Helsingin metro à la Reino Castrén vs. Unto Valtanen

Tällöin bussit palvelisivat vain harvalla esikaupunkialueella eikä niillä olisi asiaa tiheään keskustaan ja sen lähelle. Palvelu olisi parempaa ja kustannukset alhaisemmat kuin nyt. Tällaisen mallin kaupungeissa joukkoliikenne on pitänyt hyvin asemansa suhteessa autoiluun toisin kuin Helsingin seudulla.
Tällainen mallihan on toteutunut varsin tyylikkäästi mm. Saksan Karlsruhessa. Onkin perusteltua miettiä, millä kaikilla edellytyksillä malli on voitu toteuttaa. Karlsruhessahan järjestelmän taustalla on pitkälti se tosiasia, että yhdyskunta on jo vuosikymmenien ajan keskittynyt monenlaisten ratojen varsille. Radoille, olipa niiden historia ja tausta melkeinpä mikä tahansa, on eri vuosikymmeninä johdettu raitioliikennettä (ratikkatekniikkaan perustuvaa "junaliikennettä"). TramTrain-verkosto on laajentunut myös tällä vuosituhannella varsin johdonmukaisesti.
Onko yli puolen vuosisadan ajan autokaupungiksi rakennettu kaupunkikeskus muutettavissa "toiseksi Karlsruheksi"? Mitä kaikkea se vaatisi? Tampereellahan suunniteltiin TamTrainia kymmenkunta vuotta sitten, mutta jossain vaiheessa lähdettiinkin muille teille. Miksi?
 
Vain vähän vaille Vantaan verran väkeä jäisi mottiin.

No ei nyt sentään. Vaikka koko metroliikenne pysähtyisi, ei se olisi katastrofi joukkoliikenteestä jotain ymmärtävälle. Metroa ko kohtuullisen hellpo olla käyttämättä, onhan sen ympärillä kattava bussiliikenteen verkko, jota tukee ennestään selvästi metroa tarvittaessa korvaavat linjat, kuten: 11, 16, 58, 58B, 59, 82, 94, 97 ja 98. Päälle muut liityntälinjat (sekä yölinjat), mm. poikittaislinjat 54, 79 ja 550. Ja Lisäksi U830-840 sekä muu kaukoliikenne. Linjoissa kyllä riittää! (Metro)lähijunan käytön kyllä pystyy kiertämään, jos vain haluaa. :)
 
Ja Lisäksi U830-840 sekä muu kaukoliikenne.

Kuinkas täynnä nämä uutukaiset U-linjat menevät huipussaan? Ne, nykyinen liityntälinjaverkosto ja muutamia matalalattia-rinnakkaisvuoroa vuoroväliä täydentämässä Itäväylällä voisivat korvata metron sellaisenaan. Ehkä vielä kaukolinjapysäkit tärkeimpien metroasemien tietämille. Itäkeskuksen pysäkkijärjestelyt vaatisivat merkittävää muutosta kätevää vaihtoa varten.

Ja sitten Jokerin ympärille pikaraitiotiet!
 
En nyt tarkoita, että kaikki mertomatkustajat pitää ahtaa niihin busseihin, jotka nyt kulkevat, mutta silloin kun mertossa sattuu parin tunnin liikennekatkos, niin tosiasia on se, että nopeat elävät.

Jos raidenäytöissä lukee luokkaa 20 min ja kuulutuksia liikennehäiriöstä pyörii, järkevä ihminen kääntyy kannoillaan ja ottaa bussin. Tyhmä ihminen jää kuola valuen katselemaan kasvavaa ruuhkaa sekä sekaannusta ja odottamaan sitä ensimmäistä vuoroa, johon ei kumminkaan mahdu. Kerran yhdessä sekaannuksessa eräs koululaiseni odotti Sörnäisissä mertoa Mellunmäkeen puolitoista tuntia. Siinä ajassa olin ollut jo tunnin kotona. Väittäisin, että tuolloin 58+97 olisi ollut melko kova sana. Tosiasia on vain se, että ihmiset eivät hahmota ympäristöään. Siksi luonnonvalinta suosiikin niitä, jotka selviävät poikkeavissakin oloissa.
 
Kuinkas täynnä nämä uutukaiset U-linjat menevät huipussaan? Ne, nykyinen liityntälinjaverkosto ja muutamia matalalattia-rinnakkaisvuoroa vuoroväliä täydentämässä Itäväylällä voisivat korvata metron sellaisenaan. Ehkä vielä kaukolinjapysäkit tärkeimpien metroasemien tietämille. Itäkeskuksen pysäkkijärjestelyt vaatisivat merkittävää muutosta kätevää vaihtoa varten.
Ja sitten Jokerin ympärille pikaraitiotiet!
He, he et varmaan tosissasi tuollaista kirjoita? Ennen metroa esim vuonna 1980 Varhasta oli ulkona tungosaikaan noin 130 vuoroa. Tähän sitten lisäksi vielä Kontulan, Mellunmäen ja Vuosaaren, ei mitenkään vähäinen liikenne (LOY).
Ei tuohon verrattuna paljon paina nykyinen liityntäliikenteen vuoromäärä eikä muutama rinnakkaisvuoro.

En nyt tarkoita, että kaikki metromatkustajat pitää ahtaa niihin busseihin, jotka nyt kulkevat, mutta silloin kun metrossa sattuu parin tunnin liikennekatkos, niin tosiasia on se, että nopeat elävät.

Jos raidenäytöissä lukee luokkaa 20 min ja kuulutuksia liikennehäiriöstä pyörii, järkevä ihminen kääntyy kannoillaan ja ottaa bussin. Tyhmä ihminen jää kuola valuen katselemaan kasvavaa ruuhkaa sekä sekaannusta ja odottamaan sitä ensimmäistä vuoroa, johon ei kumminkaan mahdu. Kerran yhdessä sekaannuksessa eräs koululaiseni odotti Sörnäisissä metroa Mellunmäkeen puolitoista tuntia. Siinä ajassa olin ollut jo tunnin kotona. Väittäisin, että tuolloin 58+97 olisi ollut melko kova sana. Tosiasia on vain se, että ihmiset eivät hahmota ympäristöään. Siksi luonnonvalinta suosiikin niitä, jotka selviävät poikkeavissakin oloissa.
Luonnonvalinnan suosikilla näyttää olevan homma hanskassa.
Minäkin jotain joukkoliikenteestä ymmärrän. Mutta vaikka Rautatientorin asemalla lyhyen katkon aikana mieluusti kertaan vaihtoehtoja. Ei niistä mikään niin helppo ole.
 
Viimeksi muokattu:
En jaksanut lukea koko viestiketjua läpi, onko tämä ollut esillä jo aiemminkin...
Tuo on muuten tosi hyvä katsaus. Kannattaa ehdottamasti katsoa! Filmissä on pätkä jossa on nähtävissä Rautatientorin metroaseman alkuperäinen varaus (joka tulikin liian pinnalle) joka toimii kuvausaikaan squas keskuksena. Muitakin historiallisia asioita voi runsaasti bonjata (esim. vanhat mainostekstit rakennusten seinissä, vanhat raitiovaunut jne.). Lisäksi ohjelmassa on mm. osioita, jossa tuodaan esiin Helsingin metron arvostelua (viivästymisen takia rakennettu liian myöhään) ja lahjusoikeudenkäynnit. Ainoana negatiivisena seikkana huomasin että kaikista ohjelman pätkistä ei valitettavasti selviä miltä vuodelta ne ovat.
 
Tuo on muuten tosi hyvä katsaus. Kannattaa ehdottamasti katsoa! Filmissä on pätkä jossa on nähtävissä Rautatientorin metroaseman alkuperäinen varaus (joka tulikin liian pinnalle) joka toimii kuvausaikaan squas keskuksena. Muitakin historiallisia asioita voi runsaasti bonjata (esim. vanhat mainostekstit rakennusten seinissä, vanhat raitiovaunut jne.). Lisäksi ohjelmassa on mm. osioita, jossa tuodaan esiin Helsingin metron arvostelua (viivästymisen takia rakennettu liian myöhään) ja lahjusoikeudenkäynnit. Ainoana negatiivisena seikkana huomasin että kaikista ohjelman pätkistä ei valitettavasti selviä miltä vuodelta ne ovat.

Se mihin minä reagoin oli se että koko ohjelma oli tehty sillä silmällä että metrohanke oli aivan turha ja ei ollut tarpeellinen.

Sitähän voikin kuvitella millainen Helsingin liikenne olisi ilman metroa joka tänään on ja sitä lisäystä jota juuri nyt rakennetaan/suunnitellaan.
 
Se mihin minä reagoin oli se että koko ohjelma oli tehty sillä silmällä että metrohanke oli aivan turha ja ei ollut tarpeellinen.

Silloisessa tilanteessa asia oli aika paljon juuri näin. Metrohan rakennettiin juuri niin väärin kuin sen vain pystyi rakentamaan eikä se korvannut sitä edeltävän liikenteen palvelutasoa. Kovaa kieltähän tämä on, vaan yhtä sikamaisia olivat sen aikaiset argumentit, joilla hanke saatiin runnottua läpi.

Sitähän voikin kuvitella millainen Helsingin liikenne olisi ilman metroa joka tänään on ja sitä lisäystä jota juuri nyt rakennetaan/suunnitellaan.

Siirtykäämme täten toiseen ketjuun.
 
Ensinnäkin anteeksi tämä "kuolleen" ketjun uudelleen herättäminen.

Olen seurannut tätä ketjua ja lukenut sen varmasti parisen kertaa läpikin, tosin en tuoreeltaan.
Osittain tästä ja osittain Piirkan hienoista kartoista innostuneena olen yrittänyt piirtää metrokomitean suunnitelman mukaisen kartan google mapsin avulla. Kartasta puuttuu kuitenkin vielä se tärkein, eli asemat.
Jos kartasta löytyy virheitä ilmoitelkaa ihmeessä, esimerkiksi pohjoiseen menevät linjat ovat minulle täysiä arvoituksia, oliko länsi-Vantaan alueella silloin varteen otettavaa asutustakaan?

Alkuperäisestä(?) kartasta olen nähnyt osia vain hesarin vanhasta jutusta.
Onko tietoa mistä sen helpoiten saisi käsiinsä?

Vaikka hesarin jutussa puhutaan utopiasta, oli mielestäni suunnitelma täysin toteutuskelpoinen. Se olisi ollut pitkällä tähtäimellä erittäin halpa ratkaisu, suunnitelmastahan puuttuu ainoastaan kehälinja. Halvaksi sen olisi tehnyt se, että olisi ollut oikea aika rakentaa metro, vaikka moni lähiö oli jo rakennettu, kevyt metro/raitiotie olisi helpommin saatu integroitua olemassa olevaan yhdyskuntarakenteeseen.

Minua kiinnostaisi myös se, minkälaista kalustoa tähän oli suunniteltu. Muistan lukeneeni, että kaluston leveys olisi ollu 2,3 metriä eli sama kuin raitiovaunuilla.
Kaarresädekin olisi varmasti ollut samaa luokkaa kuin raitiovaunuilla. Mutta olisiko käyttöön tullut virtakisko vai olisiko ilmajohto jäänyt? Eli toisin sanoen olisiko pintaosuudet myös olleet eristettyjä.
Mannerheimintien osuus olisi karttani mukaan ollut juuri pintaosuus keskellä kaupunkia, eli tämä osuus tuskin olisi ollut mikään kallis toteuttaa, vaikka se jouduttaisiin eristämään. Tosin tämä olisi ollut aika turhaa joten ilmajohtovirroitus tai jonkinlainen hybridi-ratkaisu olisi ollut toimiva. Eli olisiko Mannerheimintien ja Mäkelänkadun radat siis vain ollut raiteiden ja pysäkkien uudelleen järjestelyä, eli toisin sanoen tavallinen remontti.

Linjasto poikkeaa erittäin vähän nykyisestä raitiotieverkosta, joten tämä suunnitelma on vielä ajankohtainen, vaikkakin ironista kyllä, linjastonhan olisi pitänyt valmistua 10 vuotta sitten. :D

Jos esittämääni kysymyksiin löytyy vastauksia olisin erittäin kiitollinen.
 
Ensinnäkin anteeksi tämä "kuolleen" ketjun uudelleen herättäminen.
Nähdäkseni tällaisesta aiheesta voi keskustella milloin vain, varsinkin kun vision ainoa toteutunut asemakin on tänä aamuna joutunut veden valtaan...

Spekuloinnit ovat aina spekulointeja (mitä jos olisi tapahtunut sitä ja sitä...). Se tiedetään, että tärkeä esikuva on ollut Oslon rakenteilla ollut Tunnelbanen ja jo valmistuneet läntiset esikaupunkiradat. Kaluston leveydestä on kerrottu lähdekirjoissa, että 520 cm leveämpiä vaunuja olisi hankittu verrattuna Helsingin raitiovaunuihin -> vaunut olisivat tulleet siis 2820 mm leveinä. Se olisi ollut samaa luokkaa Tukholman Tunneliradan kaluston kanssa. Myös Tukholman T-banan oli keskeinen esikuva tälle "Castrénin metrolle". Virroitukseksi oli ajateltu ilmajohtoratkaisua, ilmeisesti tasoristeysten takia. Olihan Oslonkin läntisillä esikaupunkiradoilla tasoristeyksiä. Jos pitää verrata ulkomaisiin toteutuneisiin ratkaisuihin, näkisin että Castrénin metro olisi ilmeisesti muistuttanut Oslon T-Banenin ja esim. Kölnin Stadtbahnin risteytystä. Kalustona kuitenkin korin leveyden puolesta Tukholman Tunnelbananin (tai Saltsjöbananin) vaunuja.

Ei kai Länsi-Vantaalla kerrostaloja ollut tuohon aikaan kovin paljon muualla kuin Kaivokselassa. Osa Martinlaakson kerrostaloista on myös iältään reilua nelikymppistä. Helsingin puolella ko. haara olisi mennyt Haagan ja Kannelmäen vanhempien puolten kautta. Tosin tämä haara olisi sen aikaisien (1960-luvun alun) suunnitelmien mukaan rakennettu huomattavan myöhään - paljon myöhemmin kuin nykyinen Martinlaakson rautatie (avattu 1975).
 
Mannerheimintien osuus olisi karttani mukaan ollut juuri pintaosuus keskellä kaupunkia, eli tämä osuus tuskin olisi ollut mikään kallis toteuttaa, vaikka se jouduttaisiin eristämään. Tosin tämä olisi ollut aika turhaa joten ilmajohtovirroitus tai jonkinlainen hybridi-ratkaisu olisi ollut toimiva. Eli olisiko Mannerheimintien ja Mäkelänkadun radat siis vain ollut raiteiden ja pysäkkien uudelleen järjestelyä, eli toisin sanoen tavallinen remontti.
Mun arvailujeni mukaan Mannerheimintielle ja muille keskelle katua rakennetuille maanpäällisille osuuksille olisi tehty mittavat remontit, pysäkkien laiturit olisivat olleet pidempiä ja korkeita, hieman samalla tavalla kuin Frankfurtin tai Stuttgartin metrojen/Stadtbahnien maanpällisilä osuuksilla. Mannerheimintien sivukadut olisi mahdollisesti eristetty. Suurin osa etelä-pohjoissuuntaisesta autoliikenteestä oli tarkoitus ohjata Vapaudenkadulle joka olisi kulkenut pääradan vieressä keskustasta Pasilan, tai rantamoottoritietä pitkin. Eli käytännössä Helsinkiä olisi alettu rakentaa 1960-luvulla kuten saksalaisia suurkaupunkeja tai Tukholmaa. Ne suunnitelmissa esiintyvät puoli miljoonaa lisäasukasta eivät vaan sitten koskaan muuttaneet Helsinkiin vaan ne muuttivat Espooseen ja Vantaalle.

t. Rainer

---------- Viesti lisätty kello 15:43 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu kello 10:35 ----------

Aika tragikoomista, että juuri tänään Munkkivuoren ostoskeskuksessa sattunut putkivuoto, joka kasteli käyttökelvottomisi pitkäksi aikaa kaikki alemman kerroksen liiketilat, on TV 4 uutisten tietojen mukaan lähtöisin ostoskeskuksen alle v 1964 louhitusta Castrénin metrosuunnitelmiin kuuluneesta metroaseman tunnelista!

ks linkki: http://www.nelonen.fi/

t. Rainer
 
Helsingin avaamattomat metroasemat

vision ainoa toteutunut asemakin on tänä aamuna joutunut veden valtaan...

Menee nyt ohi aiheen, mutta minua rupesi kiinostamaan Helsingin toistaiseksi avaamattomat metroasemat, jotka on kuitenkin louhittu tai rakennettu. Munkkivuoren lisäksi näitä on tietääkseni kaksi: Kampin alempi laiturihallihalli ja Hakaniemen läntinen laiturihalli.

Onko muitakin, ehkä pienimuotoisempia asemarakennelmia olemassa? Myllypuron vanha suunnitelma tulee mieleen, mutta sinne ei kai koskaan rakennettu mitään, pelkkä varaus vain.

Osaisiko joku myös antaa linkkejä tai kirjallisuuslähteitä näihin asemahalleihin liittyen? Innostuin nyt metron vaihtoehtohistorian harrastamisesta, ja olisin kiitollinen lähteistä. Forumin haulla en tahdo mitään löytää (ehkä väärät hakusanat)

Kampin kakkoshallista löytyy Höblän juttu ainakin: http://www.hbl.fi/text/helsingfors/2007/7/28/d4412.php

Ja Munkkivuorihan on tietenkin nyt pinnalla, tässä vanha Hesarin juttu: http://www.hs.fi/kaupunki/artikkeli...immäiselle+metroasemalle/HS20070917SI1KA0154u
 
Vs: Helsingin avaamattomat metroasemat

Menee nyt ohi aiheen, mutta minua rupesi kiinostamaan Helsingin toistaiseksi avaamattomat metroasemat, jotka on kuitenkin louhittu tai rakennettu. Munkkivuoren lisäksi näitä on tietääkseni kaksi: Kampin alempi laiturihallihalli ja Hakaniemen läntinen laiturihalli.

Onko muitakin, ehkä pienimuotoisempia asemarakennelmia olemassa?

Mulla on sellainen mielikuva että myös Kaisaniemeen tehtiin jonkinlainen varaus, mutta saatan sekottaa sen nyt tuohon Hakaniemeen. Jotain erikoista sinne Kaisaniemeen kyllä tehtiin...
 
Takaisin
Ylös