Kööpenhaminan metrorengas

Liittynyt
28 Heinäkuu 2006
Viestit
186
Tänään vahvistettiin että suuniteltu metrorengas Köpiksen keskikaupungin alueella tullaan rakentamaan. Tanskan Rakennusyhtiöiden järjestö 'Dansk Byggeri' kirjoitti tästä lehtitiedotteen.

Kopio tästä tiedotteesta:

Dansk Byggeri sanoi:
Folketinget har vedtaget Metro-Cityringen i København

Trafikinvestering på 15 mia. kr. vedtaget af Folketinget i dag. Dansk Byggeri: Der er tale om et trafikalt tigerspring.

Dansk Byggeri ønsker Hovedstaden tillykke med Folketingets vedtagelse af Metro-Cityringen.
Metro-Cityringen er en underjordisk togforbindelse fra Københavns Hovedbanegård via Indre By og Frederiksstaden til Østerbro og videre til Nørrebro og derfra til Frederiksberg og Vesterbro og tilbage til hovedbanegården.

Der tale om ikke mindre end et trafikalt tigerspring for den kollektive trafik, siger specialkonsulent cand. polit. Finn Bo Frandsen i en kommentar.

Den underjordiske togforbindelse vil halvere rejsetiderne på tværs af storbyen i forhold til hastigheden for busser; f.eks. vil en tur med metrotoget fra Rådhuspladsen til Marmorkirken vare 7 minutter, hvorimod rejsetiden i dag er 20 minutter med bus. Hertil kommer, at togene vil køre uforstyrret af både kødannelser i gaderne og dårlige vejrforhold.

Det centrale skøn for anlægsoverslaget for en Cityring ca. 15 mia. kr. i 2005-priser. Heraf udgør bygge og anlæg 9,5 mia. kr., forpladser 0,2 mia. kr., baneteknik 1,7 mia. kr. og ledningsomlægninger 0,6 mia. kr. Hertil kommer overordnede generelle omkostninger på 1,6 mia. kr., så de samlede anlægsinvesteringer beløber sig til i alt 14 mia. kr. – De øvrige udgifter er rullende materiel, arkæologiske undersøgelser og ekspropriationer.

Fortsat stigende velstand medfører mere trafik, og med den nuværende kapacitet i gaderne vil den tiltagende trafik øge risikoen for trafikulykker og forstærke problemerne med fremkommelighed for både borgerne og erhvervslivet. Det forøger ventetiden og dermed spildtiden.

Vi har travlt nok i forvejen, og vi ønsker alle at undgå stress og jag, som skader folkesundheden og trafiksikkerheden. Hertil kommer, at den tiltagende trafik i gaderne vil fremkalde mere luftforurening og øget støjbelastning. Metro-Cityringen vil i høj grad afhjælpe alle disse problemer, når Metro-togene begynder at køre i Cityringen om 10 år, slutter Finn Bo Frandsen fra Dansk Byggeri.

Te jotka hallitsette toista kotimaista ymmärrätte varmastikin suurimman osan, tanska on varsin helppo lukea vaikka itse puhuttua kieltä ei oikein ymmärräkkään (kuten melkein kaikki ruotsalaiset eivät, skoonelaiset poiketen...).

Se minä minua vähän kummastuttaa on että he puhuvat liikenteen aloittamisesta jo 10 vuoden päästä. Luin jostain että se voisi alkaa 2019 tai jotain sellaista.
Toivottavasti Länsimetro on hurissut silloin jo muutaman vuoden...
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Kööpenhaminan metro on kyllä maailman paras metro, niin mukavaa sillä on matkustaa. Jonkin palkinnonkin se sai muutama vuosi sitten, valittiin maailman parhaaksi metrorakennusalan toimesta.

Metrorenkaan louhintatyöt on aloitettu. Hinta tosin on kohonnut 15 miljardista tanskan kruunusta 20 miljardiin.
 
Suunnitelmissa ja julkisessa keskustelussa on paljon Köpiksen metron ja S-tåg laajennushankkeita.

esm.
kartta

kartta

kartta

kartta

S-tåg city-tunneli pdf http://www.transport.dtu.dk/upload/institutter/ctt/pdf/rapporter/fremtidens_s-bane.pdf

Suunnitelmista S-tåg city-tunneli ja M4-linjan jatko Sydhavn-suuntaan on todennäköisimpiä projekteja metroympyrän valmistumisen jälkeen.

Kööpenhaminassa on valittu mielestäni oikea ratkaisu, ja sen kapasiteetti ja linjaston laajennusmahdollisuudet ovat vertaa vailla.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Kööpenhaminassa on valittu mielestäni oikea ratkaisu, ja sen kapasiteetti ja linjaston laajennusmahdollisuudet ovat vertaa vailla.

Maanalaisten asemien laituripituus on 60 m ja nykyisten 39-metristen moottorivaunujen kapasiteetti on saman pituista ratikkaa vastaavat 230 matkustajaa. Kaipa noita menee laiturille kahden yksikön juna? En nyt silti esittäisi laajennettavuuden osalta suuria hurraa-huutoja, vaikka ehkä Kööpenhaminan mittaluokassa ei kapasiteettirajat tulekaan vastaan. Ratageometrian puolestahan tuo on kätevä helsinkiläiseen möhköfanttimetroon verrattuna.

Muoks: tarkemman googlailun perusteella vaikuttaa siltä, että maanalaisille laitureille ei mahdu yhtä yksikköä pitempiä junia ilman isoja rakennustöitä. Kööpenhaminassa on tietysti pieni vuoroväli, mutta miten mahtaa onnistua esim. usean linjan ajaminen samalla rataosuudella? Nuo laajennussuunnitelmat näyttäisivät viittaavan siihen suuntaan, ja semmoisessa tilanteessa yhden linjan vuoroväli ei enää voikaan olla järjestelmän tekninen minimi.
 
Viimeksi muokattu:
En ole liian tarkkaan tutustunut suunnitelmiin, mutta käsittääkseni jos Köpiksessä onnistuvat 1-1,5 min vuorovälin, olisi M3-linja eli metroympyrä ja sitä käyttävä M4 jaettu 1-1,5 vuoroväleille, mikä ei ole lainkaan heikko palveluntarjonta. M4-linjalle on kaavailtu kolme haaraa ja mahdollisia sivuhaaroja, tietysti näillä olisi pidempi vuoroväli kuin M3:n ja M4:n yhteisellä osuudella.

Kööpenhaminalaiset ovat innoissaan S-tåg city-tunneli yhteydestä. Heidän mielestään se täyttää metrorenkaan jättämän tilan, sillä metrorenkaasta tuli laajempi kuin mitä monet olisivat halunneet.

Esitys siitä miten metrorengas ja Copenhagen C yhtyvät:
http://i30.tinypic.com/24xqg5s.jpg

Esitys siitä miten metroympyrä ja M1 sekä M2 linjat yhtyvät Kogens Nytorvilla, tämä on integraatiota :)
http://i28.tinypic.com/neiwy9.jpg

Metroympyrä ja M1&M2 Fredriksbergillä:
http://i30.tinypic.com/2m2yznp.jpg

S-tågin keltainen linja eli ns. ympyrälinja voisi olla myös oikea ympyrälinja mutta sitä liikennöidään voisiko verrata "jokeri-linjana" vaikka keltainen linja voisi poiketa myös Kööpenhaminan keskustaan.

Tässä nähdään, että tekniset integrointihaihattelut Helsingissä ovat aivan turhia, koska muualla maailmassa integroinnilla tarkoitetaan vierekkäisiä asemia. S-tågin ympyrälinja on vain puoliympyrä, mutta ympyrän saa tehtyä vaihdoilla.

Tuntuu, että Helsingissä säklätetään vaihdottomista yhteyksistä, sellaisen ainoana tarkoituksena olla joukkoliikenteen kehittämisen estäminen. Kööpenhamina on Helsingin kokoinen kaupunki jonka metropolialue on jopa hieman pienempi kuin Helsingin, mutta silti siellä on tehty rohkeita päätöksiä joukkoliikenteen suhteen. Kaupunki jossa 35% pyöräilee kesät talvet, loput halutaan raiteille. Kööpenhaminassa on tullut voimaan jopa säädös, että kaikkilla tasakatoilla on kasvatettava puita. Vaihdottomia yhteyksiä ei tule tulemaan tässä miljoonan asukkaan metropolissa.

Kun katsoo noita Kööpenhaminan ratkaisuja, pitäisi viimeistään olla selvää, että Pisara ja toinen metrolinja eivät ole millään tavalla toisiaan poissulkevia.

Kööpenhaminassa on otettu raitiolinjojen palauttaminen esille, mutta poliitikoille kerralleen lakkautettu museoraitiotie tuo vilustuksen väreitä. Ja täällä Helsingissä 14km/h pikaratikkaa haluttaisiin sinne ja tänne ja tonne, mutta jos se menisi tunnelissa, yhtäkkiä minkään radan tarvetta ei olekaan.

No onhan tanskalaisilla rahaa, mutta on Suomikin EU:n rikkaimpia valtioita.

Helsingin piskuiset suunnitelmat ja ainaiset kinat joukkoliikenneradoista ovat kyllä häpeällisiä Kööpenhaminan ratkaisuihin verrattuna. Rata Tallinnaan tai Tukholmaan alkaa näyttää myös täysin säälittävältä, sillä Kööpenhamina ja Malmö suunnittelevat toisen ratatunnelin rakentamista ensi vuosikymmenellä. Syynä on Oresundin kapasiteetti, jotta sinne mahtuisi myös Tukholma-Pariisi suurnopeusyhteys.

Kööpenhamina-Malmö metroratatunneli:
kartta

Artikkeli ja galleria Ingenioren lehdessä
http://ing.dk/artikel/111514-borgmestre-vil-bygge-metro-under-oeresund-for-syv-mia
http://ing.dk/artikel/111526-se-svenskernes-skitseforslag-til-en-metro-under-oeresund#0

No tuota Oresundin kapasiteettia on helpottanut Malmössa käyttöön otetty city-tunnel
http://en.wikipedia.org/wiki/City_Tunnel,_Malmö
http://www.citytunneln.com/en/The-Project/The-Project/
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Menee aiheesta ohi, mutta niuhotan nyt kuitenkin näistä.

Tässä nähdään, että tekniset integrointihaihattelut Helsingissä ovat aivan turhia, koska muualla maailmassa integroinnilla tarkoitetaan vierekkäisiä asemia.

Termin 'integrointi' voi tietysti määritellä itse kukanenkin omiin tarpeisiinsa. Helsingin metron osalta keskustelun pontimena lieni alun perin se, että vaativan ratageometrian takia metron linjaaminen on hankalaa ja ilmeisesti metrokonttorin ulkopuolella oli monessakin paikassa kiinnostusta ajaa metroradalla kevyemmällä (tiukempaan kaarteseen pystyvällä) kalustolla.


Kun katsoo noita Kööpenhaminan ratkaisuja, pitäisi viimeistään olla selvää, että Pisara ja toinen metrolinja eivät ole millään tavalla toisiaan poissulkevia.

Kaaviokuva kööpenhaminalaisesta asemasta ei kyllä kerro Helsingin joukkoliikenteen tarpeista yhtään mitään.

Ja täällä Helsingissä 14km/h pikaratikkaa haluttaisiin sinne ja tänne ja tonne, mutta jos se menisi tunnelissa, yhtäkkiä minkään radan tarvetta ei olekaan.

Raide-Jokerin suunnitelmassa linjanopeus on luokkaa 25 km/h kokeneen suunnittelijan varman päälle arvioimana. Pikaratikkaa ei tällä hetkellä Helsingissä ole.


Helsingin piskuiset suunnitelmat ja ainaiset kinat joukkoliikenneradoista ovat kyllä häpeällisiä Kööpenhaminan ratkaisuihin verrattuna.

No, Pääkaupunkiseudullahan on rakenteilla metrotunnelia suunnilleen yhtä pitkä pätkä kuin Kööpenhaminan renkaassa ja jos Kehärata lasketaan, niin tuntuvasti enemmän. Ehtiväisyydessä ei siis ehkä ole hävettävää, mutta kieltämättä täkäläisten tunnelien sijaintien esitteleminen vaatii hieman pokkaa. Asemia on murto-osa Kööpenhaminaan verrattuna, mutta toisaalta yhdelle Kehäradan tunneliasemalle mahtuu neljä kööpenhaminalaista metroasemaa peräkanaa. En tuota piskuiseksi väittäisi, mutta muita vähemmän mairittelevia termejä kyllä tulee mieleen.
 
Niin, Espoon metro ja kehärata ovat kyllä merkittävä askel eteenpäin, ja onhan raide-jokerikin ollut papereilla jo parisenkymmentä vuotta.

Tarkoitin, että kun katsoo Köpiksen suunnitelmia, S-tåg laajennus, metrorengas ja uudet metrolinjat, Öresundtåg ja Öresundmetro, niin ei voi väittää että Pisara ja toinen metrolinja olisi päällekkäisiä. Jopa mongoloidi näkee, että kaupunkiradat ja metroradat ovat täysin eri puolilla suur-Helsinkiä huolimatta muutaman kilometrin yhteisestä Töölön linjauksesta.

Mitä integrointiin tulee, toisella metrolinjalla olisi syytä käyttää kevytmetroa mammuttimetrojunan sijaan.
 
Kööpenhamina on Helsingin kokoinen kaupunki jonka metropolialue on jopa hieman pienempi kuin Helsingin

Juu, ei ole. Köpiksen tapauksessa ehkä voidaan jopa puhua metropolialueesta, helsingin kohdalla kyseisen termin käyttö on lähinnä huvittavaa.

Tarkoitin, että kun katsoo Köpiksen suunnitelmia, S-tåg laajennus, metrorengas ja uudet metrolinjat, Öresundtåg ja Öresundmetro, niin ei voi väittää että Pisara ja toinen metrolinja olisi päällekkäisiä.

Miksei voi? Miten Köpiksen suunnitelmien perusteella voidaan ylipäätään sanoa yhtään mitään helsingin suunnitelmista?

Ja sitten vähän (enemmän) ohi aiheesta. Tuosta polkupyöräilystä yksi jos toinenkin suomalaispitäjä kyllä voisi käydä hakemassa oppia Kööpenhaminasta, eikä helsinki ole edes pahimmista päästä tämän asian suhteen.
 
Hä? Helsingin asukasluku ja Kööpenhaminan asukasluku ovat samat, lähelle 600 000. Helsingin metropolialueella asuu hieman enemmän ihmisiä. Köpiksessä 1,1milj. Helsingissä 1,4 milj.

Katsoessa Köpiksen suunnitelmia näkee, että Helsingissä ollaan täysin jäljessä. Köpiksen S-tåg on stadin stogeen verrattuna aivan ainutlaatuinen, vaikka paikoin S-tågin singnalointisysteemi on viime vuosisadan alkupuolelta. Mutta siinä missä Helsingissä on Espoon kaupunkirata, Vantaan kaupunkirata ja Keravan kaupunkirata Riihimäen ja Lahden haaroinen, oon S-tågin ratamäärä moninkertainen.

Helsingin metro ja Köpenhamn metro? Älkää edes aloittako. Ok. Köpikseen metro avattiin vasta 2002, mutta samalla tehtiin kaksi linjaa ja suunniteltiin kaksi lisää ja töihin myös alettiin heti kun kaksi ensimmäistä oli valmiita. Investoinnit metroon eivät myöskään ole jättäneet S-tågee museoitumaan, vaan S-tåg city tunnel suunnitelmat ovat pitkällä.

Huomioitavaa on myös toinen(!) rata Köpiksen ja Malmön välille. Huh.

Eikä metroring tai S-tåg city tunnel tehneet toista "tarpeettomaksi" tai "päällekäisiksi", sillä koska S-tåg linjat ja metrolinjat palvelevat täysin eri alueita.

Sinänsä kyllä harmi, ettei ole selvyyttä varaudutaanko metroring rakentamisessa Norrebrosta M4 linjan jatkaminen länteen-luoteeseen, mutta Sydhavn-suuntaan kylläkin keskustan eteläpuolella.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
S-tåg city-tunneli pdf http://www.transport.dtu.dk/upload/institutter/ctt/pdf/rapporter/fremtidens_s-bane.pdf

Suunnitelmista S-tåg city-tunneli ja M4-linjan jatko Sydhavn-suuntaan on todennäköisimpiä projekteja metroympyrän valmistumisen jälkeen.

Ei taida olla. Tämä linkkaamasi "suunnitelma" S-junatunnelista on yli kolme vuotta vanha, eli laittaisitko jonkun vähän ajankohtaisemman?

DSB:n sivuilla jätetään tämä vanha linjaus mukavasti käsittelemättä. Sen sijaan siellä puhutaan ulommalle kehälle muodostettavan ajankohtaisemman S-junalinjan rakentamista pikaratikkana (aivan oikein!).

Voisit jättää nuo absoluuttisina totuuksina esittämäsi väittämät jollekin toiselle foorumille, ja keskittyä sen sijaan etsimään tietoa, joka hyödyttäisi foorumilla käytäviä keskusteluja. Jotkut Malmön kaupunginjohtajan "metro"haaveet vuodelle 2025 ei ole millään tavalla kytköksissä tämän päivän Kööpenhaminan metroon tai s-junaan.
 
Kyllä S-tåg city tunnel on aivan voimassaoleva suunnitelma. Tosin nyt kun rakennetaan metrorengasta keskustaan, joka avataan 2014 ja on kokonaan valmis 2018, keskittyy DSB nyt Kööpenhaminan kantakaupungin sijaan Kööpenhaminan kehyskuntien kehäyhteyteen. S-tåg city tunnel on kyllä edelleen mapeissa eikä se ole pölyttymässä.

Öresundin metro taasen on hahmotelmasuunnitelma, ja itsekin pitäisin sille esim. EU-rahoituksen myöntämistä täysin vääränä, jollei Tallinnaan tai Tukholmaan ole ensin rakennettu rataa (Helsingistä).
 
Kyllä S-tåg city tunnel on aivan voimassaoleva suunnitelma.
Pistäisitkö nyt vain jonkun (tuoreemman) linkin, kiitos? Asiaton jankuttaminen ei hyödytä keskustelua aiheesta (joka on otsikon mukaisesti Kööpenhaminan metrorengas).

Öresundin metro taasen on hahmotelmasuunnitelma, ja itsekin pitäisin sille esim. EU-rahoituksen myöntämistä täysin vääränä, jollei Tallinnaan tai Tukholmaan ole ensin rakennettu rataa (Helsingistä).

Öresundin metro on samanlainen "hahmotelmasuunnitelma" kuin vaikkapa tunneli yhdistämään Turun ja Tukholman, tosin sillä erotuksella, että Turusta Tukholmaan ei kulje edes junaa sillalla tänä päivänä. Tuskin kumpaakaan tunnelia on aloitettu poraamaan vuonna 2025.

Tästäkin Öresundin tunneli"suunnitelmasta" olisi sitten kiva saada jotain järkevää linkkiä ja vähän selvennystä siihen, miten tämä liittyy Köpiksen metrorenkaaseen.
 
Mutta siinä missä Helsingissä on Espoon kaupunkirata, Vantaan kaupunkirata ja Keravan kaupunkirata Riihimäen ja Lahden haaroinen, on S-tågin ratamäärä moninkertainen.

Wikipedian mukaan S-tåg -järjestelmässä on kaksiraiteista rataa 170 km ja päivittäisiä nousuja 357 000.

Pääkaupunkiseudun kaupunkiradat:

Vantaankoski 15 km
Kerava 28 km
Leppävaara 11 km

yht. 55 km

Nousuja koko lähiliikenteessä vuodessa 54,4 miljoonaa eli 149 000 tasan vuoden kaikille päiville jaettuna. Helsingin metro on mitoitukseltaan lähempänä S-tågia kuin Köpiksen kevytmetroa ja jos sen (21 km ja 200 000 nousua/päivä) lisää lukuihin niin summat ovat 76 km ja 349 000 nousua yhteensä. Helsingissä ei ole kevytmetroa eikä Kööpenhaminassa ratikoita. Jos niiden nousujen määrät lisätään samaan kasaan niin aika lailla samaan mittaluokkaan päädytään raideliikenteen kokonaisnousujen osalta. Pääkaupunkiseudulle on lähiliikenteen leveäraiteista rataa tekeillä Kehärata ja Länsimetro, yht. noin 18 km.

EU:n taannoisessa raportissa sekä Helsinki että Kööpenhamina keikkuivat Euroopan hajaantuneimpien kaupunkiseutujen listalla kärkisijoilla, Helsinki mittarista riippuen jonkin verran pahemmin hajaantuneena. Vertailussa oli muistaakseni luokkaa 35 kpl länsieurooppalaisia suurkaupunkeja. Laajempi S-tåg -verkosto tai massapyöräily ei ole siis ainakaan tässä mielessä Kööpenhaminan yhdyskuntarakennetta pelastanut, vaikka kävelykeskusta ja pyöräily-ympäristö ovat epäilemättä kaukana Helsingin edellä. Tanskassa oli 60-luvulla aivan yhtä voimakas autohuuma kuin muuallakin ja rahaa autoihin pitkin matkaa enemmän kuin täällä Peräpohjolassa.
 
En ole liian tarkkaan tutustunut suunnitelmiin, mutta käsittääkseni jos Köpiksessä onnistuvat 1-1,5 min vuorovälin...
Mutta kun eivät onnistuneet. Yrittivät kyllä kovasti, mutta siitä ei tullut mitään. Taitavat ajaa nyt 2,5 minuutin vuorovälillä. Lyhin metron vuoroväli Euroopassa lienee Pariisissa, ja se on kuljettajaohjauksella.

Köpiksen minimetrosta on myös hyvä ymmärtää, että se kustannettiin Örestadin uuden kaupunginosan tonttimaan myynnillä. Jatko-osien rahoitusjärjestelyistä en ole perillä. Mutta meillä ei ole puhettakaan siitä, että metrosta maksaisivat jotain espoolaiset maanomistajat, joiden maan arvo veronmaksajien rahoilla kustannettavan metron ansiosta nousee.

Köpiksessä saavat tietenkin minun puolestani käyttää rahansa miten hullusti haluavat. Minä en kuitenkaan kuunaan esittäisi, että rakennetaan metron hinnalla raitiotietä. Juuri sitä tämä minimetro on. Mutta onhan ranskalaiset keksineet oman samanlaisensa jo aikoja sitten, eli VAL-metron. Sehän on kuljettajaton bussi, jolle tehdään metrorata.

Köpiksellä voi ehkä sanoa olevan varaa vähän hullutella minimetrollaan. Paitsi että alkuosan maksoivat kiinteistökeinottelijat, Köpiksessä on tehty paljon hyvääkin autojen häätämiseksi ja kaupungin antamiseksi takaisin ihmisille. Ehkä ne vielä tulevat järkiinsä ratikankin kanssa. Lähettävät sitten kaikki loputkin ”tanskandogit” tänne metron liityntäliikenteeseen.

Antero
 
Hä? Helsingin asukasluku ja Kööpenhaminan asukasluku ovat samat, lähelle 600 000. Helsingin metropolialueella asuu hieman enemmän ihmisiä. Köpiksessä 1,1milj. Helsingissä 1,4 milj.

Niin, mutta Köpiksen kunnan alueella (88 neliökm) asutaan tiiviimmin. Jotta Helsingissä päästäisiin samaan asukastiheyteen, pitäisi asukasluvun olla lähes 1,3 miljoonaa. Köpiksen taajamalueella (455 neliökm) asuu tuo lähes 1,2 miljonaa. Helsingin ja Vantaan yhteenlaskettu maapinta-ala on lähes yhtä suuri ja silti asukkaita on näissä vain vajaa 790.000. Köpiksen metropolialue (3030 neliökm) on sitten piirun verran suurempi kuin kuin pääkapunkiseutu ja kehyskunnat (Kirkkonummi-Vihti-Hyvinkää-Tuusula-Kerava-Järvenpää-Sipoo) yhteensä. Köpiksen kehyskuntienkin asukastiheys on yli kaksinkertainen Helsingin vastaaviin. Köpiksen metropolialuella asuu 1,9 miljoonaa kun Helsingin vain 1,3 miljoonaa. Helsingin pitää ensiksi kasvaa käpykylästä oikeaksi metropoliksi, ennenkuin kaupunkien raideliikennettä voidaan verrata keskenään ;)

Sinänsä kyllä harmi, ettei ole selvyyttä varaudutaanko metroring rakentamisessa Norrebrosta M4 linjan jatkaminen länteen-luoteeseen, mutta Sydhavn-suuntaan kylläkin keskustan eteläpuolella.

Tosiasia on, että metro tuli maksamaan noin 2½ kertaa arvioitua enemmän. Nykylinjaston hinnaksi lasketaan 15 miljardia DKK (vuonna 2007), kun alkuperäinen 1980-luvun lopun hintalapun piti olla 4,5 miljardia kruunua (vuoden 2007 kruunuissa 6 miljardia). Noilla miljardeilla olisi kyllä saanut jotain ihan muuta paljon laajemmalle alueelle. Rakentamiskuluja tuskin saadaan edes kuoletettua vuoteen 2038 mennessä, jolloin sekä kalusto että infra on jo ehkä jouduttu uusimaan.

Tulevan metrorenkaan Nørrebron aseman rakentamisen määrärahoja höylättiin Kööpenhaminan kunnan budjetissa 2009. Määrärahaa vähennettiin siten, että asemalle ei näillä näkymin rakenneta Brønshøjn haaran vaatimaa laituri/raidejärjestelyä. Tietenkin tilanne saattaa muuttua ennen rengaslinjan avaamista vuonna 2018. Jos asema rakennetaan "riisuttuna mallina", niin Brønshøjn haaraa tuskin rakennetaan. Ja jos sitten päätetäänkin ehkäpä 2020-2030 -luvuilla rakentaa, niin metroliikenne Nørrebron asemalla joudutaan katkaisemaan rakentamisen ajaksi.
 
Takaisin
Ylös