Viestiketju: Helsingin metron koerata

Alunperin kirjoittanut Rattivaunu

4.5.1972 on siis koeradan virallinen käyttöönottoajankohta. Onkohan radalla liikennöity paljonkin jo tuota ennen, jopa edellisen vuoden puolella? Toisessa ketjussa Compact muistelee matkustaneensa Helsingin metrolla jo vuonna 1971.

Selasin Hesarin suurta nelisivuista metroartikkelikokonaisuutta lauantailta syyskuun 29 päivältä 1973. Koeradasta kerrotaan, että:
on ollut käytössä marraskuusta 1971.
Tuohan nyt ei välttämättä mitään todista, eikä kerro, että miten käytössä. Tiedämme myös, että toimittajat tarvittaessa kirjoittavat "mitä sattuu".
Omat muistot eivät tässä asiassa auta.

Marraskuusta 1971 alkaen se on ollut ainakin sellaisessa käytössä, että sitä pitkin on Valmetilta tuodut koejunat siirretty satamaradan ylittävältä sillalta varikolle.

Koeradasta tuli nyt myös pari Albertin kuvaa galleriaan.

Voisiko joku asiaa paremmin tunteva hieman kertoa, mihin ja miten koerataa käytettiin?

Ymmärtääkseni radalla koeajettiin varsin pitkään Valmetin vaunuja. Mitä radalla tuolloin tehtiin?

Rata oli käsittääkseni myös yleisöajelukäytössä. Paljonko tällaista käyttöä oli?

Käytettiinkö rataa myös kuljettajakoulutuksessa, vai toteutettiinko kuljettajakoulutus vasta kun varsinaista metrorataa oli valmistunut jo enemmän?

Alunperin kirjoittanut Mikko Laaksonen

Ymmärtääkseni radalla koeajettiin varsin pitkään Valmetin vaunuja. Mitä radalla tuolloin tehtiin?

Minun ymmärtääkseni radalla testattiin vaunujen teknisiä ratkaisuja. Radan 3 Valmetn valmistamaa prototyyppivaunupariahan eivät olleet identtisiä. Automaattiohjaus oli vain yksi monista asioita joita testattiin.

Alunperin kirjoittanut Mikko Laaksonen

Rata oli käsittääkseni myös yleisöajelukäytössä. Paljonko tällaista käyttöä oli?

Minun tietääkseni vain Helsinki-päivänä 1972 olisi ollut varsinaisella koeajoradalla kaikille avoin yleisöajelu. Muina mahdollisina kertoina vain erikseen kutsutuille VIP-henkilöille ja lehdistölle tms. Myöhemmin, taisi olla v 1979, kun ensimmäiset sarjavalmisteiset junat oli toimitettu, ja Hakaniemen asema käytännössä valmis, järjestettiin ainakin yksi kaikile avoin yleisöajelutilaisuus Hakaniemen ja Herttoniemen välillä. Olin itse mukana silloin.

Alunperin kirjoittanut Mikko Laaksonen

Käytettiinkö rataa myös kuljettajakoulutuksessa, vai toteutettiinko kuljettajakoulutus vasta kun varsinaista metrorataa oli valmistunut jo enemmän?

Varsinaisen koeradan aikana ei vielä HKL:n metrokuljettajia koulutettu, vaan sitä ajoivat vain Metrotoimiston tai Valmetin testikuljettajat. Metrohan siirtyi Metrotoimistolta HKL:n omistukseen vasta 1980-luvun puolella.

t. Rainer

Koerata tarkoittaa käytännössä samaa kuin varsinaisen ratalinjan osuus metrovarikon läntisen yhdysraiteen tulovaihteen ja Susitien välillä + läntinen yhdysraide varikolle.

Koeradalla testattiin Valmetin ja Strömbergin vuosina 1971 - 72 valmistuneita koejunia M1+M2, M3+M4 ja M5+M6. Vaunu M1 tuhoutui käyttökelvottomaksi jo tammikuussa 1973. Tulipalon syy oli vaunuun vedetyn ylimääräisen sähkökaapelin ylikuumeneminen varikolla. Vaunu M2 kytkettiin sittemmin jonkin toisen koevaunun kanssa "sekapariksi", ehkäpä yhdistelmäksi M2+M3. Myöhemmin valokuvissa esiintyykin koejuna, jonka toisessa vaunussa on avattavat sivuikkunat ja toisessa ei. Kuusivaunuinen koejuna on ollut mahdollista nähdä liikenteessä näin ollen lähinnä vuonna 1972. M2 on sittemmin muutettu tunneliprofiilinmittausvaunuksi ja koejunien vaunuparit olivat siitä lähtien M3+M4 ja M5+M6.

Kaikista ensimmäisen kerran metrojuna on liikkunut Tampereella. Strömbergin palkkalistoilla ollut sähköteknikko Seppo Uusikumpu sai luvan olla "kaikista ensimmäinen metrojunankuljettaja". Helsingissä hän opetti ajamaan Eino Poutiaista, josta tuli samalla ensimmäinen Helsingin koeradalla metroa ajanut henkilö.

1970-luvulla koejunia ajettiin myös automaattiajolla. Miltei aina ohjaamossa istui kuitenkin mies ikään kuin varalla.

1980-luvun alun kuljettajakursseilta valmistui junanvalvojia. Nimike juontaa juurensa automaattiajosuunnitelmien aikakauteen. Sittemmin nimike muutettiin metrojunankuljettajaksi.

Todettakoon, että metron nykyinen koestusraide varikkoalueen luoteispuolella on täysin eri asia kuin muinainen koerata. Koestusraiteelta on yhteys valtakunnalliselle rataverkolle entistä satamaradan linjausta pitkin.

Alunperin kirjoittanut Rattivaunu

Kaikista ensimmäisen kerran metrojuna on liikkunut Tampereella. Strömbergin palkkalistoilla ollut sähköteknikko Seppo Uusikumpu sai luvan olla "kaikista ensimmäinen metrojunankuljettaja". Helsingissä hän opetti ajamaan Eino Poutiaista, josta tuli samalla ensimmäinen Helsingin koeradalla metroa ajanut henkilö.

Muistan että 1970-luvun alussa (1971 tai 72) säilytettiin Strömbergin tehtaiden sivuraiteella Pitäjänmäessä jokin protosarjan junista. Osaako kukaan sanoa, missä vaiheessa niiden "elinkaarta" kuului visiitti Pitskussa?

t.Rainer

Alunperin kirjoittanut R.Silfverberg

Muistan että 1970-luvun alussa (1971 tai 72) säilytettiin Strömbergin tehtaiden sivuraiteella Pitäjänmäessä jokin protosarjan junista. Osaako kukaan sanoa, missä vaiheessa niiden "elinkaarta" kuului visiitti Pitskussa?

Ainakin aivan ensimmäinen Sm1-juna on viettänyt joskus vuonna 1968 elämäänsä kuvaamallasi tavalla. Metrojunan Pitäjänmäki-vaiheesta en aiemmin olekaan kuullut. Kaikki lisäinformaatio on tervetullutta, jos sellaista vain on.

Alunperin kirjoittanut Rattivaunu

Ainakin aivan ensimmäinen Sm1-juna on viettänyt joskus vuonna 1968 elämäänsä kuvaamallasi tavalla. Metrojunan Pitäjänmäki-vaiheesta en aiemmin olekaan kuullut. Kaikki lisäinformaatio on tervetullutta, jos sellaista vain on.

Olin harjoittelijana Römpällä ja palanut vaunun raato oli silloin Römpän raiteella Pitskussa. Jäljellä oli suunnilleen vain lattialevy, jonka alla olivat telit. Seinistä oli jäljellä vaihtelevan korkuisia alareunoja. En muista, oliko tuolloin muita vaunuja Römpällä. Voi olla, että minulla on joku valokuva tuolta ajalta - jos ylipäätään uskalsin kuvata tehtaan aitojen sisällä.

Työni muuten oli koota Sr1-vetureiden elektroniikkakomponentteja. Olen siis omakätisesti ollut tekemässä sähkövetureita Suomeen.

Antero

Alunperin kirjoittanut Rattivaunu

Kaikista ensimmäisen kerran metrojuna on liikkunut Tampereella. Strömbergin palkkalistoilla ollut sähköteknikko Seppo Uusikumpu sai luvan olla "kaikista ensimmäinen metrojunankuljettaja". Helsingissä hän opetti ajamaan Eino Poutiaista, josta tuli samalla ensimmäinen Helsingin koeradalla metroa ajanut henkilö.

Mielenkiintoista. Millaista osuutta metrolla ajettiin? Käytännössähän metron testiraide ei voine olla ollut kovin pitkä Valmetin tehdasalueella.

Alunperin kirjoittanut Rattivaunu

Todettakoon, että metron nykyinen koestusraide varikkoalueen luoteispuolella on täysin eri asia kuin muinainen koerata. Koestusraiteelta on yhteys valtakunnalliselle rataverkolle entistä satamaradan linjausta pitkin.

Minkälaiseen "koestukseen" koestusraidetta on käytetty ja milloin, ja käytetäänkö raidetta yhä mainittuun tarkoitukseen, vai vain lättähattujen metroyhteensopivuuden testaamiseen?

Alunperin kirjoittanut Antero Alku

Olin harjoittelijana Römpällä ja palanut vaunun raato oli silloin Römpän raiteella Pitskussa. Jäljellä oli suunnilleen vain lattialevy, jonka alla olivat telit. Seinistä oli jäljellä vaihtelevan korkuisia alareunoja. En muista, oliko tuolloin muita vaunuja Römpällä.

Palaneesta vaunusta on vaunut.org:ssa J. Rauhalan ottama ainutlaatuinen kuva. Anteron näkemässä tilanteessa vaurioituneen vaunun purkaminen oli näköjään edennyt jo varsin pitkälle.

Enpä usko, että koejunien vaunuja on kovin monta kertaa liikuteltu metron alueelta pois ja takaisin, koska siihen aikaan ei ollut olemassa yhdysraidetta. Vaunujen tuominen tehtaaltakin edellytti koko lailla vaativaa nosto-operaatiota satamaradalta metron sillalle linjausten risteämiskohdassa.

Ultrixille pikaisesti koestusraiteesta sen verran, että ko. raidetta on käytetty tähän päivään saakka sen valmistumisesta alkaen. Siellä tehdään sellaisia kalustoteknisiä koeajoja, joita ei ole mielekästä lähteä suorittamaan ratalinjalle muun liikenteen sekaan. Foorumille rekisteröityneet metron tekniikkaan syvällisemmin perehtyneet voinevat valottaa asiaa käytännön esimerkein. Itse koestusraiteelle ei ole virtakiskon ulottumarajoitusten takia asiaa kovinkaan monenlaisella "vieraalla" kalustolla, kuten lättähatuilla.

Alunperin kirjoittanut Antero Alku

Olin harjoittelijana Römpällä ja palanut vaunun raato oli silloin Römpän raiteella Pitskussa. Jäljellä oli suunnilleen vain lattialevy, jonka alla olivat telit. Seinistä oli jäljellä vaihtelevan korkuisia alareunoja. En muista, oliko tuolloin muita vaunuja Römpällä. Voi olla, että minulla on joku valokuva tuolta ajalta - jos ylipäätään uskalsin kuvata tehtaan aitojen sisällä.

Saattaa olla tuo palanut vaunu, koska se oli pressun peittämä. Metrojuna näkyi selvästi rantaradan junien ikkunasta. Tuotiinko Pitskuun myös tulipalorungon toinen ehjänä säilynyt vaunu?

t. Rainer

Alunperin kirjoittanut R.Silfverberg

Tuotiinko Pitskuun myös tulipalorungon toinen ehjänä säilynyt vaunu?

Ei kai sekään täysin mahdotonta ole. Mutta miksi olisi tuotu? Joka tapauksessa M2 on liikkunut noin vuonna 1974-75 yhdessä jonkun toisen vaunun kanssa muodostaen sekaparin. Toisen osapuolen olen arvellut olevan M3. On olemassa useita valokuvia, joissa sekapari näkyy. Portaalissa vaunut.org on nähtävillä Jorma Rauhalan kuvia, joista esimerkkinä vaikkapa tämä. Kuva on otettu 13.4.1975. Kuvaan liittyvässä keskustelussakin sekapari tuntuu monelle olevan uusi asia.
Sekaparin olemassaolemisen kannalta paras todiste on kirjassa Helsingin pitäjä 2001 Helsinge sivulla 5 julkaistu kuva, jossa esiintyy yhdestä vaunuparista koostuva juna, jonka länsipään vaunu on M2 (tunnus näkyy) ja toinen vaunu on ilman tuuletusikkunoita oleva vaunu. Taustalla näkyy loppukeväällä 1974 valmistunut HKL:n Sisu / Autokori -merkkinen linja-auto.

Valokuvia muuten kannattaa hyödyntää todistusaineistona aina, kun mahdollista. Myös useat taustoilla näkyvät yksityiskohdat, kuten linja-auton vuosimalli ja linja-autossa esiintyvä tariffikilpi, auttavat ajankohdan määrittämisessä. Mainitsemassani kuvassa tariffikilpenä esiintyy E-kirjain oranssilla taustalla. Tämä kilpityyppi korvattiin muunlaisella vuoden 1975 alkupuolella.

Alunperin kirjoittanut Albert

M1 Strömbergillä 21.4.1973

Juuri sehän se oli.

t. Rainer