Viestiketju: Nokkajunien museointi

Alunperin kirjoittanut Markku K

Kun kaksi nokkajunaa aikanaan museoidaan, niin pyytäisin jo nyt foorumilaisilta ideoita mihin junat sijoitetaan "museoiduksi"
Tilan lämpötilan on syytä pysyä plussalla talvellakin.
Metrovarikolla ei nähtävästi ole tilaa.

Kampin kääntöraiteelle (Töölön suuntaan vievä) tilapäisesti, jos parempaa ei keksitä.

Parasta olisi pitää nokkajunat museojunina, joita ajettaisiin teemapäivinä tai jopa joka päivä jollain rajoitetulla osuudella.

Alunperin kirjoittanut Kotkalainen

Miten kaksi metrovaunua saataisiin kuljetettua Vallilan halleille ja miten ne mahtuisivat vielä hallin ovista sisään?

Sori, korjaus: Takoitin Vallilan makasiineja eli Pasilan konepajaa.

Alunperin kirjoittanut Markku K

Kun kaksi nokkajunaa aikanaan museoidaan, niin pyytäisin jo nyt foorumilaisilta ideoita mihin junat sijoitetaan "museoiduksi"
Tilan lämpötilan on syytä pysyä plussalla talvellakin.
Metrovarikolla ei nähtävästi ole tilaa.

Olisi kai tarpeen kysyä myös että kuka ne omistaisi. Jos kaupunginmuseo, niin raitiotiemuseo olisi varmaan paras paikka. Jos HKL, niin metrovarikko tai jokin asema jolla on ylimääräinen sivuraide, esim Kamppi. Voisiko jokin Helsingin kaupungin ulkopuolinen taho ottaa sen haltuun ja museoida sen? Rautatiemuseo, jolloin sijoituspaikka olisi Hyvinkää? Tai ABB, jolloin se vietäisiin Pitskuun.

t. Rainer

Alunperin kirjoittanut R.Silfverberg

Olisi kai tarpeen kysyä myös että kuka ne omistaisi.

Mielestäni paras ratkaisu on, että kalusto museoidaan toimintakuntoisena ja siten, että sitä voi myös käyttää ja käytetään tilausliikenteessä ja erilaisissa juhlatilaisuuksissa ja tapahtumissa. Näinhän usein maailmalla on.

Usein liikennelaitokset tai niiden omistajat ovat tavalla tai toisella museokalustosta vastuussa. Joko niin, että kalusto (ja museo) on suoraan laitoksen omaisuutta tai sitten se on yhdistyksessä tai säätiössä, joka toimii tiiviissä yhteistyössä laitoksen kanssa. Näin turvataan se, että käytettävissä ovat joskus kalliit mutta lähes aina vaikeasti ylläpidettävät resusrssit, jotka raideliikennekalustolle ovat kuitenkin välttämättömät. Tarkoitan tällä mm. erilaisia työkoneita ja työkaluja kuin myös tiloja.

HKL:n nykyiset raitiovaunujen kunnostus- ja käyttöhankkeet ovat oikea tapa järjestää asia. Myös sen tyyppinen yhteistoiminta kuin Stadin ratikat Oy ja 339 on hyvä ratkaisu, jolla on saatu ulkopuolista rahoitusta. Se on toimiva siksi, että vaunu on rataverkolla ja käytössä ja sen ylläpito hoituu HKL:n organisaation ja tilojen sekä laitteiden ansiosta.

Kaluston luovuttaminen Kaupunginmuseolle on ollut virhe sen vuoksi, ettei Kaupunginmuseolla ole rahaa, taitoa tai mitään muutakaan resursseja huolehtia kalustosta, kun museon toiminta on muuten aivan erilaista. Sama olisi tilanne kaikkien muidenkin tahojen kanssa. Kysymys olisi käytännössä vain hitaasta romuttamisesta. Olen nähnyt Rautatiemuseon homehtuneen Dm8-junan, Turun Maakuntamuseolle luovutetut raitiovaunut puliukkojen rikkomina taivasalla, Kaupunginmuseolle luovutettuja HKL:n museovaunuja rapistumassa milloin missäkin nurkissa. Rehellisempää on myöntää, ettei kalustoa haluta säilyttää - silloin asiaan voi puuttua, nyt ei, kun kalusto muka säilytetään.

Tosiasiassahan museotoiminta ei ole taloudellisessa mielessä käytännössä minkään arvoista kun sitä verrataan joukkoliikenteen koko talouteen. Sen sijaan sen mainos- ja imagoarvo on niin suuri, ettei millään maksetulla kampanjalla vastaavaa saavuteta. Kysymys on aivan puhtaasti tahdosta - joka Suomessa usein puuttuu.

Antero

Alunperin kirjoittanut Antero Alku

Mielestäni paras ratkaisu on, että kalusto museoidaan toimintakuntoisena ja siten, että sitä voi myös käyttää ja käytetään tilausliikenteessä ja erilaisissa juhlatilaisuuksissa ja tapahtumissa. Näinhän usein maailmalla on.

Eikö niitä nokkajunia ole 3 erillistä yksikköä?

Tuli vain mieleen, että silloinhan niitä voisi jakaa eri "tarvitsijoiden" kesken.

Alunperin kirjoittanut Antero Alku

Kaluston luovuttaminen Kaupunginmuseolle on ollut virhe sen vuoksi, ettei Kaupunginmuseolla ole rahaa, taitoa tai mitään muutakaan resursseja huolehtia kalustosta, kun museon toiminta on muuten aivan erilaista.

Helsingin kaupungin raitiotiemuseon toiminnan voisi pelastaa ainoastaan jonkinlainen "ryhtiliike". Käytännössä se vaatisi isommat ja paremmat tilat joltain muulta varikolta tai vapaalta paikalta. Toiminta-ajatusta pitäisi laajentaa koskemaan myös muuta kaupunkijoukkoliikennettä. Sellainen museo kuin mitä Tukholmassa on olisi jo jotain.

t. Rainer

Miten olisi joukkoliikennetoimijoiden ja museoviraston yhteisenä hankkeena joukkoliikennemuseo Itä-Helsinkiin metrovarikon yhteyteen? Jokerin kiskoillesiirtymisen myötä sinne saisi myös raitiotieyhteyden.

Alunperin kirjoittanut Antero Alku

Turun Maakuntamuseolle luovutetut raitiovaunut puliukkojen rikkomina taivasalla

Eiköhän kyseessä ole sittemmin edesmenneelle Turun tekniikan museoyhdistykselle lahjoitetut vaunut, jotka makasivat ulkona nk. Kasarmialueella 1970-luvun alkuvuosina.

Alunperin kirjoittanut Mikko Laaksonen

Eiköhän kyseessä ole sittemmin edesmenneelle Turun tekniikan museoyhdistykselle lahjoitetut vaunut, jotka makasivat ulkona nk. Kasarmialueella 1970-luvun alkuvuosina.

Vaunut olivat kasarmialueella, joten sitten kyse oli museoyhdistyksen vaunuista.

Minusta niiden tuho oli suuri sääli, sillä kokoelma oli hyvin kattava ja siellä taivasalla oli myös työkoneita, muistaakseni pyöräkertasorvi ainakin.

Mutta tämäkin kokemus on vain kovettanut minua nykyiseen kantaani: Suomi ei ole ansainnut ainuttakaan toimivaa liikennemuseota, joten olkaamme ilman. Yksityishenkilöt kyllä entisöivät ja vaalivat innolla henkilöautoja, joten ne ovat tärkeimpiä niin historiassa kuin ovat nykyhetkessäkin. No, meni off-topiciksi, anteeksi...

Antero