Nokkajunien museointi

Liittynyt
5 Maaliskuu 2006
Viestit
276
Päätöstä ei ole vielä tehty. On mahdollista, että tehdään vain välttämätöntä korjausta ja poistetaan sitten ensimmäisenä, kun uusia junia tulee.
Kun kaksi nokkajunaa aikanaan museoidaan, niin pyytäisin jo nyt foorumilaisilta ideoita :idea: mihin junat sijoitetaan "museoiduksi" :?:
Tilan lämpötilan on syytä pysyä plussalla talvellakin.
Metrovarikolla ei nähtävästi ole tilaa.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Vs: Metrohavaintoja

Kun kaksi nokkajunaa aikanaan museoidaan, niin pyytäisin jo nyt foorumilaisilta ideoita :idea: mihin junat sijoitetaan "museoiduksi" :?:
Tilan lämpötilan on syytä pysyä plussalla talvellakin.
Metrovarikolla ei nähtävästi ole tilaa.

Kampin kääntöraiteelle (Töölön suuntaan vievä) tilapäisesti, jos parempaa ei keksitä.

Parasta olisi pitää nokkajunat museojunina, joita ajettaisiin teemapäivinä tai jopa joka päivä jollain rajoitetulla osuudella.
 
Vs: Metrohavaintoja

Kun kaksi nokkajunaa aikanaan museoidaan, niin pyytäisin jo nyt foorumilaisilta ideoita mihin junat sijoitetaan "museoiduksi"
Tilan lämpötilan on syytä pysyä plussalla talvellakin.
Metrovarikolla ei nähtävästi ole tilaa.

Kampin kääntöraiteelle (Töölön suuntaan vievä) tilapäisesti, jos parempaa ei keksitä.

Parasta olisi pitää nokkajunat museojunina, joita ajettaisiin teemapäivinä tai jopa joka päivä jollain rajoitetulla osuudella.

Samaa mieltä ultrixin kanssa, Kampin käännöllähän on kolme raidetta joten vaikka niistä olisi yksi käytössä 101-104:n säilytysraiteena niin siellä pystyisi tarvittaessa; poikkeustilanteissa ym käydä kääntymässä.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Vs: Metrohavaintoja

Itse ehdottaisin museovaunujen säilytykseen Vallilan halleja. Niissä lienee tyhjää tilaa myös joidenkin ratikoiden säilytykseen.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Vs: Metrohavaintoja

Itse ehdottaisin museovaunujen säilytykseen Vallilan halleja. Niissä lienee tyhjää tilaa myös joidenkin ratikoiden säilytykseen.

Miten kaksi metrovaunua saataisiin kuljetettua Vallilan halleille ja miten ne mahtuisivat vielä hallin ovista sisään? Ja haluaisiko HKL-RL halliin metroja?
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Vs: Metrohavaintoja

Kun kaksi nokkajunaa aikanaan museoidaan, niin pyytäisin jo nyt foorumilaisilta ideoita :idea: mihin junat sijoitetaan "museoiduksi" :?:
Tilan lämpötilan on syytä pysyä plussalla talvellakin.
Metrovarikolla ei nähtävästi ole tilaa.

Olisi kai tarpeen kysyä myös että kuka ne omistaisi. Jos kaupunginmuseo, niin raitiotiemuseo olisi varmaan paras paikka. Jos HKL, niin metrovarikko tai jokin asema jolla on ylimääräinen sivuraide, esim Kamppi. Voisiko jokin Helsingin kaupungin ulkopuolinen taho ottaa sen haltuun ja museoida sen? Rautatiemuseo, jolloin sijoituspaikka olisi Hyvinkää? Tai ABB, jolloin se vietäisiin Pitskuun.

t. Rainer
 
Vs: Metrohavaintoja

Voisiko jokin Helsingin kaupungin ulkopuolinen taho ottaa sen haltuun ja museoida sen? Rautatiemuseo, jolloin sijoituspaikka olisi Hyvinkää?

Minulla on semmonen tunne että rautatiemuseo ei noita halua harteilleen. Ensiks, noi on metroja, toiseks siellä ei ole yhtään liikaa sisätilaa vapaana ja kolmanneks museon homma nyt on mitä on ja kaikkea muutakuin asjanmukaisuustoimintaa.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Vs: Metrohavaintoja

Olisi kai tarpeen kysyä myös että kuka ne omistaisi.
Mielestäni paras ratkaisu on, että kalusto museoidaan toimintakuntoisena ja siten, että sitä voi myös käyttää ja käytetään tilausliikenteessä ja erilaisissa juhlatilaisuuksissa ja tapahtumissa. Näinhän usein maailmalla on.

Usein liikennelaitokset tai niiden omistajat ovat tavalla tai toisella museokalustosta vastuussa. Joko niin, että kalusto (ja museo) on suoraan laitoksen omaisuutta tai sitten se on yhdistyksessä tai säätiössä, joka toimii tiiviissä yhteistyössä laitoksen kanssa. Näin turvataan se, että käytettävissä ovat joskus kalliit mutta lähes aina vaikeasti ylläpidettävät resusrssit, jotka raideliikennekalustolle ovat kuitenkin välttämättömät. Tarkoitan tällä mm. erilaisia työkoneita ja työkaluja kuin myös tiloja.

HKL:n nykyiset raitiovaunujen kunnostus- ja käyttöhankkeet ovat oikea tapa järjestää asia. Myös sen tyyppinen yhteistoiminta kuin Stadin ratikat Oy ja 339 on hyvä ratkaisu, jolla on saatu ulkopuolista rahoitusta. Se on toimiva siksi, että vaunu on rataverkolla ja käytössä ja sen ylläpito hoituu HKL:n organisaation ja tilojen sekä laitteiden ansiosta.

Kaluston luovuttaminen Kaupunginmuseolle on ollut virhe sen vuoksi, ettei Kaupunginmuseolla ole rahaa, taitoa tai mitään muutakaan resursseja huolehtia kalustosta, kun museon toiminta on muuten aivan erilaista. Sama olisi tilanne kaikkien muidenkin tahojen kanssa. Kysymys olisi käytännössä vain hitaasta romuttamisesta. Olen nähnyt Rautatiemuseon homehtuneen Dm8-junan, Turun Maakuntamuseolle luovutetut raitiovaunut puliukkojen rikkomina taivasalla, Kaupunginmuseolle luovutettuja HKL:n museovaunuja rapistumassa milloin missäkin nurkissa. Rehellisempää on myöntää, ettei kalustoa haluta säilyttää - silloin asiaan voi puuttua, nyt ei, kun kalusto muka säilytetään.

Tosiasiassahan museotoiminta ei ole taloudellisessa mielessä käytännössä minkään arvoista kun sitä verrataan joukkoliikenteen koko talouteen. Sen sijaan sen mainos- ja imagoarvo on niin suuri, ettei millään maksetulla kampanjalla vastaavaa saavuteta. Kysymys on aivan puhtaasti tahdosta - joka Suomessa usein puuttuu.

Antero
 
Vs: Metrohavaintoja

Mielestäni paras ratkaisu on, että kalusto museoidaan toimintakuntoisena ja siten, että sitä voi myös käyttää ja käytetään tilausliikenteessä ja erilaisissa juhlatilaisuuksissa ja tapahtumissa. Näinhän usein maailmalla on.
Eikö niitä nokkajunia ole 3 erillistä yksikköä?

Tuli vain mieleen, että silloinhan niitä voisi jakaa eri "tarvitsijoiden" kesken.

Kaluston luovuttaminen Kaupunginmuseolle on ollut virhe sen vuoksi, ettei Kaupunginmuseolla ole rahaa, taitoa tai mitään muutakaan resursseja huolehtia kalustosta, kun museon toiminta on muuten aivan erilaista.
Helsingin kaupungin raitiotiemuseon toiminnan voisi pelastaa ainoastaan jonkinlainen "ryhtiliike". Käytännössä se vaatisi isommat ja paremmat tilat joltain muulta varikolta tai vapaalta paikalta. Toiminta-ajatusta pitäisi laajentaa koskemaan myös muuta kaupunkijoukkoliikennettä. Sellainen museo kuin mitä Tukholmassa on olisi jo jotain.

t. Rainer
 
Vs: Metrohavaintoja

Sellainen museo kuin mitä Tukholmassa on olisi jo jotain.

Ainakin alkuun nyt museoituja vaunuja sarjasta 101-106. Tukholmassahan on museoitu erinäisten tahojen toimesta vanhoja Tunnelbanan-vaunuja. Museojuna käsittää tällä hetkellä kokoonpanon C2+C3+C2+C2, olemassa on myös C4 talletettuna ja kaksi kappaletta C13-vaunua joita käytetään kun liikennöidään vihreällä linjalla. Lisäksi yksi C5"silverpilen" pelastettiin Örnsköldvikistä ja on olemassa mahdollisuus että sitä tultaisiin näkemään museoajossa TB-verkolla.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Miten olisi joukkoliikennetoimijoiden ja museoviraston yhteisenä hankkeena joukkoliikennemuseo Itä-Helsinkiin metrovarikon yhteyteen? Jokerin kiskoillesiirtymisen myötä sinne saisi myös raitiotieyhteyden.
 
Vs: Metrohavaintoja

Eiköhän kyseessä ole sittemmin edesmenneelle Turun tekniikan museoyhdistykselle lahjoitetut vaunut, jotka makasivat ulkona nk. Kasarmialueella 1970-luvun alkuvuosina.
Vaunut olivat kasarmialueella, joten sitten kyse oli museoyhdistyksen vaunuista.

Minusta niiden tuho oli suuri sääli, sillä kokoelma oli hyvin kattava ja siellä taivasalla oli myös työkoneita, muistaakseni pyöräkertasorvi ainakin.

Mutta tämäkin kokemus on vain kovettanut minua nykyiseen kantaani: Suomi ei ole ansainnut ainuttakaan toimivaa liikennemuseota, joten olkaamme ilman. Yksityishenkilöt kyllä entisöivät ja vaalivat innolla henkilöautoja, joten ne ovat tärkeimpiä niin historiassa kuin ovat nykyhetkessäkin. No, meni off-topiciksi, anteeksi...

Antero
 
Vs: Metrohavaintoja

Mielestäni paras ratkaisu on, että kalusto museoidaan toimintakuntoisena ja siten, että sitä voi myös käyttää ja käytetään tilausliikenteessä ja erilaisissa juhlatilaisuuksissa ja tapahtumissa. Näinhän usein maailmalla on.

Yhdyn täysin Anteron ehdotukseen.

Olisi aivan mahtavaa, jos tämä uusi kulunvalvontajärjestelmä, joka tulee automaattimetron myötä, sallisi myös nokkajunilla ajon vanhoilla kulunvalvontalaitteilla myös uudessa rataosassa (RL-MK?)
Nokkajuniin luulisi olevan todella työläs projekti asentaa samat uudet kulunvalvontajärjestelmät, joita peruskorjattuihin M100-sarjan juniin tullaan asentamaan.

Nokkajunat voisi kunnostaa ulkoisesti myös vapaaehtoista talkootoimintaa hyödyntäen, mikäli se on mahdollista. Sillä ei lie väliä onko junassa alkuperäinen vaihtosuuntaaja vai nykyinen vaihtosuuntaaja, joka löytyy myös sarjajunista, kunhan ulkonäkö ja perusominaisuudet (ovet, penkit, matkustamo, osittain myös ohjaamo) pidettäisiin mahdollisimman alkuperäisinä.

Suurin pulma lienee juuri tilan puutteessa. Kampin kääntöraidekin lie liian kostea paikka kaluston pitkäaikaiselle säilömiselle.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Takaisin
Ylös