutta näin väitetään näihin tutkimuksiin viitaten.

R.Silfverberg sanoi:
Tai asuintaloista parhaimmat ovat 14-kerroksiset pitkät lamellikerrostalot ja veneistä parhaimmmat savolaismalliset soutuveneet, ja ruuista parhaimmat makkarakastike perunasoseella.

Aivan. Kuka metron kannattajista hyväksyy sen, että metro jatketaan minun asunnolleni? Ja kun kysyn, että miksi ei, niin mitäs ne selitykset ovatkaan? Ei ainakaan se, että metro on niin huono, että joku muu yhteys on parempmi vaan se, että silloin maksaa liikaa metrokin.

No jos metro maksaa liikaa mutta on muuten hyvä, niin eikös silloin pidä parantaa sitä metroa siltä osin, ettei se maksa liikaa. Ei, se ei tällä seudulla käy. RaideYVA:ssa esitettiin kaksi keinoa parantaa metroa halvemmaksi, eivät kelvanneet.

On päivän selvää, että sellainen julkinen liikenne, joka palvelee ilman aikataulua, ilman välipysähdyksiä ja 100 km/h keskinopeudella on parempaa julkista liikennettä kuin sellainen, jossa nämä ominaisuudet ovat huonompia. Parempi vaihtoehto voidaan järjestää - tosin rajoitetusti - kunhan vain joku suostuu maksamaan sen. Mutta kun ei suostu.

Samasta syystä 300 neliön omakotitalot ovat huonompia kuin 14-kerroksiset lamellitalot: isoihin ok-taloihin ei ole varaa. Ja savolaisveneet ovat parempia kuin Swanit: Swaneihin ei ole varaa. Ja makkarakastike perunasoseella on parempi kuin chateaubriand: sisäfilepihviin ei ole varaa.

R.Silfverberg sanoi:
Pitäisi olla myös jonkinlainen "idiootti- tai nollatutkimussuodatin" joka myös sulkee pois sellaiset tulkinnat jotka eivät ole relevantteja.

Onhan se olemassa: järki.

R.Silfverberg sanoi:
Sitten kun Otaniemeen kulkee sekä metro että Jokeri raitiotienä, niin tilanne vastaa suurinpiirtein sitä että olisi rakennettu TramWest + haara Leppävaaran. Se on huomattava parannus nykyiseen pelkkiin bussiyhteyksiin verrattuna.

Ei bussiyhteydet ole "pelkkiä", etenkään kun ne tarjoavat "pelkkään" metroon verrattuna parempia yhteyksiä. Ja metro yhdellä asemalla ei ole sama kuin TramWest ja sen Otaniemen linja, jolla on 4 pysäkkiä.

TramWestissä on 2 linjaa ja rataa Leppävaaraa kohti. Jos Raide-Jokeriin valitaan metromaisesti vain yksi, ei ole takeita siitä, että se ainoa "kiertää" Otaniemen kautta.

Antero

Antero Alku · 17 Elokuu 2007

Elmo Allen sanoi:
Väitän, että polkupyöräilystä metroasemalle tulee suosittu liityntämuoto, jos se osataan järjestää hyvin (esim. vartioitu pyöräparkki).

Näistä asioista päätetään juuri nyt. Suunnitelma asemasta on esitetty. Täkäläiseen hallintotapaan kuuluu, että tästä eteenpäin kaikki perustellaan siillä, että se on jo päätetty siinä ekassa suunnitelmassa.

Jos vartioitu pyöräparkki kiinnostaa, niin siitä pitää aloittaa älämölö viimeistään nyt. Sekin voi jo olla myöhäistä...

Elmo Allen sanoi:
Poliittista diplomatiaakaan ei saa unohtaa. Ihmisten arvostelu päin naamaa tuottaa harvoin hyviä tuloksia. Paljon parempi on liittyä metroleiriin ja lähteä ehdottamaan muutoksia tulevaan, pikku hiljaa.

Olet aivan oikeassa. Omasta mielestäni olen viime aikoina kirjoitellut kärkevästi. Yhtenä merkittävänä syynä siihen on ollut juuri se, että ei ole väliä sillä, mitä sanotaan, vaan kuka sanoo.

Kun asioita ei itse tunneta, varmuuden vuoksi vastustetaan kaikkea mitä yhdet sanovat ja uskotaan ja kannatetaan sitä, mitä toinen sanoo. No, tämähän on tietenkin poliittista kulttuuria. Oppositiossa on aina samat puheet riippumatta siitä, mikä puolue siellä on. Siis jutut vaihtuu, mutta "meikäläiset" ovat aina oikeassa.

Antero

Murzu · 29 Elokuu 2007

Välillä ehdotuksia itse aiheeseenkin...

Olen varmaan ajan saatossa ehdottanut montakin eri vaihtoehtoa, uusista metrolinjoista. Mutta tässä olisi tämänhetkinen ajatukseni metron jatkamis suunnitelmista. Pääajatus on seuraava: Länsimetro Kivenlahteen saakka, nykyistä suunniteltua linjausta noudattaen. Sitten Sörnäisistä tunneli Pasilaan, josta edelleen Meilahteen ja Munkkiniemeen, tunnelin "alku" löytyy jo. Lopuksi se lentokenttämetro Kampista Töölön ali Pasilaan ja lentokentälle.

Näin saataisiin kolme selkeää metrolinjaa:
1.Kivenlahti-Rautatientori-Vuosaari
2.Munkkiniemi-Pasila-Mellunmäki
3.Kamppi-Pasila-Lentoasema

Vaihtopaikoiksi muodostuisivat Kamppi, Meilahti, Pasila ja Kalasatama. Niiden välille muodostuisi ns ympyrä, jonka tarkoitus EI ole toimia "pisaran" tavoin. Linjat 1 ja 2 toimivat poikittaisliikenteenä ja taas linja 3 kuljettaa pohjois-etelä suuntaisesti. Kuitenkin neljän vaihtopaikan ansiosta liikkuminen onnistuisi mainiosti kaikkiin ilmansuuntiin, lyhentäen monen matkaa. Lisäksi saataisiin monta uutta kaupunginosaa metroverkon piiriin.

vristo · 3 Syyskuu 2007

Kaivoin hieman arkistojani ja löysinkin sieltä vuonna 1979 (n. 10-vuotiaana) tekemäni Helsingin metrovision.

vristo · 4 Syyskuu 2007

vristo sanoi:
Kaivoin hieman arkistojani ja löysinkin sieltä vuonna 1979 (n. 10-vuotiaana) tekemäni Helsingin metrovision.

Pitää hieman oikaista omaa juttuani: tuon tekeleeni täytyy olla kertomaani tuoreampi, sillä Helsingin metroasemat saivat nykyiset nimensä vuonna helmikuussa 1980. Sitä ennen Rautatientori oli Kaivokatu, Herttoniemi Hiihtäjäntie ja Itäkeskus puolestaan Puotinharjun metroasema.

vristo · 17 Syyskuu 2007

Vs: Metron suunnitelmia ja tilavarauksia tulevaisuuden Helsinkiin

Hesari esittelee verkkosivuillaan jälleen Helsingin metron jatkosuunnitelmia lähitulevaisuuteen:Metrolla voi päästä jo 2020-luvulla lentoasemalle

Maunulaan tulisi voimakasta liityntää (Iso Liityntä) tukeva bussiterminaali metroaseman yhteyteen ja koko yhteys lentokentälle rakennettaisiin ja saatettaisiin liikennöintikuntoon mahdollisimman ripeästi Kamppi-Töölö-Pasila metrolinjan jälkeen. Helsingin raskas urbaani raiderunkoverkkoa alkaa saamaan muotoaan ja kutkin joukkoliikennevälineet alkavat saada oikean roolinsa: raskas raideliikenne (metro ja kaupunkirata) pidemmillä yhteyksillä, ratikka keskustassa ja kantakaupungissa ja bussit loitommalla laadukkaassa liityntäliikenteessä.

Minusta oikeaa suuntausta, hyvä toimitusjohtaja ja visionääri Matti Lahdenranta, työryhmineen!

jpe · 17 Syyskuu 2007

Minusta tuo oli taasen yksi miljoonista Hesarissa julkaistuista visioista, joissa puhutaan ympäripyöreästi konditionaalissa siitä, kuinka sitten kymmenien vuosien päästä meillä olisi kattava metroverkosto. Arvostan Lahdenrannan ja kumppaneiden visiointikykyä, mutta toivoisin joskus jotain konkreettistakin tehtävän. Nämä artikkelit saavat mielikuvituksen mukavasti lentämään, mutta ne eivät muuta sitä faktaa, että joukkoliikenne on edelleen laskussa, ja asia ei muuksi muutu, ellei oikeasti tehdä jotain.

Onko muuten edes tehty virallisia selvityksiä raitiotien jatkamisesta esikaupunkiratana Käpylästä edelleen Maunulaan ja Paloheinään? Sellainen projekti saattaisi olla jopa realistinen toteutettavaksikin ennen 2030-lukua.

teme · 17 Syyskuu 2007

jpe sanoi:
Minusta tuo oli taasen yksi miljoonista Hesarissa julkaistuista visioista, joissa puhutaan ympäripyöreästi konditionaalissa siitä, kuinka sitten kymmenien vuosien päästä meillä olisi kattava metroverkosto. Arvostan Lahdenrannan ja kumppaneiden visiointikykyä, mutta toivoisin joskus jotain konkreettistakin tehtävän. Nämä artikkelit saavat mielikuvituksen mukavasti lentämään, mutta ne eivät muuta sitä faktaa, että joukkoliikenne on edelleen laskussa, ja asia ei muuksi muutu, ellei oikeasti tehdä jotain.

Show me the rails! Eli joo.

jpe sanoi:
Onko muuten edes tehty virallisia selvityksiä raitiotien jatkamisesta esikaupunkiratana Käpylästä edelleen Maunulaan ja Paloheinään? Sellainen projekti saattaisi olla jopa realistinen toteutettavaksikin ennen 2030-lukua.

En minä tiedä onko tässä mitään niin kovin ihmeellistä selvitettävää, jatketaan Käpylän ratikkaa Käpylän asemalle ja siitä joko Tuusulanväylän maastokäytävää tai katuverkossa kurvaillen Maunulan suuntaan, riippuen siitä kuinka hyvää ja kallista halutaan tehdä. (Minusta on päivänselvää, että tämä tehdään joka tapauksessa jos ja kun raidejokeri rakennetaan ratikkalevyisenä.)

Alan olla sitä mieltä, että raitioverkon laajentamista pitäisi ruveta lobbaamaan pala kerrallaan. Eli aloitetaan vaikka vaatimattomasti siitä että Ykkönen menee Käpylän asemalle, hieman rohkeammin 10 tai 4 Munkkivuoreen, ja niin edelleen. Semmoisia projekteja joilla ei ole +50 miljoonaa hintalappuja.

Sama juttu metron kanssa, olisi hyvä että metro menisi Pasilaan, en vaan jaksa oikein innostua siihen liittyvästä Töölön metrosta lentokenttämetrosta puhumattakaan.

Antero Alku · 17 Syyskuu 2007

jpe sanoi:
Nämä artikkelit saavat mielikuvituksen mukavasti lentämään, mutta ne eivät muuta sitä faktaa, että joukkoliikenne on edelleen laskussa, ja asia ei muuksi muutu, ellei oikeasti tehdä jotain.

Olen aivan samaa mieltä. Onkohan jo 1,5 vuotta siitä, kun tein 7-kohtaisen listan (tänne foorumille) seudun joukkoliikenteen parantamisesta keinoilla,

joilla olisi oikeasti jotain merkitystä joukkoliikenteen käytettävyydelle
jotka voisi toteuttaa suunnilleen heti
jotka eivät maksa kymmeniä miljoonia
jotka säästäisivät kustannuksissa ja lisäisivät lipputuloja

Niiden vika vain on siinä, ettei sellaiset kiinosta lehtiä ja niillä ei voi elvistellä olevansa suuri visionääri. Kun olisi vain viisas ja ahkera puurtaja.

Sillä olen sitä mieltä, ettei meidän joukkoliikenteemme ongelma ole rahan puute, vaan osaamisen puute. Mutta osaamisen puutetta on paljon vaikeampi paikata kuin rahan puutetta. Miten poliitikko muotoilisi vaalilupauksenkaan osaamisen parantamisesta?

teme sanoi:
Sama juttu metron kanssa, olisi hyvä että metro menisi Pasilaan, en vaan jaksa oikein innostua siihen liittyvästä Töölön metrosta lentokenttämetrosta puhumattakaan.

Niin, mitäpä jos metro menisi Pasilaan kuten oli alun perin ajateltukin, Teollisuuskatua. Ja jotta se pääsisi sieltä säällisesti vielä vähän eteenpäin, niin jos vaikka se olisi täällä hiljan ehdotettu ratkaisu duometrovaunuista, jotka voisivat ajaa myös katutasossa vähän halvemmalla radalla, vaikka olisivatkin oranssin värisiä.

Antero

PS: Anteeksi kun en linkitä viittaamiini viesteihin. En keksi, miten ne tuhansien viestien joukosta löytäisin.

vristo · 17 Syyskuu 2007

Antero Alku sanoi:
PS: Anteeksi kun en linkitä viittaamiini viesteihin. En keksi, miten ne tuhansien viestien joukosta löytäisin.

Olisiko ollut tämä, Antero?

Antero Alku · 18 Syyskuu 2007

vristo sanoi:
Olisiko ollut tämä, Antero?

Kiitos Vristo. Juuri tuo se oli. Nuo terveiseni olen muuten vienyt myös HKL:lle, silloin samoihin aikoihin viime vuonna.

Antero