Metron jokakesäiset remontit

Liittynyt
24 Syyskuu 2005
Viestit
2,703
Mikähän siinä on, että metroa joudutaan joka kesä remontoimaan ja aikatauluja heikennetään? Lähijunissa ei ole kesäisin mitään tavallisuudesta poikkeavaa ja kiskot pysyvät vuosikausia hyvässä kunnossa. Onko metrorata niin heikosti rakennettu, että sitä pitää vuosi toisensa jälkeen remontteerata, vai missä vika?
 
Ja miksiköhän linjaa 99 ei liikennöidä, kun vain kesäkuussa. Eilen ja tänään matkustin Rautatientorilta Itäkeskukseen ja matka kesti tänään 14 minuuttia ja eilen 17. Matkustajiakin riitti, joten missä vika, ettei 99 liikennöi muulloin, kuin metrotyömaan alla? Ja niille, jotka asuvat kaukana metrosemista, mutta Itäväylän lähellä, olisi bussi hyödyllisempi.
 
Mikähän siinä on, että metroa joudutaan joka kesä remontoimaan ja aikatauluja heikennetään?
Sitäkö ei ole huomattu, että kesällä peruskorjataan silta (tai kaksi)?
Tänä kesänä on vuorossa Kulosaaren (pohjoinen) silta ja ensi kesänä sitten eteläinen...
Vesieristyksen uusiminen on kai se tärkein työ mikä tehdään. Toinen asia on se, että pitäisikö sen eristyksen kestää enemmän kuin n. 30-vuotta. Enpä tiedä kun en ole siltainsinööri (Jaatinen);)
Eiköhän metrolla tehdä radan kunnossapitotyöt kiskonvaihtoinen yöaikana, jolloin "häiriöitä" liikenteeseen ei tule.
 
Lähijunissa ei ole kesäisin mitään tavallisuudesta poikkeavaa ja kiskot pysyvät vuosikausia hyvässä kunnossa.

Kyllä vaan oli kovasti harvennetut vuorovälit silloin, kun kaupunkiratojen rakentamisen yhteydessä tehtiin edelliset isot remontit.
 
Ja miksiköhän linjaa 99 ei liikennöidä, kun vain kesäkuussa. Eilen ja tänään matkustin Rautatientorilta Itäkeskukseen ja matka kesti tänään 14 minuuttia ja eilen 17. Matkustajiakin riitti, joten missä vika, ettei 99 liikennöi muulloin, kuin metrotyömaan alla? Ja niille, jotka asuvat kaukana metrosemista, mutta Itäväylän lähellä, olisi bussi hyödyllisempi.

Tämä kyllä kertoo paljon nykyisen ratkaisun toimivuudesta. Jopa bussi olisi siis parempi. Hesarin tämänpäiväinen otsikko oli loistava: Metrolla matkustavan kannattaa vaihtaa bussiin. Näinhän se on.

Ja edelleen joku on sitä mieltä, että metrorata lähes ilman asemia olisi oikea ratkaisu Laajasaloon. Ja länsimetron Lauttasaaren liityntäratkaisusta ollaan tekemässä ilmeisesti aivan onnetonta.

Ai niin, ja miksi Larussa ei voikaan tehdä rataa maanpäällisenä? Koska metro ei taivu tiiviiseen kaupunkirakenteeseen. Mutta turha kai tässä on voihkia. "Typeryyttä vastaan itse jumalatkin taistelevat turhaan".
 
Tämä kyllä kertoo paljon nykyisen ratkaisun toimivuudesta. Jopa bussi olisi siis parempi.
Jospa nyt kuitenkin ennen laajempia yleistyksiä muistetaan, että tämän lisäbussiliikenteen aiheuttaa tuplaantunut vuoroväli. Ja metron eräs suurimmista vahvuuksista taas (poikkeusliikenteen ulkopuolella) on juurikin tiheällä vuorovälillä tarjottu hyvä palvelu.

Tuskin sinäkään olet sitä mieltä, että bussi olisi parempi tapa kuljettaa kaikki metron vuosittain kuljettamat 56,8 miljoonaa ihmistä? ;)
 
Viimeksi muokattu:
Tämä kyllä kertoo paljon nykyisen ratkaisun toimivuudesta. Jopa bussi olisi siis parempi.
Ei kai kukaan voi tosissaan kuvitella, että nyt "metron korvaajaksi" tarvittava bussimäärä mahtuisi johonkin, kun eivät tahtoneet mahtua yli 25-vuotta sittenkään. Että tuohon heittoon totean aivan rauhallisena ja rauhallisesti: hölynpölyä :cool:notroll

Matkustajiakin riitti, joten missä vika, ettei 99 liikennöi muulloin, kuin metrotyömaan alla? Ja niille, jotka asuvat kaukana metrosemista, mutta Itäväylän lähellä, olisi bussi hyödyllisempi.
Ei vaan taida asua niin kovin paljon väkeä mainitsemallasi "vyöhykkeellä". Ja kulosaarelaisilla on linja 16.
 
Ei kai kukaan voi tosissaan kuvitella, että nyt "metron korvaajaksi" tarvittava bussimäärä mahtuisi johonkin, kun eivät tahtoneet mahtua yli 25-vuotta sittenkään. Että tuohon heittoon totean aivan rauhallisena ja rauhallisesti: hölynpölyä :cool:notroll
Aivan, ei asiaa voi näin ajatella, että metrorata tai bussilinja ovat toistensa vaihtoehdot - tosin Länsiväylän käytävässä ajatellaan juuri näin, mutta se on sitten eri juttu. ;)

Kysymys on joukkoliikenneverkon rakenteesta. Metroratkaisussa seudun liikennevirtoja on keskitetty yhteen paikkaan. Verkon idea on, että kaikkialta kaikkialle kuljetaan yhden keskipisteen kautta, vaikka vain osa matkoista kohdistuu siihen keskipisteeseen.

Jos metrorataa ei olisi, verkko koostuisi "ohuemmista" väylistä joita olisi enemmän. Nytkin verkossa on ohuita väyliä (ks. HKL-linjakarttaa, miten täynnä sinisiä bussilinjaviivoja se onkaan), mutta ohuiden ja paksujen ero on valtavan suuri. Tämä ei ole fiksua verkkosuunnittelua, sillä homogeeninen verkko on yleensä parempi kuin epähomogeeninen. Tätä asiaa olen selittänyt Kaupunkiliikenne.net-sivullani jo vuonna 2002.

Antero
 
Sitäkö ei ole huomattu, että kesällä peruskorjataan silta (tai kaksi)?
Tänä kesänä on vuorossa Kulosaaren (pohjoinen) silta ja ensi kesänä sitten eteläinen...
Vesieristyksen uusiminen on kai se tärkein työ mikä tehdään. Toinen asia on se, että pitäisikö sen eristyksen kestää enemmän kuin n. 30-vuotta. Enpä tiedä kun en ole siltainsinööri (Jaatinen);)

No enpä minäkään ole siltainsinööri, mutta minun käsitys on kyllä sellainen, että sillan pitäisi selkeästi kestää kauemmin kuin 30 vuotta. Minimin luulisin olevan 60 vuotta. Siihen tahtiin ainakin maantiesiltoja yleensä uusitaan. Rautatiesiltojen uusimisvälin pitäisi olla selvästi pidempi. Maantiesiltojen kohdalla ongelmana on usein lisääntynyt liikenne, mikä kuluttaa sillan loppuun ennakoitua nopeammin, tai sitten vanha silta käy liian pieneksi. Raideliikenteessä näitä ongelmia ei yleensä ole. Esimerkiksi metron rasite sillalle on harvinaisen helposti ennakoitavissa pitkälle tulevaisuuteen.

Luultavasti on käynyt niin, että noiden eristeiden kanssa on rakennusvaiheessa kämmätty. Olisikohan ollut uutta tekniikkaa tai jotain. En oikein jaksa uskoa, että tarkoituksella olisi sillan uusimisväliksi valittu näin lyhyt aika. Sen verta kallis on metrorata ja sen verta työlästä sen korjailu jälkikäteen.
 
Kyllä vaan oli kovasti harvennetut vuorovälit silloin, kun kaupunkiratojen rakentamisen yhteydessä tehtiin edelliset isot remontit.

Ja vaikka kaupunkiradat ovat seisseet valmiina jo aika monta vuotta, niin harvennetuin vuorovälein, huonoimillaan 30 min, kuljetaan tänäkin kesänä.

t. Rainer
 
Tämä ei ole fiksua verkkosuunnittelua, sillä homogeeninen verkko on yleensä parempi kuin epähomogeeninen. Tätä asiaa olen selittänyt Kaupunkiliikenne.net-sivullani jo vuonna 2002.

Viimeistään nyt onkin aika avata sanainen arkku tuosta sivusta. Kaavio johtaa pieleen, koska se ei vastaa todellisuutta millään tavoin. Kaavion mukaan Myyrmäestä Malmille pitäisi kulkea Leppävaaran, keskustan ja Itäkeskuksen kautta, mutta näin ei oikeasti menetellä. Pääkaupunkiseudun linjasto on kyllä sormimainen raskaalla liikenteellä ja liityntäliikenne tekee sormioksille lehtiä, mutta sormelta viereiselle ei täälläkään ole ajateltu matkustettavan juuren kautta.

Kaavio myöskin olettaa, että keskusta ja aluekeskukset ovat tasavahvoja. Näin ei kuitenkaan ole, vaan seudun keskusta on edelleen vetovoimaisin matkojen määränpää. Siksi poikittaisliikenteen kysyntä on pienempää. Mikäli kaavion mukainen keskustan ja kuuden aluekeskusten liikenne hoidettaisiin kuudella eri sormella, kuten pääkaupunkiseudulla, muodostuu aluekeskusten välille 15 eri yhteystarvetta. Näistä kuitenkin 6 voidaan hoitaan erinomaisesti myös keskustan säteittäisellä yhteydellä ja 4 vielä kohtalaisesti (olettaen, että aluekeskukset ovat ympyrän kaarella 45 asteen välein kahden jäädessä meren kohdalle, pääkaupunkiseudun tapaan). On selvää, ettei jäljelle jääville 5 yhteystarpeelle ole kovin paljon kysyntää, kun vielä lisätään, että keskusta muodostaa vähintään kaksinkertaisen kysynnän muihin aluekeskuksiin verrattuna. Silloin säteittäinen liikenne hoitaa 27 "yhteystarveyksiköstä" 22 eli 81 %. Todellisuudessa keskustan vetovoima lienee vielä suurempi.

Joukkoliikenteen verkkomalleja voisi tutkia matemaattisestikin kohtuullisella vaivalla verkkoalgoritmeja käyttäen. Numeerisella laskennalla voitaisiin löytää optimaalinen, mahdollisimman paljon matkustajia houkutteleva ja edullisin ideaalimalli säteittäis- ja poikittaisliikenteen suhteelle tilanteessa, jossa keskustalla on aluekeskuksia suurempi vetovoima. Tulos ei välttämättä ole se, että poikittaisliikenteeseen kannattaa panostaa saman verran kuin säteittäiseen. Toki tuon verkon tulos riippuu täysin asetetuista alkuarvoista [pun not intended, hra Alku], ts. matkustajien arvostuksien mitoista, matkojen kustannuksista, kansantaloudellisesta hyödystä ja matka-ajoista. Mutta mielenkiintoisia tuloksia sillä varmasti silti saisi. Jos opiskelisin alaa ja olisin kesätöissä TKK:n liikennelabralla, alkaisin varmaan jo koodaamaan, mutta valitettavasti labrani ei ole tuo mainittu.
 
Ja miksiköhän linjaa 99 ei liikennöidä, kun vain kesäkuussa. Eilen ja tänään matkustin Rautatientorilta Itäkeskukseen ja matka kesti tänään 14 minuuttia ja eilen 17. Matkustajiakin riitti, joten missä vika, ettei 99 liikennöi muulloin, kuin metrotyömaan alla? Ja niille, jotka asuvat kaukana metrosemista, mutta Itäväylän lähellä, olisi bussi hyödyllisempi.

Minun puolestani voitaisiin metron normaaliliikenteenkin aikana liikennöidä linjaa 99 ruuhka-aikaan esim. 20 minuutin vuoroväleillä. Linja purkaisi metron ruuhkaisuutta ja tarjoaisi työmatkalaisille, jotka asuvat Itäväylän varrella, aika hyvän vaihtoehdon metrolle keskustan suuntaan. Ruuhkan ulkopuolella matkustajille riittänee nykyinen järjestely metroineen ja liityntäbusseineen.
 
Minun puolestani voitaisiin metron normaaliliikenteenkin aikana liikennöidä linjaa 99 ruuhka-aikaan esim. 20 minuutin vuoroväleillä. Linja purkaisi metron ruuhkaisuutta ja tarjoaisi työmatkalaisille, jotka asuvat Itäväylän varrella, aika hyvän vaihtoehdon metrolle keskustan suuntaan.

Johan tuolla kulkevat linjat 16, 58, 58B ja 59 metron rinnalla. Näistä linjalla 16 matkustajamäärä ei ole päätähuimaava ja linjoilla 58, 58B ja 59 ovat matkustajamäärät Kalasataman metroaseman myötä pienentyneet.
 
Johan tuolla kulkevat linjat 16, 58, 58B ja 59 metron rinnalla. Näistä linjalla 16 matkustajamäärä ei ole päätähuimaava ja linjoilla 58, 58B ja 59 ovat matkustajamäärät Kalasataman metroaseman myötä pienentyneet.

5-sarjalaiset eivät vie ydinkeskustaan, vaan palvelee enemmän poikittaisliikennettä ja ydinkeksustaan meno vaatisi vaihdon, jota ei ole tehty sujuvaksi. 16 taas kiertelee Kulosaaren kautta ja ei myöskään kulje ydinkeskustaan, vaan Espalle ja harva vuoroväli ei sitä houkuttele käyttämään.
 
Takaisin
Ylös