Ei, kuten kaupunginhallituksen käsittelystä löytyy (https://dev.hel.fi/paatokset/asia/hel-2017-004725/khs-2017-28/), HSL totesi HKL:n suunnitelman tarkastelussa ettei niiden korjaaminen ole ilman välttämätöntä tarvetta kannattavaa.
Nokkajunien museointi
- Viestiketjun aloittaja Markku K
- Aloituspäivämäärä
Ei, kuten kaupunginhallituksen käsittelystä löytyy (https://dev.hel.fi/paatokset/asia/hel-2017-004725/khs-2017-28/), HSL totesi HKL:n suunnitelman tarkastelussa ettei niiden korjaaminen ole ilman välttämätöntä tarvetta kannattavaa.
Oli myös eilen Instagramissa HKL:n tilillä sama tieto.
Ei ole ainakaan 103-104 enää. Miksiköhän sitä kärrätään takaisin metrovarikolle? Toivottavasti ei ainakaan romutukseen menisi.
Huomattavaa on se, että 103-104 on ilmeisesti M300-junan hinauksessa, eikä ole siis suoraan itse ajettu pois Kampista.
Ruoholahden kääntöraide tarvitaan Kipparlahden siltatyömaasta aiheutuvan poikkeusliikenteen aikana metrojunien säilytykseen ja kaikki nokkajunan vaunuparit on siirretty takaisin metrovarikolle.
Nokkajunan vaunupareja ei peruskorjata eikä niitä tulla enää näkemään linjalla, joten on vain ajan kysymys milloin ne romutetaan.
Nokkajunan vaunupareja ei peruskorjata eikä niitä tulla enää näkemään linjalla, joten on vain ajan kysymys milloin ne romutetaan.
Nokkajuna vaikuttaa olevan huonossa kunnossa, joten on ymmärrettävää, ettei sen museointi kiinnosta harrastajia. Mielestäni nokkajuna pitäisi kuitenkin kunnostaa julkisin, esimerkiksi museoviraston, varoin, koska taajuusmuuttaja on yksi merkittävimmistä suomalaisista keksinnöistä. Monissa maissa tämä olisi itsestäänselvyys.
- Liittynyt
- 29 Maaliskuu 2012
- Viestit
- 926
Kuinka suuri ero nokkajunien ja sarjajunien välillä on? Ainakin ovikoneisto ja telit ovat erilaiset. Tarkoitan tällä sitä, josko museointiin kelpaisi sarjayksilö.
- Liittynyt
- 25 Lokakuu 2017
- Viestit
- 486
Sisustus nokkajunissa on paljon lähempänä alkuperäistä, vaikka poikkesikin hieman sarjajunista. Esim. ohjaamon seinäähän on muutettu molemmissa peruskorjauksissa. En tiedä, oliko ensimmäinen muutos pelkästään kosmeettinen vai myös rakenteellinen, mutta toisessahan ohjaamoa laajennetaan. Ja tietysti poistetaan/siirretään penkkejä ja muutetaan muutaman ikkunan kokoa pienemmäksi ohjaamon laajennuksen ja muutosten vuoksi. Samoin valaistus uusitaan selkeästi eri näköiseksi viimeisimmässä peruskorjauksessa. Aiemmin oli vain vaihdettu lampun kupu erinäköiseen. Ja peileissä ei nokkajunissa ole oranssia koteloa, en tiedä, onko uusituissa junissa peilejä muutettu mitenkään muuten. Ja tietysti informaatiojärjestelmiä ei nokkajunissa isommin ole kai päivitetty ainakaan loppuvuosina kun ei niitä ole peruskorjattu muiden vaunujen kanssa. Seinien värejä toki on myös muutettu, mutta vanhat pinnat lienevät yhä kaikissa vaunuissa seinäteippien alla ainakin sivuseinissä? Viimeisimmässä peruskorjauksessa myös sekä peruutusvalojen poistaminen ja yhdistäminen ajovaloihin sekä ovivalon ja vikavalon modernisointi muuttavat ulkoasua jonkin verran. Ja tietysti oven sulkeutumisääni on vaihdettu ensimmäisessä peruskorjauksessa.
Ajalta ennen peruskorjauksiakin muistan joitain eroja. Nokkajunien lattiassa oli metalliosia rajaamassa lattian osia tms. ja taisi oven alla olevatkin osat olla erilaiset. Ovien ikkunat ovat eri muotoiset ja tietysti ovet sulkeutuivat erilaisella liikkeellä kuin sarjajunissa. Keuloista puuttuu jonkinlaiset ulokkeet (puskurit?), jotka kaikissa muissa vaunuissa on. Sisällä jommasta kummasta päädystä taisi puuttua ikkunan alla olevat metallikotelot (mitä sitten ovatkaan). Ovien yllä ulkona olevat metallitangot/-kourut puuttuvat sarjajunista. Ikkunanpuitteet taisivat myös olla enemmänkin metallinharmaat kuin valkoiset, kuten sarjajunissa. Museoinnissa se ei toki varmaan tunnu, mutta ainakin vaunujen viimeisinä ajovuosina muistelen, että nokkajuniin ei sisälle kuulunut yhtä selvästi junan ajoäänet. Ja pikkuerona tietysti M-kirjain vaunun numerossa vaunun perässä.
Ja huomautan olevani metrossa vain matkustaja, joten yllä olevat ovat vain omia matkustajana tehtyjä havaintoja.
---------- Viestit yhdistetty klo 17:08 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu klo 17:01 ----------
Eli kyllä sarjajuna vaatisi aika paljon entisöintiä, jos se haluttaisiin alkuperäiseen asuun palauttaa. Sinänsä tykkäsin nokkajunien tyylistä vähän enemmän, mutta se voi johtua ihan niiden harvinaisista eroista ja hieman vanhahtavammasta tyylistä. Sitä sen sijaan en tiedä, ovatko nokkajunat riittävän hyvässä kunnossa museoitavaksi, kun ne vissiin ovat kärsineet ainakin kosteudesta säilytyksen vuoksi.
- Liittynyt
- 2 Lokakuu 2008
- Viestit
- 1,274
sarja-mallissa ovet ovat ainakin sähköiset verrattuna noihin nokkajuniin niissä on ilmaovet, ne kovasti suhisevat koneistot, lisäksi nuo ilmajarut, se sähkön ulina, joka niistä lähtee. Eroja varmaan kuljettajan työtilassa jonkun verran enemmän, matkustamossa se harmaa seinä, ne loisteputkivalot, luovat tunnelmaa.
MaZo
Tunnistettu jäsen
- Liittynyt
- 2 Tammikuu 2008
- Viestit
- 310
Ilmeisesti kokonaisen vaunuparin museoiminen ei ole saavuttanut erityisen suurta kiinnostusta ja näillä näkymin olisi säilymässä vain mahdollisesti pari yksittäistä vaunua tai vaunun palaa eri tahoilla. Loput kärrätään romutettavaksi.
Museoimisessa kannattaa kuitenkin miettiä esineiden museoarvoa. Nokkajunat ovat toki ensimmäisiä Suomessa tehtyjä liikenteeseen asti päässeitä metrojunia, mutta arkielämässä ne ovat olleet käytännössä vain prototyyppisarja suuremmalle joukolle M100 junia. Toki junat ehtivät olla pitkän rupeaman ihan arkisessakin käytössä, mutta museoinnin kannalta M100 sarjajuna edustaa paremmin sitä tuotetta, jolla on kuljetettu ihmisiä vuosikymmeniä. Tietenkin peruskorjauksissa ulkoasua on muutettu paikoin rankallakin kädellä, mutta onko tarkoitus säilyttää juna tehtaalta saapuneessa kunnossa vai niin, että siin näkyy niin sanottu "eletty elämä".
En sano, ettenkö haluaisi nokkajunaa museoitavaksi, mutta HKL:llä tai Helsingin kaupungilla ei ymmärtääkseni ole tilaa tai resursseja säilöä ja ylläpitää museokalustoa. Kaikkea ei myöskään voi säästää tuleville sukupolville ihmeteltäväksi.
Ajomoottorikäytön voi erottaa valtavasti tilaa vaativasta metrojunasta ja pistää erillään näytille ja jos oikein hurjaksi joku ryhtyy niin rakentaa ajopöydästä ja telistä toimivan kokonaisuuden jota voi "ajaa" ja fiilistellä äänimaailmaa.
Museoimisessa kannattaa kuitenkin miettiä esineiden museoarvoa. Nokkajunat ovat toki ensimmäisiä Suomessa tehtyjä liikenteeseen asti päässeitä metrojunia, mutta arkielämässä ne ovat olleet käytännössä vain prototyyppisarja suuremmalle joukolle M100 junia. Toki junat ehtivät olla pitkän rupeaman ihan arkisessakin käytössä, mutta museoinnin kannalta M100 sarjajuna edustaa paremmin sitä tuotetta, jolla on kuljetettu ihmisiä vuosikymmeniä. Tietenkin peruskorjauksissa ulkoasua on muutettu paikoin rankallakin kädellä, mutta onko tarkoitus säilyttää juna tehtaalta saapuneessa kunnossa vai niin, että siin näkyy niin sanottu "eletty elämä".
En sano, ettenkö haluaisi nokkajunaa museoitavaksi, mutta HKL:llä tai Helsingin kaupungilla ei ymmärtääkseni ole tilaa tai resursseja säilöä ja ylläpitää museokalustoa. Kaikkea ei myöskään voi säästää tuleville sukupolville ihmeteltäväksi.
Ajomoottorikäytön voi erottaa valtavasti tilaa vaativasta metrojunasta ja pistää erillään näytille ja jos oikein hurjaksi joku ryhtyy niin rakentaa ajopöydästä ja telistä toimivan kokonaisuuden jota voi "ajaa" ja fiilistellä äänimaailmaa.
Tämä kuulostaisi äkkiseltään aika vinkeältä toiminnalliselta kokonaisuudelta museoon. Erotetaan vaikka ohjaamo-osa ja muu tarvittava niin mahtuu jo huomattavasti helpommin.
- Liittynyt
- 14 Heinäkuu 2005
- Viestit
- 5,950
Joku M100 junista pitäisi kyllä museoida ja restauroida mahdollisimman alkuperäiseksi ja myös ajokuntoiseksi. Mulle on sama onko se joku nokkajunista vai sarjajunista, niin samanlaisia ne ovat matkustajien näkökulmista. Ajatelkaa vaikka tilannetta 30 vuoden päästä, silloin ei varman mikään M100 enää kulje vuoroliikenteessä ja olisi harmi jos kaikki olisi romutettu.
Miten on muuten raitiovaunujen kanssa, onko päätetty museoida joku Nr1 eli nivelvaunu?
t. Rainer
Miten on muuten raitiovaunujen kanssa, onko päätetty museoida joku Nr1 eli nivelvaunu?
t. Rainer
Nr1-sarjan ensimmäinen vaunu numero 31 on säilytetty ja on ilmeisesti tarkoitus joskus entisöidä. Tämä tieto löytyy SRS:n nettisivuilta.
- Liittynyt
- 10 Syyskuu 2018
- Viestit
- 13
Itse olisin halukas säilyttämään 103-106.