Minne metroa voisi jatkaa?

Minä lähtisin kehittämään pohjoisen liikennettä vähän kevyempien ratkaisujen pohjalta. Ainakin aluksi kannattaa miettiä, tarvitaanko Töölön tunnelia ja jos tunneli tarvitaan, niin ainakin sitä, miten muu rata rakennetaan. Kölnin U-stadtbahn tyyppinen ratkaisukin olisi merkittävästi puhdasta metroa joustavampi.
Itse toivon, että Laajasalon suunta hoidettaisiin hieman Köln-tyyppisellä matalalattiakaupunkiradalla, mutta jos Santahamina tulee siviilikäyttöön, niin en vastusta metroakaan siinä vaiheessa. Tuollainen U-Stadtbahn vaan voisi olla kumpaakin, raitiovaunu tai metro, yhtäaikaa ja siten joustavampi kuin nykyinen raskasmetro.

Jos saisin täysin itse päättää, niin koko Helsingin urbaaniraideliikenne olisi juuri Köln-tyyppistä raitiovaunumaisilla moottorivaunuilla liikennöitävää metroa, joka pahimmat paikat kulkisi maan alla ja muualla enemmän raitiotiemäisesti sekä runsaasti erillisratoja yms. etuuksia hyväksikäyttäen. Mutta sellainen ratkaisu ei näytä olevan tällä hetkellä (eikä viimeiseen 40 vuoteen) kenenkään alueen päättäjän intresseissä ja siksi on tyydyttävä nykyisen metron jatkamiseen, joka on mielestäni se toiseksi paras ratkaisu. Raitiovaunut säilyttävät sitten sen nykyisen roolinsa hieman laajennettuna. Bussiliikenteen vähentäminen ja raideliikenteen lisääminen on minunkin päätavoitteeni.

Pohjoisen asutus on kuitenkin sen verran hajautunutta, että raskasmetron palvelukyky ei vaikuta hyvältä.
Olisikohan Helsingin kaupungilla jotain perusteelllisia uusia suunnitelmia tuolle suunnalle kun sinne kerran raskasta metroa ja siihen liittyvää uutta Maunulan liityntäterminaalia kauppakeskuksineen suunnitellaan ja toistuvasti Hesarissakin siitä kirjoitellaan. Ettei vaan olisi "Pohjoiskeskus" tai vastaava. Mene ja tiedä.
 
Yhtä mieltä siitä että tuo tahdotaan, mutta kun ei siitä olla valmiita maksamaan. (Länsimetro 500, Pohjoismetro 500, Itämetro 200, Keskustatunneli 600, Pisara 200 = 2200... vuositasolla 100-150 miljoonaa hamaan tulevaisuuteen.) Seuraus on että mitään ei tapahdu, mistä meillä on Helsingissä kokemusta.
Veikkaanpa, että jostain nuokin rahat löytyvät, katsohan vain. Toki lihavan riitelyn ja väittelyn säestämänä.
 
Veikkaanpa, että jostain nuokin rahat löytyvät, katsohan vain. Toki lihavan riitelyn ja väittelyn säestämänä.
Tuo on luokkaa kaksi veroäyriä ja enemmän kuin lipputulot vuodessa. Eli en usko.
Laajasalon ratikka unohtui .... maksaisikohan luokkaa 150-200 M€?
Niin unohtui. Ja raidejokeri (200-300?). Ja kaikki muut tiehankkeet paitsi keskustatunnelin jätin tarkoituksella pois, esim. Pasilan linkit (200), Kehä II...

Tosin Laajasalon ratikka ja Itä-metro on siinä mielessä poikkeuksia, että ne tuottavat arvonnousua rakentamattomalle kaupungin omistamalle maalle, eli rahoitus tulee sitä kautta.
 
Mutta hän näyttää olevan edelleen se, jota kunnellaan ja uskotaan. Ja miksi ei, sillä onhan hän pitkän linjan ammattilainen noissa asioissa.
Kyllä joukkoliikenteenkin kanssa pitää seurata kehitystä. On vastuutonta, jos on merkittävässä asemassa mutta ei seuraa kehitystä tai kerro siitä muille. Esimerksikis Iso liityntä ja Laajasalon minimetrosuunnitelma eivät vakuuta joukkoliikenteen teknologian ja talouden hallinnasta.

Helsingin kaupungin omistamilla radoilla ja metrolla eivät valtakunnan rautatieyhtiön monopoliaseman tuoma auktoriteetti sido ja rasita. Vaikka perustamiskustannukset ovatkin korkeat, niin automaattimetrolla liikennöinti on sitten jotain aivan muuta kuin VR Oy:n kuljettama YTV-lähiliikenne. Eikä tarvitse tuoda pendoliinoja tms. liikennettä metroradalle valtakunnallisen liikennehäiriön sattuessa.
Eivät rasita, mutta kovin on kallis hinta maksettava pelkän poliittisen oikun tähden. Automaatilla ei kuitenkaan ole mitään tekemistä tämän asian kanssa. Yhtä hyvin valtion monopoliyhtiö voi ajaa automaattijunia kuin kaupunginkin monopoliliikelaitos. Ainoa merkitys automaatilla on, että se nostaa entuudestaan korkeita radan ylläpitokustannuksia ja muutta kustannusrakennetta siten, että liikenteenohjaus- ja valvontakulut kasvavat kun kuljettajien henkilökulut siirtyvät liikennöintikuluista jo ennästään korkeisiin radan ylläpitokuluihin. Toisin sanoen kyse on vain hattutempusta.

Kilpailuttaako? Eikös YTV:llä ja VR:llä ole keskenäinen sopimus vuoteen 2017 saakka? Vai onko tekeillä jotain muuta tällä hetkellä, mistä emme ole kuulleet vielä? Helsingin kaupunki ei odota sellaista, vaan tekee omat ratkaisunsa ja omat urbaanit ratansa, jota ei moinen politiikka sido.
YTV on jo kilpailuttanut kalustohankinnan, kilpailun voitti Stadler. Seuraavaksi se kilpailuttaa kaluston huollon. VR Oy:lle jää vain kuljettajien ja konduktöörien työajan sekä sähkön myynti, kun YTV:n omat junat ovat käytössä. Tämä on luonnollisesti otettu huomioon YTV:n ja VR Oy:n sopimuksessa, joka lisäksi raukeaa sinä päivänä, kun VR Oy:n monopoli lakkaa.

Antero
 
Kyllä joukkoliikenteenkin kanssa pitää seurata kehitystä. On vastuutonta, jos on merkittävässä asemassa mutta ei seuraa kehitystä tai kerro siitä muille. Esimerksikis Iso liityntä ja Laajasalon minimetrosuunnitelma eivät vakuuta joukkoliikenteen teknologian ja talouden hallinnasta.
Hänellä ja sinulla on näkemysero ja kumpikin pitää niitä yhtä oikeina ja edistyksellisinä. Olisikin mielenkiintoista kuulla hänen näkemyksensä näistä asioista, eikä aina vain samaa laulua metron huonoudesta ja vanhanaikaisuudesta. Hän on kuitenkin koulutukseltaan DI kuten sinäkin, Antero, ja ei kai se ole merkki tiedon puuttesta. Kysymys on pikemminkin näkemyseroista, kuten jo aiemmin sanoin.

Toki se minimetro on minustakin torso, eikä palvele kuten metron kuuluisi. Katajanokan asema sekä jatko Kruunuvuoresta Laajasaloon (ja edelleen Santahaminaan) olisivat aivan välttämättömiä sen toimivuuden kannalta. Siinä suhteessa suunniteltu raitiotieyhteys palvelee huomattavasti paremmin. Toivottavasti se vain toteutettaisiin jollain toisella tapaa kuin aiemmat katuraitiotiet Helsingissä (vrt. Tvärbana tai Jokeri).
 
Viimeksi muokattu:
Olisikin mielenkiintoista kuulla hänen näkemyksensä näistä asioista, eikä aina vain samaa laulua metron huonoudesta ja vanhanaikaisuudesta. Hän on kuitenkin koulutukseltaan DI kuten sinäkin, Antero, ja ei kai se ole merkki tiedon puuttesta. Kysymys on pikemminkin näkemyseroista, kuten jo aiemmin sanoin.
Minusta tämä Jhaarnin viesti kuvaa aika hyvin näkemystä ja osaamista. Enkä ole ainoa tässä kaupungissa, joka ymmärtää asiantilan. Sitä mieltä ovat myös sellaiset saman ikäpolven – siis minua vanhemmat – suunnittelijat, jotka ovat seuranneet aikaansa.

On vaikea arvioida tiedon määrää tai puutetta, koska tietonsahan voi pitää omana tietonaan. Mutta käytännön näytöt eivät osoita tässä tapauksessa, että olisi ajanmukaista tietoa. 1960-luvulla hankittu koulutus ei todellakaan ole enää pätevää oikein millään alalla. Vaikka joukkoliikenne ei ole kehittynyt sellaista vauhtia kuin puhelin- tai tietotekniikka, joukkoliikenteen kehitys on ollut lähes vallankumouksellista viimeisen 40 vuoden aikana. Se kehitys on tehnyt vanhanaikaiseksi sellaisen metroratkaisun kuin 1960-luvulla suunniteltu HKL:n metro, jota Vepsäläinen on ollut metrotoimistossa tekemässä.

Minä olen käynyt korkeakouluni 1970-luvulla. Tietoni joukkoliikenteestä ja kaupunkisuunittelusta perustuvat kuitenkin siihen, mitä on tutkittu, tehty ja hankittu kokemuksia 1900-luvun lopulla sekä tällä vuosikymmenellä. Johtavassa tehtävässä olevan henkilön toimenkuvaan kuuluu seurata alansa kehitystä JA huolehtia siitä, että myös hänen alaisensa tekevät niin. Ei uskotella, että vuosikymmeniä vanhat ratkaisut ovat ylivertaisia ja muusta ei tarvitse tietää. Se on auktoriteettiaseman väärinkäyttöä.

Antero
 
Hänellä ja sinulla on näkemysero ja kumpikin pitää niitä yhtä oikeina ja edistyksellisinä. Olisikin mielenkiintoista kuulla hänen näkemyksensä näistä asioista, eikä aina vain samaa laulua metron huonoudesta ja vanhanaikaisuudesta. Hän on kuitenkin koulutukseltaan DI kuten sinäkin, Antero, ja ei kai se ole merkki tiedon puuttesta. Kysymys on pikemminkin näkemyseroista, kuten jo aiemmin sanoin.
Minusta julkisesta visioinnista paistaa läpi se että äänessä on vähän liikaakin dippoja. Eli lähestymistapa on liikennöintitekninen, talous ja kaupunginsuunnittelu tuppaa unohtumaan. Ja samoin niistä vastaavilta liikennöintitekniset realiteetit.

Koomisimmillaan tämä on tapauksessa Sipoo, KSV:ssä kuulemma visioidaan Tapiola-tyyppisiä pienkaupunkikeskuksia joissa liikenne painuu keskustassa maan alle (maan alaiset metroasemat), talousihmiset halunnee kustannussyistä pintametron, useampi taho pääministeriä myöten haluaa omakotitaloja mikä tarkoittaa useita asemia, kukkaronvartijat kuitenkin halunnevat vähemmän asemia ja HKL huomauttanee että pysähdysten määrä hidastaa metroa, Korpinen haluaa HELI-radan... Eikä tässä sinänsä ole mitään vikaa, suunnittelu on sitä että tehdään valintoja, ja näiden valintojen pohjaksi tarvitaan kaikki mahdollinen informaatio. Esimerkiksi sitä haittaa mikä kaupunkirakenteen pirstovasta pintaradasta on suhteessa sen halvempaan hintaan pitää punnita tapauskohtaisesti.

Mutta kun meillä näitä valintoja ei koskaan tehdä. Otetaan tapaus Viikki:

Osa haluaa sinne metron. Tämä implikoi että Viikissä/Latokartanossa pitäisi olla huomattavasti enemmän asutusta. Joko Yliopiston pellot pitäisia rakentaa ja/tai Lahden moottoritie muuttaa pääkaduksi ja rakentaa sen vierustat täyteen. Yliopisto pitää peltonsa ja autoilijat moottoritiensä. Eli metroa ei tule.

Osa haluaa raidejokerin. Tämä implikoi että Helsinki ja Espoo pääsivät yhteisymmärrykseen raideinvestoinnista. Länsimetron pohjalta laskettu aika liikennöinnin aloittamiselle on 2035.

Osa haluaa ratikan. Tämä implikoi, että ainakin metrovaihtoehto on pois suljettu. Sitä ei vaan koskaan suljeta pois, koska se on suunnitelmissa oletusvaihtoehto, ja sitä ei myöskään koskaan rakenneta koska siihen ei ole rahaa. Seuraus on kaupunginosa johon ei mene mitään raidetta ja jossa joka kotitaloudella on auto.

Nimenomaan tätä metrolimboa vastustan. Minulle käy metro sinänsä, mutta ei se että mitään ei tapahdu. Pitäisi olla niin että jos suunnitellaan metro, muu liikenne ja kaupunginsuunnittelu tehdään sitten sen mukaan. Siis niin että siitä metrosta tehdään sitova rahoituspäätös, rakennusaikataulu ja kaupunginsuunnitelu todella päätetään tehdä sen mukaan. Ja tämä prosessi menee läpi ajassa jota mitataan vuosissa eikä vuosikymmenissä. Toisaalta jos sitä rahaa ei löydy eikä kaupunkirakennetta haluta tehdä metroa tukevaksi, niin sitten hylätään metro sillä osuudella ja tehdään jotain muuta.

Mielestäni Pohjois-Metro edellyttäisi rakentamista Keskuspuistoon, muuten se on taloudellisesti mahdoton. Yksi Maunulan ostari ei tässä kokoluokassa tunnu missään. Tuo rakentaminen ei tule menemään läpi. Eli Pohjois-Metroa ei tehdä. Isossa liitynnässä on kuitenkin hyvää bussien poistaminen keskustasta, ja tätä pitäisikin kehittää olemassa olevien raiteiden pohjalta. Miksei Maunulan liityntäkeskus voi sijaita vaikka Pasilassa? Ei ole mitään syytä kytkykaupata bussitonta keskustaa metrolaajennukseen.
 
Nimenomaan tätä metrolimboa vastustan. Minulle käy metro sinänsä, mutta ei se että mitään ei tapahdu. Pitäisi olla niin että jos suunnitellaan metro, muu liikenne ja kaupunginsuunnittelu tehdään sitten sen mukaan. Siis niin että siitä metrosta tehdään sitova rahoituspäätös, rakennusaikataulu ja kaupunginsuunnitelu todella päätetään tehdä sen mukaan. Ja tämä prosessi menee läpi ajassa jota mitataan vuosissa eikä vuosikymmenissä. Toisaalta jos sitä rahaa ei löydy eikä kaupunkirakennetta haluta tehdä metroa tukevaksi, niin sitten hylätään metro sillä osuudella ja tehdään jotain muuta.
Juuri tässä ongelma on. Metrosta päätettiin 1960-luvulla, johon asti Helsingin väkiluku oli aina kasvanut yli ennusteiden. Tämän saman kasvun uskottiin jatkuvan. Ja sen hengessä keskustan kortteleihin annettiin lisää rakennusoikeutta, jotta vanhat talot olisi purettu ja tilalle tehty korkeampia. Makkaratalo on esimerkki siitä, mitä silloin visioitiin kaikkialle.

En ole perehtynyt kylliksi Helsingin suunittelun historiaan voidakseni sanoa, milloin ja miksi Helsingin metropolihaaveista luovuttiin ja päädyttiin nykyisin voimassa olevaan oppiin siitä, että Helsingin profiili ja rakentamisen korkeus ovat sitä mitä ne nyt ovat. Sen vuoksi Keski-Pasilaan suunnitellun korkean rakentamisen suuri kipupiste on, miten ne rakennukset näkyvät kuivtellulle mereltä Helsinkiin katsojalle.

Siis rakentamisen tehokkuudessa pantiin jarru päälle, mutta metron kanssa ei. Ymmärrään sen, miksi suurissa väestöennusteissa päätettiin tehdä maailman suurin metro (vaunujen koolla mitattuna). Mutta en ymmärrä sitä, ettei sen kanssa seurattu aikaa ja haluttu sopeutua muuttuneisiin ajatuksiin rakentamisen tehokkuudesta ja väestötiheydestä. Se on metron kanssa tehty virhe, ei se, että se ylipäätään tehtiin.

Minusta vaikutti siltä, että Pentti Santaharju HKL:n suunnittelujohtajana 1990-luvun alussa ymmärsi kaupungin todellisen kehityksen. Hänen aikanaan ideoitiin Jokeri eli joukkoliikennettä kilpailemaan kasvavan kehäliikenteen markkinoista. Kun Seppo Vepsäläinen tuli Santaharjun jälkeen virkaan 1993, kelkka kääntyi selvästi takaisin menneisyyteen. Ja minusta etäisyys HKL:n metrosuunnittelun ja kaupungin kasvun ja siihen liittyvän kaavoituksen välillä vain kasvaa.

Antero
 
Vaikka minusta Pisararadan rakentamisen luulisi vapauttavan sen verran kapasiteettia Rautatieaseman ja Pasilan väliltä, että runkoyhteys voitaisiin ehkä hoitaa nykyistä rautatien tilaa käyttäen ja muutenkin tehdä koko ratkaisu ainakin aluksi kevyemmin.

Ja jos ollaan tarkkoja, nykyinen lähiliikennejärjestelmäkin pystyy vaivattaa imemään Pohjois-Helsingin matkustajat. Kaupunkiratojen kapasiteetissa riittää kyllä tilaa. Paikallisliikenteessä on nykyään kapasiteettiongelmia, mutta ne liittyvät R- ja H-juniin. Mitään muuta ei tarvittaisi, kuin että se suurehko liityntäterminaali rakennettaisiin Maununlan sijasta Käpylään tai Oulunkylään. Siinä kaikki. Pisara tietenkin parantaisi tällaisen konseptin kilpailukykyä. Rahaa säästettäisiin satoja miljoonia. Tietysti VR:n voi kokea tässä kohtaa ongelmaksi, mutta kun tuon metron aikataulu on sellaiset 30+, niin eiköhän tuossa ajassa ainakin pääkaupunkiseudulla RHK-verkon paikallisliikenne ole saatu YTV:n hallintaan.
 
Juuri tässä ongelma on. Metrosta päätettiin 1960-luvulla, johon asti Helsingin väkiluku oli aina kasvanut yli ennusteiden. Tämän saman kasvun uskottiin jatkuvan. Ja sen hengessä keskustan kortteleihin annettiin lisää rakennusoikeutta, jotta vanhat talot olisi purettu ja tilalle tehty korkeampia. Makkaratalo on esimerkki siitä, mitä silloin visioitiin kaikkialle.
Makkaratalo nyt on loppujen lopuksi aika pieni. Se on kuuluisa vain siksi että se on ruma. Myöhemiin on tehty paljon isompia, esim Kampin keskus on paljon isompi kuin koko makkaratalon kortteli.

En ole perehtynyt kylliksi Helsingin suunittelun historiaan voidakseni sanoa, milloin ja miksi Helsingin metropolihaaveista luovuttiin ja päädyttiin nykyisin voimassa olevaan oppiin siitä, että Helsingin profiili ja rakentamisen korkeus ovat sitä mitä ne nyt ovat. Sen vuoksi Keski-Pasilaan suunnitellun korkean rakentamisen suuri kipupiste on, miten ne rakennukset näkyvät kuivtellulle mereltä Helsinkiin katsojalle.
Olen yrittänyt perehtyä, mutta en ole saanut järkeviä selityksiä kuin että jotkut ihmiset kivenkovaa vastustavat korkeita rakennuksia , ja siinä samassa vastustavat kaikkea muutakin.
En oikein ymmärrä miksi päättäjät ja kaupunkisuunnittelijat pelkäävät juuri näitä niin paljon, etteivät uskalla toteuttaa omia ajatuksiaan, koska pilvenpiirtäjähankkeita on toistuvasti ollut esillä Helsingissä, mutta joka kerta ne ovat kaatuneet.

Minun esteettinen silmäni antaisi myötä, että Helsingin kantakaupungissakin voisi olla jokunen oikea pilvenpiirtäjä, ei nyt New Yorkin vastaavien korkuisia, mutta sanotaan nyt sellaisia 20-30-kerroksisia joita on Stokiksessa, Tallinnassa ja Riiassa. Eivät näiden kaupunkien profiilit ole kärsineet pilvenpiirtäjärakentamisesta, ja jos ne ovat julkisessa tai hotellikäytössä, niistä tarjoutuu kaikille kiinnostuneille mahtavat näköalat kaupungin yli. Sellaista mahdollisuutta ihailla näköaloista ei Helsingissä ole. Suuren kaupungin ihailu ylhäältä päin on paljon kiehtovampaa kuin mereltä päin. Kuvittelisin että useampi helsinkiläinen ja suomalainen ylipäänsä olisi iloinen ja ylpeä siitä että Helsinki on oikean metropolin näköinen, kuin mitä muutosvastarintaisten pieni jaä änekäs joukko loppujen lopuksi on.

Siis rakentamisen tehokkuudessa pantiin jarru päälle, mutta metron kanssa ei. Ymmärrään sen, miksi suurissa väestöennusteissa päätettiin tehdä maailman suurin metro (vaunujen koolla mitattuna). Mutta en ymmärrä sitä, ettei sen kanssa seurattu aikaa ja haluttu sopeutua muuttuneisiin ajatuksiin rakentamisen tehokkuudesta ja väestötiheydestä. Se on metron kanssa tehty virhe, ei se, että se ylipäätään tehtiin.
Ehkä Helsinkiin haluttiin maailman suurimmat metrovaunut, koska suomalaiset ovat Euroopan ylipainoisin kansa, tai jos ei ollut silloin, niin osattiin ennustaa että tulee olemaan. ;)

Helsingin seudun kasvu ei sitäpaitsi ole pysähtynyt, vaan kasvu on kohdistunut naapurikaupunkeihin Espooseen ja Vantaalle, ja kasvu on ollut lähes ennusteiden mukaista. Ainoat kaudet kun kasvu on ollut pysähdyksissä olivat 1970-luku, jolloin muutto Ruotsiin imi suuren osan kasvusta, ja 1990-luvun lama-aikana.

t. Rainer
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Ja jos ollaan tarkkoja, nykyinen lähiliikennejärjestelmäkin pystyy vaivattaa imemään Pohjois-Helsingin matkustajat. Kaupunkiratojen kapasiteetissa riittää kyllä tilaa. Paikallisliikenteessä on nykyään kapasiteettiongelmia, mutta ne liittyvät R- ja H-juniin. Mitään muuta ei tarvittaisi, kuin että se suurehko liityntäterminaali rakennettaisiin Maununlan sijasta Käpylään tai Oulunkylään. Siinä kaikki. Pisara tietenkin parantaisi tällaisen konseptin kilpailukykyä. Rahaa säästettäisiin satoja miljoonia. Tietysti VR:n voi kokea tässä kohtaa ongelmaksi, mutta kun tuon metron aikataulu on sellaiset 30+, niin eiköhän tuossa ajassa ainakin pääkaupunkiseudulla RHK-verkon paikallisliikenne ole saatu YTV:n hallintaan.

Tuo on ihan totta, että pisara hoitaisi käytännössä koko pohjoismetron liieknteen. Ainoa ongelma on juuri tuo VR/RHK kuvio. Muistan että 1970-80-luvulla kun pisara oli tapetilla ensimmäisen kerran, niin VR vastusti sitä siksi ettei "sen tehtävä ei ole mitään metroa ajaa". Kuvittelisin että kun ja jos Marja-radasta tulee jotein, niin pisaraankin suhtautuminen muuttuu.

t. Rainer
 
Helsingin seudun kasvu ei sitäpaitsi ole pysähtynyt, vaan kasvu on kohdistunut naapurikaupunkeihin Espooseen ja Vantaalle, ja kasvu on ollut lähes ennusteiden mukaista. Ainoat kaudet kun kasvu on ollut pysähdyksissä olivat 1970-luku, jolloin muutto Ruotsiin imi suuren osan kasvusta, ja 1990-luvun lama-aikana.
Seudun kasvu ja Helsingin kasvu ovat olennaisesti eri asiat joukkoliikenteen kannalta. Peltojen omakotitalot naapurikunnissa eivät tee HKL-metron tapaista joukkoliikennettä tarpeelliseksi. Kyse on väestötiheydestä joukkoliikenteen toiminta-alueella.

Jokerin aika tulee vielä. Ensin täytyy seurata sen kehitystä bussilinjana, ennenkuin tehdään päätöksiä.
Eikö muka ole jo nähty? Ylipäätään tämä vallitseva ajattelu on väärä. Eli että ensin pitää jostain nähdä, että joukkoliikenne on tarpeen ja sitten ryhdytään harkitsemaan sen toteuttamista. Joukkoliikenne ei ole kysyntäohjautta, vaan tarjontaohjattua. Kun ihmisten on pakko liikkua, he ostavat autoja, kun muuta ei ole. Tämä päätös tehdään sen tilanteen perusteella, joka on silloin kun jonnekin muutetaan. Ei siinä vaikuta se, että joukkoliikenne tulee joskus sitten, kun lapset ovat muuttaneet kotoota ja eläkeikä on jo lähellä.

Antero
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Seudun kasvu ja Helsingin kasvu ovat olennaisesti eri asiat joukkoliikenteen kannalta. Peltojen omakotitalot naapurikunnissa eivät tee HKL-metron tapaista joukkoliikennettä tarpeelliseksi. Kyse on väestötiheydestä joukkoliikenteen toiminta-alueella.
Onhan naapurikaupungeissa myös massiivisia kerrostalolähiöitä ja työpaikkakeskittymiä, joista moni pesee itä-Helsinginkin lähiöt mennen tullen. Ongelma on kai siinä että ne joissakin kohtaa ovat liian kaukana toisistaan, metro olisi ihanteellinen jos sen nopeutta voisi vähän lisätä, mutta busseihin verrattuna kuitenkin ihan riittävän nopea ja ennenkaikkea täsmällinen.

Eikö muka ole jo nähty? Ylipäätään tämä vallitseva ajattelu on väärä. Eli että ensin pitää jostain nähdä, että joukkoliikenne on tarpeen ja sitten ryhdytään harkitsemaan sen toteuttamista. Joukkoliikenne ei ole kysyntäohjautta, vaan tarjontaohjattua.
Kuka on väitänyt että Jokeria ei ole olemassa. Se on, ja ihmiset käyttävät sitä.

Kun ihmisten on pakko liikkua, he ostavat autoja, kun muuta ei ole. Tämä päätös tehdään sen tilanteen perusteella, joka on silloin kun jonnekin muutetaan. Ei siinä vaikuta se, että joukkoliikenne tulee joskus sitten, kun lapset ovat muuttaneet kotoota ja eläkeikä on jo lähellä.
Nimenomaan. Jokerin varrella ei ole ainoatakaan uutta, kasvavaa lähiötä, joka olisi paitsiossa joukkoliikenteen suhteen, ellei Viikkiä lasketa sellaiseksi. Jokerin muuttamista raitiotieksi kannattaisi siksi aloittaa juuri Viikistä Oulunkylään ja Itikseen.

t. Rainer
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Ehkä Helsinkiin haluttiin maailman suurimmat metrovaunut...
Ei enää, sillä Kaakkois-Aasian uusiin "metro-poleihin" hankittavan uudet metrovaunut ovat samaa mittakaavaa, kuin Helsingin M100- ja M200-sarjojen junat. Ihmiset, varsinkin me suomalaiset, tykkäämme matkustaa hieman väljemmin. Näin se vain on ja siksi Antti Nurmesniemi ja Börje Rajalin muotoilivat juuri suomalaisilla tarkoitetut metrojunat. Toimii!
 
Takaisin
Ylös