Metron paloturvallisuus

Vs: Länsimetro

Kyllä pelastushenkilöstöllä on mahdollisuus avata ovet ulkopuolelta. Olen omin silmin nähnyt. M100- ja M200-junissa nämä avaamisratkaisut ovat hieman erilaiset. Niiden yksityiskohtiin ei liene syytä syventyä täällä julkisella foorumilla.
Kiitos pelastusalaa omakohtaisesti tuntevalle täsmennyksistä. Tietenkin pelastuslaitos saa metron ovet auki ulkopuoleltakin. Se vain on hankalaa, kun ovet ovat korkealla. Samoin ihmisten evakuointi junasta on hidasta sillä konstilla, mikä on yksittäisen matkustajan kannalta turvallista. Kun vaunussa palaa, sisällä on paniikki. Kun ovi on auki, sieltä ei tulla ulos hallitusti vaan hyppäämällä tai tippumalla takana olevien paineessa.

Pari maailman uutta automaattimetroa onkin tehty tyystin toisella otteella. Köpiksen kuvassa alla näkyy, miten jatkuvan laiturin lisäksi raide on rakennettu betonilattialle, jolloin jopa juokseminen radalla on mahdollista.

P7300073_400.jpg


Singaporessa ei ole jatkuvaa laituria, vaan siellä junan pääty aukeaa luiskaksi. Juna siis tyhjenee siten, että matkustajat juoksevat junan sisältä tunnelin suuntaan pakoon.

Helsingin metron suunnittelusta on 40 vuotta. Sinäkin aikana suhtautuminen yleisön turvallisuuteen on muuttunut koko lailla. Ylipäätään kaikiessa on turvallisuuskulttuuri edistynyt voimalla, eikä sen pitäisi olla yllätys myöskään metron suunnittelijoille Suomessa. Onneksi pelastuslaitos on asiassa paremmin ajan tasalla. Ja ilmeisesti myös metron toiminnasta vastaavat, jotka ovat eri henkilöitä kuin suunnittelijat.

Antero
 
Vs: Länsimetro

Singaporessa ei ole jatkuvaa laituria, vaan siellä junan pääty aukeaa luiskaksi. Juna siis tyhjenee siten, että matkustajat juoksevat junan sisältä tunnelin suuntaan pakoon.
Myös Hongkongissa ja mualla Kiinassa on tällaiset hätäpoistumistiet junien päädyissä ja junat ovat muutenkin "yhtäputkea", jonkalainen
ratkaisu olisi mielestäni hyvä myös Helsingin metrossa kun uusia junia hankitaan. Sellaista junaa ei tietysti voi kytkeä ja pilkkoa yhtä hyvin, kuin nykyisiä vaunupareja (joka on käytäntönä Helsingissä nykyään).

(lähde: wikipedia)
 
Vs: Länsimetro

- Viking Sallyn autokansi. Suomalainen varustamo halusi lautan, johon saadaan yksi (1) auto lisää ja siksi suomalaiset viranomaiset hyväksyivät ratkaisun, jossa ramppi meni keulavisiisirin sisään. Laivan toki rakensi ja suunnitteli saksalainen telakka.

Visiirin sisään menevää ramppia ei sinällään ollut kielletty. Silloin aluksessa vain piti olla rampin takana toinenkin portti ja sellaisen Suomen merenkulkuviranomaiset vaativatkin jo muihin 80-luvulla rakennettuihin lauttoihin. Sen sijaan 70-luvulla hyväksyttiin useita Viking Sallyn kaltaisella keulaporttijärjestelyllä varustettuja lauttoja mutta näin tehtiin aivan yhtäläisesti myös Ruotsin merenkulkuviranomaisten puolelta. Viking Sallyn keulaportit olivat likimain samanlaiset kuin samalla telakalla 1979 rakennetussa Diana II:ssa, joka tuli liikenteeseen ruotsalaiselle varustamolle Ruotsin lipun alle.
 
Tekniset yksityiskohdat löytää parhaiten Estonian (Viking Sallyn myöhempi nimi) onnettomuustutkintaraportista.

Tämä on sivuasia tämän ketjun kannalta. Olennaisinta on, että suomalaiset (ja myös ruotsalaiset) viranomaiset hyväksyivät samaan aikaan metron kanssa hyvin vaaralliseksi osoittautuneita teknisiä poikkeusratkaisuja myös laivaliikenteessä.
 
Olennaisinta on, että suomalaiset (ja myös ruotsalaiset) viranomaiset hyväksyivät samaan aikaan metron kanssa hyvin vaaralliseksi osoittautuneita teknisiä poikkeusratkaisuja myös laivaliikenteessä.

Olennaisinta tässä on, etteivät suomalaiset olleet ainoita poikkeusratkaisuja hyväksyneitä. Edellä kun yritit korostaa, että tämä olisi nimenomaan suomalainen erityispiirre. Joka tapauksessa niin suomalainen kuin ruotsalainenkin turvallisuuskulttuuri on taatusti ollut jo 70-luvulla korkeatasoisempaa, kuin useimmissa maissa tänä päivänä.
 
Joka tapauksessa niin suomalainen kuin ruotsalainenkin turvallisuuskulttuuri on taatusti ollut jo 70-luvulla korkeatasoisempaa, kuin useimmissa maissa tänä päivänä.

Olisiko ollut jossain Hollannissa, kun 1980-luvulla autolautta Herald of free enterprise upposi. Huvittavinta oli sen syy. Autokannen portit oli jätetty auki matkan ajaksi kuten yleensä oli tapana! Vesi tietysti vähän kovemmalla aallokolla valui sisälle ja laiva upposi. Eipä ole vastaavaa Pohjoismaissa kuultu, Estoniakin upposi teknisen vian vuoksi, ei sen takia, että olisi jätetty huolettomasti portit auki.
 
Vs: Länsimetro

Voit olla varma, että jos tänne "lännen suunnalle" tehdään raidejoukkoliikennettä, pidän huolen, että siinä ei sallita Helsingin metrossa tai VR Oy:n junaliikenteessä yleisiä huolimattomuudesta jääneitä riskejä, ja aktiivinen turvallisuustyö huomioidaan jo suunnitteluvaiheessa.

Ja näin rehvakkaasti puhuu mies, jonka mielestä oli taannoin täysin hyväksyttävää lähettää samalle junasuoritusvälille vastakkaisiin suuntiin kulussa olevia junia.
 
Edellä kun yritit korostaa, että tämä olisi nimenomaan suomalainen erityispiirre.

En korostanut sitä, että kyseessä olisi ollut suomalainen erityispiirre, vaan sitä, että Suomessa on hyväksytty vaarallisia ratkaisuja periaattella "suomalainen on turvallista". Näin on tietysti tehty muuallakin.

Joka tapauksessa niin suomalainen kuin ruotsalainenkin turvallisuuskulttuuri on taatusti ollut jo 70-luvulla korkeatasoisempaa, kuin useimmissa maissa tänä päivänä.

Kaikkeen voi uskoa. Itse uskot, että lähes kaikki, mitä Suomen raideliikenteessä tehtiin 1950-70-luvulle oli hyvin ja oikein.

1970-luvusta puhuttaessa "Useimmissa maissa" on tietysti aina totta, kun mukaan ottaa kehitysmaat ja Neuvostoliiton satelliittivaltiot, joissa turvallisuustyötä ei juuri tehty. Relevantti vertailu olisi luonnollisesti "läntisen" Euroopan maat, USA, Kandada, Australia, Uusi Seelanti ja Japani.

Tällä hetkellä relevantti vertailu on EU-maat, USA, Kanada, Australia, Uusi-Seelanti, Japani ja ehkä jotkin kehittyneimmät kaakkois-Aasian maat.

Ja näin rehvakkaasti puhuu mies, jonka mielestä oli taannoin täysin hyväksyttävää lähettää samalle junasuoritusvälille vastakkaisiin suuntiin kulussa olevia junia..

Höpö höpö.

Ko. ketjussahan puhuttiin siitä, että aikanaan Turku - Uusikaupunki - junien aikataulun pilaamiseen ja liikenteen lakkauttamiseen käytetty tekosyy olisi voitu kiertää hoitamalla junakohtaus miehittämällä tilapäisesti yleensä miehittämätön kohtauspaikka, samaan tapaan kuin on muutoinkin hoidettu miehittämättömien kohtauspaikkojen liikennettä poikkeuksellisessa liikenteessä.

Jos nyt perustetaan Turun seudulle paikallisjunaliikennettä, niille rataosilla, joilla ei ole JKV:tä, tulee JKV.
 
Viimeksi muokattu:
Ko. ketjussahan puhuttiin siitä, että aikanaan Turku - Uusikaupunki - junien aikataulun pilaamiseen ja liikenteen lakkauttamiseen käytetty tekosyy olisi voitu kiertää hoitamalla junakohtaus miehittämällä tilapäisesti yleensä miehittämätön kohtauspaikka, samaan tapaan kuin on muutoinkin hoidettu miehittämättömien kohtauspaikkojen liikennettä poikkeuksellisessa liikenteessä.

Ei todellakaan samaan tapaan kuin kohtauspaikan miehitys on tehty yleensä vaan konduktööri olisi miehittänyt sen asemalle pysähtyvästä junasta. Asiasta on kuitenkin turha kinata, koska jokainen voi itse lukea ko. ketjusta, mitä siellä kukin ehdotti.
 
Ei todellakaan samaan tapaan kuin kohtauspaikan miehitys on tehty yleensä vaan konduktööri olisi miehittänyt sen asemalle pysähtyvästä junasta. Asiasta on kuitenkin turha kinata, koska jokainen voi itse lukea ko. ketjusta, mitä siellä kukin ehdotti.
Sinä en edes halua ymmärtää asiaa oikein. Esimerkiksi miehittämätön liikennepaikka ei ole sama asia kuin junasuojastusväli, vaikka annoit ymmärtää toista.

Junien kohtaus voidaan järjestää täysin turvallisesti miehittämättömällä liikennepaikalla. Sen sijaan suoralla radalla, jossa ei ole ohitusmahdollisuutta, ei voi järjestää kohtausta, vaikka radan varressa olisi tönö jossa päivystää 10 junasuorittajaa pitämällä opastimia seis-asennossa.

Antero
 
Vs: Länsimetro

Vaatteet, sähkölaitteet, pöly... Toivotaan kuitenkin, ettei mikään. Enpä ole kuullut, että maailmalla olisi sattunut kovin tuhoisia metropaloja. Onkohan?
Bakun metron palossa 1995 kuoli 289 ihmistä ja loukkaantui toinen mokoma.
 
Vs: Länsimetro

Muistutanpahan vain, että Helsingissä on jo tapahtunut yksi vakava metropalo. Siinä tuhoutui koko "palamaton" vaunu, vaikka palo tapahtui taivasalla.Antero
Ja tulipalon syy oli
vaunuun vedetyn ylimääräisen sähkökaapelin ylikuumeneminen varikolla.
 
Kuulin muuten tämmöisen jutun, ja lähteen huomioonottaen saattaa jopa pitää paikkansa: Vuosaaren ratatunnelin turvallisuutta tuli ihmettelemään pari sveitsiläisistä asiantuntijaa. Helsingin pelastuslaitos esitteli tunnelikalustoksi hankittuja mönkijöitä, ja sveitsiläiset hihittelemästä päästyään totesivat, että tunnelipalo ja polttomoottori on vähän huono yhdistelmä. Sveitsiläisillä on kuulemma jonkin sortin (akkukäyttöisiä?) resiinoja ratatunnelikalustona.

Vakavasti, minua ihmetyttää mitä tapahtuu jos esim. Sörnäisten aseman liukuportaan moottori syttyy? Ylhäällä savua, ihmiset asemalaiturilla. Kai siellä joku hätäpoistumistie on, mutta en nyt sulkisi pois vaihtoehtoa että ihmiset tunkee raiteille jos tulee tarpeeksi savua.
 
Vakavasti, minua ihmetyttää mitä tapahtuu jos esim. Sörnäisten aseman liukuportaan moottori syttyy?

Kyllä pitäisi päästä toista kautta pois, jopa kaikilla nykyisillä asemilla. Ainut ongelma on, että asemalaitureilla ei enää ole henkilökuntaa. Eikä kukaan taida tietää, miten sinne hätäuloskäyntiin pääsee. Kukahan tulee ovet avaamaan? Vai aukeaako ne kenties automaattisesti? Jos ei, olisi asiaan syytä harkita jonkinlaista järjestelyä.
 
Takaisin
Ylös