Metron liikennöintiaika

No kiva! Justiinsa saimme avovaimoni kanssa asunnon Gubbängenistä. Joudumme siis kesäksi liityntäliikenteen varaan. Taidanpa ottaa polkupyörän mukaani. Eihän sieltä näköjään ole kuin reilu kahden kilometrin matka T19:n asemalle.

Bussit tulevat ajamaan niin usein että en usko että tulette kärsimään siitä niin kovasti...
Ruuhka-aikoina joiltakin asemilta tulee olemaan suoria linjoja Gullmarsplanille (jos en nyt aivan väärin muista lehtien ilmoituksista).
 
Itse kannatan metron liikennöintiajan pidennystä enemmän "T-banamaiseksi". Olen myös kuullut hyvin monien muiden nuorten kaipailevan metroa yöbussien vaihtoehdoksi - myös sellaisten, jotka asuvat ns. liityntäetäisyydellä metroasemasta.

Yöbussit, vaikka tarjoavatkin sen paljon puhutun suoran yhteyden, eivät ole läheskään niin mukavia kuin moni niitä vähemmän käyttänyt ehkä kuvittelee. Perjantai- ja lauantaiöisin ns. neljän ruuhkassa kotimatkasta ei ole edes takeita, sillä läheskään kaikki halukkaat eivät mahdu bussiin. Kellon lähestyessä neljää taistelu kotimatkapaikoista on armotonta, ja väistämättä hyvinkin monet jäävät Rautatientorille nuolemaan näppejään - puhumattakaan muista kantakaupungin alueen pysäkeistä, joiden ohi bussit joutuvat silloin tällöin kaasuttamaan kun kyytiin ei yksinkertaisesti enää mahdu.

Täpötäysissä busseissa ei matkustusmukavuuskaan ole aina kehuttavaa, varsinkaan jos määränpää on reitin loppupäässä. Siinä sitten seisotaan ikuisuus keskellä horjuvaa väkimassaa bussin kierrellessä kynnyksistä tärähdellen lähiöiden pikkuteitä.

Puuttumatta nyt metroon ja liityntään yleisesti tuntuu, että täällä usein korostetaan liikaa tuota liityntäliikennettä ja kolmensadan metrin etäisyyttä. Keskiverto baarista kotiin matkaava ei opettele harrastuksenaan aikatauluja ulkoa ja laadi laskelmia kompleksista matka-ajasta, vaan haluaa mahdollisimman yksinkertaisesti ja helposti kotiin. Päivittäistä työmatkaliikennettä suunnitelessa vallitsee hieman erilaiset säännöt.
 
Et ole ainoa joka kaipailee metrolle yöliikennettä ainakin viikonloppuöiksi. Meillä lautakunnassa asiaa ei varsinaisesti ole käsitelty, mutta sivuttu kyllä, sillä armoton yödösärumba aiheuttaa jatkuvaa asiakaspalautetta. Idän suuntaan yömetroille olisi selkeää kysyntää ja automatisoinnin yhteydessä se todennäköisesti tulee olemaan konkreettisessa keskustelussa. Asiaa tosin varmasti sivutaan jo ennen sitä kun käsitellään taas Helsingin yöliikennettä kokonaisuutena, eikä pelkästään kaupunginosittain kuten tähän asti.

Hyvä kun tuli puheeksi, sillä muistaapahan taas epävirallisemmin tiedustella, että mitä viraston puolella asiasta on viime aikoina mietitty vai onko mietitty mitään.
 
Jos HKL on vähääkään johdonmukainen, metron liikennöintiaikaa ei tulla pidentämään, vaan pikemminkin sitä pitäisi lyhentää. Siis jos on kysymys kustannuksista. Tyhjien junien ajaminen on oikeasti kallista, eikä siihen auta kuljettajien poistaminen. Kuljettajakulut ovat pari prosenttia metron liikennöintikuluista, automatisointi ja sen vaatima valvonta tulevat kalliimmiksi - vaikka lautakunnalle ja valtuustolle on muuta väitetty. Ja kuljettajia tai ei, asemien pitäminen auki ja kovennettu järjesteyksenvalvonta on myös kallis kustannus, jota ei tarvita lainkaan yöbussiliikenteessä.

Jpe:n kuvailemat ongelmat eivät poistu ajamalla metrolla aamuyöhön - ellei hyväksytä sitten sitä, että metron tarkoitus on vain lyhentää kävely- tai taksimatkaa. Jos sama määrä bussikapasiteettia kuin nyt on yölinjoissa on käytössä metron liityntäliikenteessä, tappelu paikasta bussissa siirtyy vain Rautatientorila Herttoniemeen, Itäkeskukseen, Vuosaareen ja Mellunmäkeen.

Olen kuullut henkilökunnalta tästä yöbussiasaista vuosikaudet, ja ihmettelen, miksi tilaajalla eli Helsingissä HKL:llä ei ole mitään halua lisätä tarjontaa kysyntää vastaavaksi. Täydellä pokalla ajettava yöbussihan tuottaa voittoa! Nafta ja huolto ovat yöllä saman hintaista kuin päivällä, ja bussit ovat ilmaisia, koska ne on hankittu ja ovat olemassa päiväliikennettä varten. Kuljettajalla lienee tuplapalkka, mutta kun tulot ovat vähintään 5-kertaiset päiväliikenteen käyttöasteeseen nähden, niin kyllä tuloilla katetaan sekä palkanlisä että normaali 50 %:n subventio.

Arvaan kyllä, että asiaa voidaan yritää kaataa sillä, että ostoliikenteessä joudutaan jokaisen linjan vaunupäivästä maksamaan eriskeen. Vaikka sama auto ajaa yö- ja päiväliikennettä. Mutta tätä selitystä ei tarvitse hyväksyä. Kysymys on siitä, miten kilpailutus tehdään. Jos ostetaan yhdessä esim. 95 ja 95N yhdellä aikataululla, vuoromäärällä ja kaupalla, niin ei siinä voi vaunupäivää kahteen kertaa rokottaa.

Koetapa Haltia saada asiaan vastaus!

Antero
 
Jos sama määrä bussikapasiteettia kuin nyt on yölinjoissa on käytössä metron liityntäliikenteessä, tappelu paikasta bussissa siirtyy vain Rautatientorila Herttoniemeen, Itäkeskukseen, Vuosaareen ja Mellunmäkeen.

Eihän tuon nyt ihan noinkaan pitäisi mennä, vaikkei ongelma täysin poistuisikaan; kyllähän se kapasiteetti kasvaa metroasema-päättäri -välillä, koska bussien ei tarvitse sahata Itäväylällä ja kantakaupungilla. Asia on tietysti eri, jos tarkoitit, että suhteellinen kapasiteetti on sama, eli tuolla metroasema-päättäri -välillä kulkee yhtä usein bussi kulki metro tai ei (eli kulkevien bussien määrää vähennettäisiin, jos metro liikkuisi). Sain kuitenkin käsityksen, että busseja olisi sama määrä käytössä.

Ja on toki ihmeellistä jos kysyntään ei vastata, jos kerran yöbussipaikoista saa oikein tapella.
 
Olen kuullut henkilökunnalta tästä yöbussiasaista vuosikaudet, ja ihmettelen, miksi tilaajalla eli Helsingissä HKL:llä ei ole mitään halua lisätä tarjontaa kysyntää vastaavaksi. Täydellä pokalla ajettava yöbussihan tuottaa voittoa!

On HKL sentään jotain saanut aikaiseksi. Itä-Helsingin yöbussilinjastoa uudistettiin tässä taannoin. Nyt ajetaan samoja linjoja noin klo 23:30 - 5, kun ennen oli erilliset linjastot alkuyölle 23:30 - 2 ja aamuyölle 2 - 5. Samalla tarjontaa lisättiin viikonloppuöihin erityisesti aikavälille 0:30 - 2. Arkiöiden tarjontaa vastaavasti hieman leikattiin vastaamaan paremmin kysyntää.

Vastaavanlaisia kehittämistoimia pitäisi toteuttaa muillakin alueilla. Erityisen tarpeellinen olisi kantakaupungin yölinja, joka kuljettaisi matkustajat keskustasta Kallioon ja Töölöön. Nyt nämä lyhyen matkan matkustajat täyttävät esikaupunkilinjojen bussit niin pahasti etteivät kaikki pidemmälle aikovat mahdu kyytiin. Jossain Pasilan korkeudella ja siitä eteenpäin esikaupunkilinjoilla sitten usein löytyykin jo istumapaikka kaikille.

Jäljellejääneille 0N-linjoillekin on lisätty autoja, mutta nämä autot on "tuhlattu" siihen, että nyt yksi lähtö ajetaan jopa kolmella bussilla sen sijaan että vuoroväliä olisi typistetty esimerkiksi 20 minuuttiin tai eniten kierteleviä reittejä olisi jaettu kahdeksi nopeammaksi linjaksi. Sama tilanne on aamuyön seutulinjoillakin.
 
Jos sama määrä bussikapasiteettia kuin nyt on yölinjoissa on käytössä metron liityntäliikenteessä, tappelu paikasta bussissa siirtyy vain Rautatientorila Herttoniemeen, Itäkeskukseen, Vuosaareen ja Mellunmäkeen.

Joko metro on muuttunut niin huonosti palvelevaksi, ettei kukaan asu kävelyetäisyydellä asemilta?

Täydellä pokalla ajettava yöbussihan tuottaa voittoa!

Jos täyteen ahdettuun bussiin mahtuu 100 matkustajaa ja kyytiin olisi haluamassa 102, niin ylimääräisen bussin laittaminen kahden matkustajan takia ei tuottaisi voittoa.

Arvaan kyllä, että asiaa voidaan yritää kaataa sillä, että ostoliikenteessä joudutaan jokaisen linjan vaunupäivästä maksamaan eriskeen.

Eipä nuo yölinjojen autopäivähinnat ole päätähuimaavia. Tuntihinnat sen sijaan on.
 
Joko metro on muuttunut niin huonosti palvelevaksi, ettei kukaan asu kävelyetäisyydellä asemilta?
Ei se ole muuttunut miksikään, vaan on ihan sama kuin alusta asti. Jos 70 % matkustajista käyttää liityntää, niin aika heppoiseksi jää yöliikenne, joka toimii vain metron varassa.

Jos täyteen ahdettuun bussiin mahtuu 100 matkustajaa ja kyytiin olisi haluamassa 102, niin ylimääräisen bussin laittaminen kahden matkustajan takia ei tuottaisi voittoa.
Siis kyydistä jäämisen ongelma onkin noin mitätön! Tästä aiheesta voisi kai keskustella asiallisestikin.

Eipä nuo yölinjojen autopäivähinnat ole päätähuimaavia. Tuntihinnat sen sijaan on.
Minulla ei ole tässä sopimushintoja käytettävissäni, mutta koska ne ovat julkisia tietoja, voinet välittää tänne ainakin muutamia esimerkeiksi.

Oma arvioni perustuu yksinkertaiseen tilastotietoon. Joukkoliikenteen paikkatarjonnan käyttöaste on Helsingissä muistaakseni 20 %. Ja mehän tiedämme, että lipputulot kattavat puolet kuluista. Tehtyä nousua kohden lipputuloja kertyy noin 50 snt. Jos yöbussissa on 40 %:n käyttöaste, se kattaa kulunsa keskimääräisen tilaston perusteella. Jos siinä on 100 %:n käyttöaste tai täyteen ahdettuna vielä enemmän, ehkä 120 % (100 hlö 83 hlö:n bussissa), tulot ovat keskiarvon perusteella jopa 3 x kulut.

Yöliikenteessä kuljettajalle maksetaan enemmän ja liikennöitsijäkin perii enemmän. Kuljettajakulut ovat bussiliikenteessä luokkaa 40 % kokonaiskulusta ja vaunupäivät 30 %. Todellisuudessa vaunupäivä on ilmainen, joten tuplahinta tunneista tarkoittaa, että kulut nousevat 10 %. Se on paljon vähemmän kuin tulojen kasvu 200 % suuremmiksi päiväkuluihin nähden. Eli tuntihinnassa on vielä varaa olla reilusti korkeampi ja silti yöliikenne tuottaa voittoa.

Ja tässä ei ole vielä otettu huomioon sitä, että yöliikenteen lipputulo on nousua kohden suurempi kuin keskimääräinen. Esim. suuri osa maksaa kertalipulla ja yötaksaa. Eli huomattavasti enemmän kuin 50 snt.

Nämä nyt olivat vain päässälaskuja. Jos on halua todistella, että kirjoitan taas roskaa ja kahden laiturille jäävän sureminen on turhaa ja heidän kuljettamisensa joukkoliikenteellä ei kannata, niin sopii sitten esittää paremmat laskelmat.

Antero
 
Eihän tuon nyt ihan noinkaan pitäisi mennä, vaikkei ongelma täysin poistuisikaan; kyllähän se kapasiteetti kasvaa metroasema-päättäri -välillä, koska bussien ei tarvitse sahata Itäväylällä ja kantakaupungilla.
Arvelin, että tarkoitus oli vähentää yöliikenteen kustannuksia ajamalla metrolla. Jos sama bussi- ja kuljettajamäärä sijoitettaisiinkin liityntälinjoille, metron liikennöinti olisikin kokonaisuudessaan lisäkustannusta. Joka tietenkin olisi hinta kasvaneesta yöliikenteen kapasiteetista.

Epäilenpä vain, että yöliikenteen kapasiteetin kasvattaminen tulee halvemmaksi lisäämällä suoria bussivuoroja ja myös suorien linjojen määrää niin, että palvelu käytetään tehokkaammin kuin kierrättämällä turhaan asiakkaita matkan varren lähiöissä. Mainittu lisäautojen sijoittaminen samalle vuorolle on todellakin tuhlausta. Fiksumpaa on jakaa eri paikkoihin matkustavat omille linjoilleen tai tarjota enemmän vuoroja.

Antero
 
Ei se ole muuttunut miksikään, vaan on ihan sama kuin alusta asti. Jos 70 % matkustajista käyttää liityntää, niin aika heppoiseksi jää yöliikenne, joka toimii vain metron varassa.

Mistä tuo 70% luku oikein tulee? Itse en ainakaan onnistunut löytämään tilastoja, joista saisi tuollaisia lukuja ulos. Etsintäni tuloksena päädyin tällä foorumilla aiemmin esitettyyn Helsingin sisäisten bussilinjojen nousumäärätilastoon vuodelta 2004 sekä HKL:n sivuilla olevaan metroasemien nousijamäärät -tilastoon. Metron liityntälinjojen yhteenlaskettu nousumäärä tuolloin oli 62483 ja Itä-Helsingin metroasemien yhteenlaskettu nousumäärä 90440. Yksinkertaistamalla tilanne sellaiseksi, että kaikki matkat tapahtuvat välillä kantakaupunki - Itä-Helsinki voidaan laskea liitynnällisten matkojen osuus. Näin ollen metromatkojen määrä on kaksinkertainen nousulukuun nähden eli 180880. Liitynnällisten matkojen osuus on tällöin 62483/180880 eli 34,5%.

Malliin sisältyy toki useita virhelähteitä: Linjoilla 54, 54B, 58, 58B, 78, 79, 519, 519A, 520 ja 550 tehtäviä liityntämatkoja ei oteta huomioon. Toisaalta liityntälinjoilla tehtävät matkat, joihin ei liity metromatkaa ovat mukana laskussa. Huomiotta jäävät myös Itä-Helsingin sisäiset matkat, joihin sisältyy kaksi liityntäbussimatkaa ja metromatka vääristävät tilastoa entisestään. Myös oletus siitä, että metrolla asemalta x lähtenyt palaa asemalle x ei pidä kaikkien matkustajien kohdalla paikkaansa. Virheläitä on kumpaankin suuntaan eivätkä ne mielestäni ole kovinkaan suuria matkojen kokonaismääriin nähden, joten karkea malli näyttänee ihan hyvin suuntaa liityntämatkojen osuudesta.

En näiden tilastojen valossa käsitä, miten todellinen luku voisi olla 70%, ellei sitten yksinkertaisesti ole jaettu liityntälinjojen nousumäärää itä-helsingin metroasemien nousumäärällä, mikä ei tunnu järkevältä, koska bussimatkoista lasketaan kaikki, mutta metromatkoista kantakaupungista itään saapuvia ei lasketa mukaan.

Ja sitten itse aiheesta: Näin itähelsinkiläisenä nuorena tulee yöliikennettäkin käytettyä melko usein. Pääsääntöisesti tuo suorat yöbussit palvelevat hyvin, mutta matka-ajan ennustaminen on vaikeaa. Välillä Rautatientorilta pääsee kotiovelle 97N:llä metroyhteyttä nopeammin ja välillä hitaammin. Metron kanssa Rautatientori on 25-30 minuutin päässä. Yöbussilla pitäisi kestää noin 20 minuuttia. Nopeusennätyksenä on ollut 15 minuuttia ja hitaimmillaan on mennyt noin tunti. Tavallisesti melko tyhjällä bussilla pääsee kotiin noin 20 minuutissa ja täydemmällä menee sitten runsas puoli tuntia. Arkiöinä yöbussi palvelee loistavasti ja ei noissa viikonlopun hitaammissakaan vuoroissa ole valittamista, jos ei seisomaan joudu. Sen sijaan erityisten tapahtumailtojen yöbussiliikennettä pitäisi ehdottomasti korvata metrolla. Ainakin uudenvuoden, vapun ja taiteiden yön aikaan pitäisi metron kulkea pikkutunneille asti. Tänäkin uutenavuotena kahdella telibussilla ajettu vuoro jätti matkustajia jo Rautatientorilla pihalle odottamaan, kunhan ensin oltiin jo lähdöstä 20 minuuttia myöhässä vaikka bussi saapui laituriin ennen lähtöaikaa. Hitaasti lastattavat ja ahtaat bussit eivät sovellu vilkkaimpien öiden liikenteeseen. Helpottaisihan se melkoisesti bussien ruuhkia, jos 70% matkustajista pääsee kävelemään metroasemalta kotiinsa.
 
Ei se ole muuttunut miksikään, vaan on ihan sama kuin alusta asti. Jos 70 % matkustajista käyttää liityntää, niin aika heppoiseksi jää yöliikenne, joka toimii vain metron varassa.

Yöllä kävellään mieluummin pidempiäkin matkoja metroasemilta kotiin, sillä sitä ei tarvitse tehdä joka päivä ja hilpeä olotila edistää etenkin lämpimällä säällä halukkuutta kävelyyn. Lisäksi voidaan käyttää taksia lähimmältä metroasemalta kotiin.
 
Minulla ei ole tässä sopimushintoja käytettävissäni, mutta koska ne ovat julkisia tietoja, voinet välittää tänne ainakin muutamia esimerkeiksi.

YTV:n liikennöintisuunnitelmasta löytyy kaikki YTV:n sopimushinnat. Niistä voi päätellä yöliikenteen ja normaaliliikenteen kustannuseron myös Helsingin sisäisessä liikenteessä.

Veikkaisin, että yöliikenne kokonaisuudessaan kattaa kustannuksensa lipputuloilla, mutta uusia lähtöjä lisätessä tulee tuo ongelma, että lisälähdöt eivät välttämättä ole taloudellisesti itsekannattavia. Vastaavaa ongelmaa on pääkaupunkiseudun lisäksi myös ns. itsekannattavassa liikenteessä. Helsingissä yöliikenteen tarjonta on kuitenkin mitoitettu niin, että normaalitilanteessa kaikki mahtuvat kyytiin, mutta vilkkaampina iltoina ei.

Minäkin uskon, että mahdollinen yöliikenteen lisääminen on halvempaa lisäämällä busseja kuin jatkamalla metroliikennettä. Yötaksan aikaan metroon pitäisi vielä järjestää lähijunien kaltainen porttirahastus kantakaupungin asemille, ettei pummilla menijöiden määrästä tulisi kohtuuton.
 
Minäkin uskon, että mahdollinen yöliikenteen lisääminen on halvempaa lisäämällä busseja kuin jatkamalla metroliikennettä. Yötaksan aikaan metroon pitäisi vielä järjestää lähijunien kaltainen porttirahastus kantakaupungin asemille, ettei pummilla menijöiden määrästä tulisi kohtuuton.

Olisiko sellaisessa kompromississa järkeä että metro kulkisi yöllä vain Itäkeskukseen asti ja yöbussien lähtöasema siirtyisi Rautatientorilta Itäkeskukseen?

Porttirahastushan on yöaikaan käytössä rautatiepuolella, ja siitä on ilmeisesti pekästään hyviä kokemuksia. Tosin se toimii vain Helsingin päärautatieasemalla.

Yöllä kävellään mieluummin pidempiäkin matkoja metroasemilta kotiin, sillä sitä ei tarvitse tehdä joka päivä ja hilpeä olotila edistää etenkin lämpimällä säällä halukkuutta kävelyyn. Lisäksi voidaan käyttää taksia lähimmältä metroasemalta kotiin.
Näin on toimittu iät ja ajat rautateiden varsilla. Tosin joissakin lähiöissä vaanii nurkkien takana hämäräporukkaa jotka ryöstävät tms uhkailevat viimeisiltä junilta kävellen kotiin palaavia juhlijoita, josten siksi se taksi on monasti turvallisin valinta, pari kilometriä pirssillä kotiin maksaa pikkurahan siihen verrattuna mitä maksaisi Helsingin keskustasta asti.

t. Rainer
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Olisiko sellaisessa kompromississa järkeä että metro kulkisi yöllä vain Itäkeskukseen asti ja yöbussien lähtöasema siirtyisi Rautatientorilta Itäkeskukseen?

Mitä ideaa siinä olisi? Kulosaaren, Herttoniemen, Siilitien ja Itäkeskuksen metroasemille pääsee ihan hyvin yöbusseillakin. Herttoniemeen asti yöbussien vuorovälikin on varsin tiheä. Metroliikenteeseen siirtyminen vain nostaisi kustannuksia ja pidentäisi vuoroväliä yöbussien yhteisellä osuudella.
 
Jos miettii, että liikenne jatkuisi itiksestä eteenpäin, niin tällöin tiheys haaroilla olisi aika olematon. Jos olettaa vaikka, että vuorovälit yöliikenteessä olisivat metrolla 20 minuuttia (joka jo tarkoittaisi aika montaa junaa + kuskia töissä) niin tällöin Mellunmäkeen menijöillä odottelu voisi venyä jopa 40 minuuttiin.

Metroliikenteessä kun ollaan totuttu tähän "aikatauluttomaan" kulkemiseen hyvin pitkälti, niin tuo söisi mainetta kätevänä kulkuvälineenä. Kun kerran päivälläkin voi vaan kävellä metroon ja se tulee aina suht sopivasti, niin miksei sitten yölläkin?

Olisihan se oikeasti kätevää, mutta huomattavasti kallimpaa busseihin nähden. Vaikka liikkeellä olisi vain yksi juna, niin tällöinkin tarvitaan väkeä valvomoon sekä huoltopuolelle ongelmatapauksia varten. Bussiliikennöintiin kun tarvitaan vain bussi ja kuljettaja. Energiatehokkaampaakin bussilla ajelu varmasti on.
 
Takaisin
Ylös