Kööpenhaminan metrorengas

Automaattinen kulunvalvonta tarvitaan kaikissa nykyaikaisissa tunneli- tai eristetyissä ratkaisuissa jos halutaan ajaa tiheää vuoroväliä, siis myös pikaratikalle.

Jatkuva kulunvalvonta on eri asia kuin automaattinen kulunvalvonta.

Teknis-turvallisuus perusteita, miksi automaatissa pitäisi olla ovet ja kuljettajallisessa järjestelmässä ei, ei ole. Kulttuuri-sosiaalisia perusteita toki voidaan keksiä. Ihmisen kuljettamille järjestelmille kun hyväksytään suuremmat jauhelihamäärät kuin automaateille.

Jos keksitty kulttuuri-sosiaalinen peruste käytännössä estää laituriovettoman automaattimetron, kuten Helsingissä kävi, niin silloin kustannusero on todellinen, selittelee sitä sitten mitä hyvänsä.
 
Jatkuva kulunvalvonta on eri asia kuin automaattinen kulunvalvonta.

Onkohan sinulla termit kohdallaan? Automaattinen kulunvalvonta on Englanniksi Automatic Train Protection (ATP). Automaattiajo on Automatic Train Operation (ATO). ATO voidaan toteuttaa osittaisena(kuljettajallisena) tai täysautomaattina.

ATP:n ja osittaisen ATO:n välillä ei ole nykyään kovin merkittävää hintaeroa. Tietokone kiihdyttää ja hidastaa junaa myös niin paljon mukavammin, tarkemmin ja taloudellisemmin kuin kuljettaja, ettei uusissa järjestelmissä kannata kuljettajaa päästää säätelemään kaasua ja jarrua kuin silloin kun on pakko. Lähtöpäätöksen ja hätäjarrutukset tekee osittaisessa ATO:ssa kuljettaja. Täysautomaattisessa ATO:ssä tarvitaan sitten enemmän elektroniikkaa kun junassa ei ole kuljettajaa.

Jos keksitty kulttuuri-sosiaalinen peruste käytännössä estää laituriovettoman automaattimetron, kuten Helsingissä kävi, niin silloin kustannusero on todellinen, selittelee sitä sitten mitä hyvänsä.

Ei Kööpenhaminassakaan ole laituriovia kaikilla asemilla, vaan ainoastaan tunnelissa. Jossain siis estää ja jossain ei. Ja nyt on puhe Kööpenhaminen metrosta.
 
Viimeksi muokattu:
Onkohan sinulla termit kohdallaan? Automaattinen kulunvalvonta on Englanniksi Automatic Train Protection (ATP). Automaattiajo on Automatic Train Operation (ATO). ATO voidaan toteuttaa osittaisena(kuljettajallisena) tai täysautomaattina.
Termit eivät muuta sitä tosiasiaa, ettei kulunvalvontajärjestelmä ratkaise vuoroväliä tai vuorovälin ja suurimman käytetyn nopeuden suhdetta. Olen selvittänyt asian joskus aikaisemminkin, mutta voin selvittää jälleen, jos on unohtunut.

Lyhin mahdollinen vuoroväli riippuu pysäkkiajasta, turvaetäisyydestä sekä kiihdytys- ja jarrutusajoista. Kolme viimeistä määräytyvät kiihtyvyydestä, hidastuvuudesta ja huippunopeudesta. Turvaetäisyyteen vaikuttaa vielä junan pituus, koska vuoroväli lasketaan junien saman kohdan kuten etupään mukaan, mutta seuraava juna ei voi tulla asemalle heti kun edellisen etupää on poistunut asemalta.

Lyhin vuoroväli kasvaa, kun pysäkkiaika kasvaa, huippunopeus kasvaa, junan pituus kasvaa tai kiihtyvyydet vähenevät.

Tämä kaikki on puhdasta fysiikkaa, ei mitään mielipiteitä.

Helsingin metrossa on epäjatkuva eli varattuihin tai vapaisiin tietyn pituisiin suojastusväleihin perustuva kulunvalvonta. Suojastusvälien pituus määrittää lyhimmän kulunvalvonnan salliman vuorovälin, mutta suojastusjaksojen pituus voidaan aina tehdä niin lyhyeksi kuin on tarpeen. Jatkuva kulunvavlonta jäljittelee näköyhteyteen perustuvaa kulunvalvontaa. Siinä kuljettaja näkee edellä ajavan junan ja sovittaa nopeuttaan edellä ajavan junan mukaan. Näkemäohjaus on mahdollinen vain hitailla nopeuksilla olosuhteissa, joissa pysähtymiseen tarvittava etäisyys on aina nähtävissä. Tunneleissa sekä suurten nopeuksien satojen metrien jarrutusmatkoilla näkemäohjaus ei ole mahdollinen.

Käytännössä lyhin metrojen toimiva vuoroväli on ollut 1,5 minuuttia. Sillä on ajettu yli 50 vuotta ainakin Pariisissa ja kuljettajaohjauksella. On siis täysin turha väittää, että vain automaatilla tai jatkuvalla kulunvalvonnalla tämä olisi mahdollista.

Kööpenhaminassa mitä ilmeisimmin uskottiin väittämään siitä, että automatisointi tai kuljettajattomuus ratkaisisivat vuorovälin. Ei ratkaissut, vaan jouduttiin sekä pidentämään vuoroväli että alentamaan linjanopeus siitä, mitä alun perin väitettiin. Helsingin kuljettajaohjauksella ja vanhanaikaisella kulunvalvonnalla ajetaan suurempaa nopeutta kuin Köpiksessä ja kymmenillä Euroopan metroilla ajetaan yhtä lyhyttä tai lyhyempää vuoroväliä kuljettajaohjauksessa kuin Köpiksessä automaatilla.

Mitä hyötyä siis automaatista on?

Etenkin, kun kuljettajattomuus maksaa selvästi enemmän kuin kuljettajaohjaus, ja kustannukset kertautuvat moninkertaisiksi verkkoa laajennettaessa alueille, joilla täydellisestä eristämisestä on pelkästään haittaa.

Mä en kyllä viittaisi wikiin tällaisessa asiassa. Eikö tämä ole tyypillinen sellainen seikka, jossa wikikirjoittajan oma mielipide saattaa päästä esille liikaa?
Valitettavasti Wikin artikkeli on kirjoitettu sikäli huolimattomasti, ettei artikkelin tietojen lähteitä ole viitteistetty, vaikka lopussa onkin lähdeluettelo. Kahlaamatta läpi lähteitä ei siis voi tietää, mikä on kirjoittajan tulkintaa ja mikä lähteistettyä tietoa.

Kappale, jossa eri vaihtoehtojen jälkeen luetellaan valintaperusteet, voi hyvin perustua suoraan lähteisiin. Kun minimetron valinta on tehty, valinta on täytynyt perustella päätöksen vastuulleen ottaville hallintoelimille. Enkä ihmettelisi, etteikö sitäkin asiaa kuin joukkoliikenteen haittaa autoilulle olisi arvioitu.

Kokonaisuutena kyllä vaikuttaa siltä, että Köpiksessäkin automaattimetropäätös on ollut mahdollinen vain siten, että päätösvaiheen perustelut ovat olleet rankasti väärät todellisuuteen nähden. Mutta tämähän on meille tuttua. Metrojen ja muiden tunnelihankkeiden kustannusarviot ovat noin 100 % pielessä ja suorituskykylupaukset ovat epärealistisia. Kritiikki tyrmätään auktoriteetin voimalla ja siinä vaiheessa kun virheet paljastuvat, levitellään vain käsiä ja selitetään, että pakko vaan on maksaa.

Antero
 
Kööpenhaminassa mitä ilmeisimmin uskottiin väittämään siitä, että automatisointi tai kuljettajattomuus ratkaisisivat vuorovälin. Ei ratkaissut, vaan jouduttiin sekä pidentämään vuoroväli että alentamaan linjanopeus siitä, mitä alun perin väitettiin. Helsingin kuljettajaohjauksella ja vanhanaikaisella kulunvalvonnalla ajetaan suurempaa nopeutta kuin Köpiksessä ja kymmenillä Euroopan metroilla ajetaan yhtä lyhyttä tai lyhyempää vuoroväliä kuljettajaohjauksessa kuin Köpiksessä automaatilla.

Se, ettei köpiksessä ole päästy alle 2 minuutin vuorovälin johtuu siitä, että linjalla on kaksi aika pitkää haaraa, joiden pitäminen synkronissa ei ole ihan onnistunut. Ja myös pysäkkiajoissa on Kööpenhaminassa on ollut pieniä ongelmia.

Onko muuten jossain kuljettajametrossa 90 sekunnin vuoroväli? Kuljettaja-ajoisella Pariisin linjalla 1 on muuten nykyään vuoroväli 105 sekuntia ja asemaväli lyhyt. Tuolla linjalla ei ole haaroja. Automaatin asennuksen on arvioitu tiputtavan vuorovälin 90 sekuntiin.

Ja Lillen yksihaaraisessa automaattimetrossa on ruuhkassa nykyään 60 sekunnin vuoroväli, joka paljon tiheämpi kuin kuljettaja-ajossa on mahdollista. Vaikka toki ranskalaisilla on erinomainen automaattimetro-osaaminen.

Ja luonnollisesti Helsingissä on Kööpenhaminaa nopeampi metro kun pysäkkivälikin on pidempi. Toisaalta Pariisin automaattimetrolinja 14 on linjanopeudeltaan yhtä nopea kuin Helsingin metro vaikka asemaväli on vähän lyhyempi.
 
Viimeksi muokattu:
Se, ettei köpiksessä ole päästy alle 2 minuutin vuorovälin johtuu siitä, että linjalla on kaksi aika pitkää haaraa, joiden pitäminen synkronissa ei ole ihan onnistunut. Ja myös pysäkkiajoissa on Kööpenhaminassa on ollut pieniä ongelmia.
Miten niin johtuu haarasta? Ongelmat alkoivat heti kun liikenne alkoi ja syynä oli se, että pysäkkiajat olivat pidempiä kuin oli suunniteltu. Asia yritettiin ensin hoitaa sillä, että asemillä partioivat ”stewardit” yrittivät estää ihmisiä juoksemasta sulkeutuvien ovien väliin. Nyttemmin siitä on annettu periksi ja pidennetty pysäkkiajat ja vuorovälit.

Ja Lillen yksihaaraisessa automaattimetrossa on ruuhkassa nykyään 60 sekunnin vuoroväli, joka paljon tiheämpi kuin kuljettaja-ajossa on mahdollista. Vaikka toki ranskalaisilla on erinomainen automaattimetro-osaaminen.
Mikä on matkustajamäärä Lillessä ja mikä on linjanopeus? Raitiovaunulla voi ajaa ja ajetaan allekin 1 minuutin vuoroväliä kuljettajan näkemäohjauksessa. Sama onnistuu bussilla. Mutta kaikki tapahtuu linjanopeuden kustannuksella.

Asia nyt vain on niin, että automaatti ilman kuljettajaa voi parhaimmillaan lähestyä sitä, mihin kuljettaja pääsee ei-automaattisten ihmisten kanssa toimiessaan. Automaatissa on pakko olla varo-aikoja ja turvahidastuksia, minkä vuoksi se on aina huonompi toimiessaan ihmisten kanssa samoissa olosuhteissa.

Kiihdytyksistä ja jarrutuksista on turha puhua kuljettamattomuuden etuna. Täsmälleen samat toiminnot ovat junalla tai vaunulla, antaa sen liikkeellelähtö- ja jarrutuskomennon tietokone tai ihminen. Ihmisessä vaan on se etu, että se näkee mitä toiset ihmiset tekevät. Ihminen kykenee reagoimaan odottamattomaan tilanteeseen, kone ei. Ihminen kykenee aistihavaintojensa avulla ennakoimaan, koneella ei ole edes antureita ennakoinnissa tarvittavan tiedon saamiseksi. Ihminen reagoi hitaammin kuin kone, mutta se on parempi kuin ettei reagoida ollenkaan.

Antero
 
Mikä on matkustajamäärä Lillessä ja mikä on linjanopeus? Raitiovaunulla voi ajaa ja ajetaan allekin 1 minuutin vuoroväliä kuljettajan näkemäohjauksessa. Sama onnistuu bussilla. Mutta kaikki tapahtuu linjanopeuden kustannuksella.

Lillen linjalla 2 on vuodessa noin 47 miljoonaa matkustajaa, Pysäkkiväli on 755 metriä. Linjanopeus on 30 km/h. Vuoroväli ruuhkassa 60 sekuntia.

Asia nyt vain on niin, että automaatti ilman kuljettajaa voi parhaimmillaan lähestyä sitä, mihin kuljettaja pääsee ei-automaattisten ihmisten kanssa toimiessaan. Automaatissa on pakko olla varo-aikoja ja turvahidastuksia, minkä vuoksi se on aina huonompi toimiessaan ihmisten kanssa samoissa olosuhteissa.

Mielenkiintoinen teoria, jolla ei vaan ikävä kyllä käytännössä pidä paikkaansa.

Ranskan kokemusten perusteella automaatti toimivat paremmin kuin kuljettajan ajamat systeemit. Ja niillä saavutetaan käytännössä matalampi vuoroväli kuin kuljettajan ajamana. Ranskalaiset operoivat toki automaattimetroja ihan oikeasti, joten asiat on testattu käytännössäkin.

Ensimmäisissä ranskalaisissa automaattimetroissa oli paljonkin lastentauteja Kööpenhaminan metron malliin, mutta sittemmin Ranskassa on opittu operoimaan automaattimetroja.
 
Lillen linjalla 2 on vuodessa noin 47 miljoonaa matkustajaa,...
Tällä luvulla ei vain ole mitään tekemistä sen kanssa, miten käytännön pysäkkitoiminnot sujuvat. Kerrohan montako poistujaa ja nousijaa per ovi ja mikä on oviaukon leveys!

Antamiesi tietojen perusteella Lyonin pysäkkiajat ovat 25 sekuntia. Vaikka meillä bussiin noustaan vain yhdestä ovesta, selvitään alle 15 sekunnin pysäkkiajoilla. Jos Lyonissa olisi kuljettajaohjaus ja 15 sekunnin pysäkkiaika, linjanopeus olisikin 34 km/h eikä vain 30 km/h. Eli ihan hyödyllinen automaatti.

Mielenkiintoinen teoria, jolla ei vaan ikävä kyllä käytännössä pidä paikkaansa.

Ranskan kokemusten perusteella automaatti toimivat paremmin kuin kuljettajan ajamat systeemit. Ja niillä saavutetaan käytännössä matalampi vuoroväli kuin kuljettajan ajamana. Ranskalaiset operoivat toki automaattimetroja ihan oikeasti, joten asiat on testattu käytännössäkin.
Ranskan automaatit ovat pääasiassa VAL-kumipyörämetroja, joissa ajetaan yhdellä tai kahdella bussin kokoisella vaunulla. Pariisin 14 on ”oikea” metro, jonka kuormitus ei kuitenkaan ole kriittisellä rajalla. Pariisin linjaa 1 ollaan muuttamassa kuljettajattomaksi, joten vielä ei voi kehua sen kokemuksilla.

Minun tietoni mukaan hyvin toimivia automaatteja ei ole Euroopassa, Aasiassa on. Siellä on kuitenkin erilainen kulttuuri, ja sikäläiset metrot ovat ihan oikeaan tarpeeseen. Köpis on toimiva esimerkki siitä, miten automaatti toimii Euroopassa. Minimetrohan sekin on, mutta sillä on sen verran käyttäjiä, että ongelmat tulivat esille. Eivät Köpiksen metro ja sen ongelmat ole mikään teoria, vaan ikävää käytäntöä automaatti-intoilijoille.

Antero
 
Antamiesi tietojen perusteella Lyonin pysäkkiajat ovat 25 sekuntia. Vaikka meillä bussiin noustaan vain yhdestä ovesta, selvitään alle 15 sekunnin pysäkkiajoilla. Jos Lyonissa olisi kuljettajaohjaus ja 15 sekunnin pysäkkiaika, linjanopeus olisikin 34 km/h eikä vain 30 km/h. Eli ihan hyödyllinen automaatti.

Ajetaanko jopa jossain päin maailmaa 52 metrisiä junia tai busseja 60 sekunnin vuorovälillä 34 km/h linjanopeudella pysäkkivälillä 755 metriä? Tai edes 30 km/h linjanopeudella?

Vai onko kyse teoriasta, jolla ei ole yhteyttä käytäntöön?

Minun tietoni mukaan hyvin toimivia automaatteja ei ole Euroopassa, Aasiassa on.

Kyllä noita löytyy. Muun muassa Pariisin linja 14 ja Lillen metro.
 
Kerrohan montako poistujaa ja nousijaa per ovi ja mikä on oviaukon leveys!

Poistujien määrää per ovi en osaa sanoa, mutta yhdessä junassa on kaksi vaunua, yhteensä 6 ovea kummallakin puolella (3 ovea per puoli per vaunu), ja yhden oviaukon mitta on 1,3 m VAL 208 -kalustossa, joita on Lillessä 60 kaksivaunuista junarunkoa (vuoden 2005 tilanteen mukaan). VAL 206 -sarjan kalustoa on 83 kaksivaunuista junarunkoa, mutta sen teknisistä tiedoista Wikipediassa ei löytynyt tarkkaa mittaa oviaukolle. Otaksuttavasti se on kuitenkin sama, koska molemmat junatyypit käyttävät samoja laitureita, joilla on laituriovet.
 
Ajetaanko jopa jossain päin maailmaa 52 metrisiä junia tai busseja 60 sekunnin vuorovälillä 34 km/h linjanopeudella pysäkkivälillä 755 metriä? Tai edes 30 km/h linjanopeudella?
Ei näköjään ainakaan Lillessä, kun siellä on automaatti. Siksi siellä ajetaan vain 30 km/h, vaikka 13 % parempaankin voisi päästä.

Vai onko kyse teoriasta, jolla ei ole yhteyttä käytäntöön?
Siltähän esityksesi näyttää. Todistelusi automaatin ylivoimaisuudesta ei vain onnistu käytännössä. Ei Lillessä eikä Köpiksessä.

Kyllä noita löytyy. Muun muassa Pariisin linja 14 ja Lillen metro.
Niin, sinun mielestäsi ne ovat hyviä, koska suljet silmäsi siltä, että ne voisivat olla parempia.

...yhdessä junassa on kaksi vaunua, yhteensä 6 ovea kummallakin puolella (3 ovea per puoli per vaunu), ja yhden oviaukon mitta on 1,3 m...
Laskepa Petteri tämän perusteella, mikä voisikaan olla Lillen metron maksimikapasiteetti! Ota huomioon ovien turva-ajat ja ovilehtien nopeudet.

Antero
 
Pietarin ja Moskovan metroissa on 90 sekunnin vuorovälit.

Onko tätä tihämpää vuoroväliä olemassa muuten kuljettajallisilla metroilla? Muistelisin että Aasiassa (eritoten) Japanissa ajettaisiin vieläkin tiheämmin. Tokiota hiukan tutkin, mutta silmiin ei osunut kahta minuuttia tiheämpiä vuorovälejä.
 
Laskepa Petteri tämän perusteella, mikä voisikaan olla Lillen metron maksimikapasiteetti! Ota huomioon ovien turva-ajat ja ovilehtien nopeudet.

Voisin vielä lisätä, että Lillen VAL-metrossa ei todellakaan ole oviautomatiikkaa vaan keskusvalvomossa ihminen tuijottaa monitoreista tilannetta laiturilla ja painaa nappia kun juna on valmis lähtemään. Tästä johtuen toiminta lienee ripeämpää kuin jos käytössä olisi täysi oviautomatiikka. Asemalta toiselle juna ajaa automaattisesti jatkuvan kulunvalvonnan alaisena ilman että kyydissä olisi kuljettajaa.

Näin ainakin vanhojen materiaalien perusteella, mitä olen joskus lukenut, ellei sittemmin ole siirrytty täysautomatiikkaan ovienkin osalta. Ja miksipä kai olisi kun tämä toimii kohtuullisen hienosti näin?
 
Voisin vielä lisätä, että Lillen VAL-metrossa ei todellakaan ole oviautomatiikkaa vaan keskusvalvomossa ihminen tuijottaa monitoreista tilannetta laiturilla ja painaa nappia kun juna on valmis lähtemään. Tästä johtuen toiminta lienee ripeämpää kuin jos käytössä olisi täysi oviautomatiikka.
Siis se ei olekaan kuljettajaton automaattimetro. Kuljettaja vaan istuu muualla kuin junassa.

Düsseldorfin ratikkatunneli muuten toimii lähes samalla tavalla, joskin kuljettaja istuu ratikan ohjaamossa, koska ajaa ratikkaa tunnelin ulkopuolella. Mutta tunneliin tultaessa tunnelin kulunvalvonta ottaa ratikan ”automaattiajoon”, jossa kuljettaja valvoo ovet ja antaa vaunulle lähtökomennon. On toiminut tunnelin käyttöönotosta lähtien vuodesta 1981.

Docklandsin ”automaattimetro” (DLR) toimii myös samaan tapaan – silloin kun sitä ei ajeta ohjauspöydästä junan etupäästä. Siellä kuljettaja seisoo matkustamossa, mutta pysäkillä hän menee yhden oviaukon kohdalle ja katsoo, milloin ovet voi sulkea ja laittaa junan liikkeelle avaimellaan.

Rohkenenpa arvata, että kun meillä on myös lyöty päätä kallioon ensin kuljettajattomuuden kanssa, niin päädytään joko Lillen tai DLR:n tapaiseen kuljettaja-ajoon – josta on sitten maksettu noin 200 M€.

Antero
 
Itse Köpiksessä asuneena [93-94] oli rengas jo silloin hyvän kokoinen, mutta katsellessani Google:n kuvista, oli "kova" järkytys, kun Fredriksberg ei olekkaan enään päättäri :)
 
Takaisin
Ylös