Hesarin uutinen: Metro edelleen suosikkiväline?

Usein täällä käyttämässäni kaakkoisaasialaisessa esimerkkikaupungissa Hongkongissa on muuten noin: raideliikenne ja muu joukkoliikenne ovat siellä myöskin kilpailijoita keskenään ja taistelevat kuumeisesti kaupungin joukkoliikenteen käyttävistä.
Tällaista tilannetta en toivo tänne. Ehkä se Hong Kongissa toimii, kun siellä ei liene joukkoliikenteelle juuri vaihtoehtoa. Silloin eri joukkoliikennemuodot voivat kilpailla keskenään. Täällä joukkoliikennekilpailu ei ole mahdollista matkustajien ja operaattoreiden välillä, koska lipputuloilla ei voi kuluja kattaa.

Miltä tuntuisi, jos Itä-Helsingistä tai tulevaisuudessa Länsiväylää pitkin kulkisi edelleen metron rinnalla ainakin muutamia bussilinjoja, jotka kilpailun vuoksi olisi varustettu niin parhailla herkuilla (ilmastoinnit yms), kuin mahdollista, jotta pärjäisivät metroa vastaan?
Tuskin niillä olisi matkustajia, jos ne yrittäisivät ajaa omalla riskillä ja kattaa lipputuloilla kulunsa. Tällaisen bussilinjan kuukausilippu maksaisi ehkä 200 €.

Mutta jos kokonaisuus on muuten hyvin järjestetty, metron rinnalla voi hyvin olla tarjolla pintaliikennettä. Ja pitääkin olla, sillä jollain laillahan on palveltava myös metroasemien välit. Suosikkikaupungissani Prahassa on päällekkäisiä metro- ja ratikkalinjoja, ja molemmilla on käyttäjiä.

Mitä muuten onkaan joukkoliikenteen käyttöaste Helsingissä?
Mitä tällä tarkoitat? Käytettyjen ja tarjottujen paikkakilometrien suhde on noin 20 %. Ja se on varsin hyvä luku, vaikka suuri osa joukkoliikenteestä on esikaupunkien ja keskustan välistä, jolloin toinen sivu ajetaan jokseenkin tyhjänä. Kaikista ajoneuvoliikenteen matkoista tehdään joukkoliikenteellä noin 40 %.

Antero
 
Tällaista tilannetta en toivo tänne. Ehkä se Hong Kongissa toimii, kun siellä ei liene joukkoliikenteelle juuri vaihtoehtoa. Silloin eri joukkoliikennemuodot voivat kilpailla keskenään. Täällä joukkoliikennekilpailu ei ole mahdollista matkustajien ja operaattoreiden välillä, koska lipputuloilla ei voi kuluja kattaa.
Joo, siis Hongkongissakin bussilinjat ovat kaupungin joukkoliikenneviranomaisen järjestämiä, joita sitten nämä yksityiset bussiyhtiöt operoivat. Siellä puhutaan franchise-periaatteesta bussiliikenteestä, joka voitaisiin ilmeisesti suomentaa ihan sanalla "sopimusliikenne". Nuo sopimukset kilpailutetaan, mutta niiden sopimuskaudet ovat huomattavasti pidempiä ja niin kunkin bussiyhtiön valtakausi kullakin linjalla kestää kauemmin. Vuonna 1998 tietääkseni käytiin edellinen linjojen jako, eikä tiedossani ole, milloin on seuraava. Mutta kullakin bussiyhtiöllä on esimerkiksi omat pysäkit reiteillään. Muutamia reittejä liikennöidään usemman, yleensä kahden, bussiyhtiön yhteistyönä.

Esimerkiksi juuri nyt Hongkongissa on puheenaiheena bussiyhtiöiden tekemät matkan hintojen korotukset, jotka ovat ensimmäisiä kymmeneen vuoteen. Syy tähän on kovin tuttu meille siellä Suomessakin, polttoaineiden hintojen kohoamiset. Tämän seurauksena näillä bussiyhtiöillä on jo valmiit listat ensi vuonna karsittavista bussilinjoista, sillä he pelkäävät, että nämä matkan hintojen korotukset vähentävät bussien suosiota sähköiseen ja suurikapasitettiseen raskaaseen raideliikenteeseen nähden. Näin bussiyhtiöt ovat valmiit karsimaan kulujaan, joka tietysti kohdistuu myös asiakaspalveluun. Lakkautuslistalla oleva bussilinjat ovat joitain vähäpätöisempiä linjoja, joiden poistumisella ei ole suurtakaan merkitystä Hongkongin joukkoliikenteen laatuun.


Mitä tällä tarkoitat? Käytettyjen ja tarjottujen paikkakilometrien suhde on noin 20 %. Ja se on varsin hyvä luku, vaikka suuri osa joukkoliikenteestä on esikaupunkien ja keskustan välistä, jolloin toinen sivu ajetaan jokseenkin tyhjänä. Kaikista ajoneuvoliikenteen matkoista tehdään joukkoliikenteellä noin 40 %.
Wikipedia sanoo seuraavaa:

Wikipedia sanoi:
Hong Kong has a highly developed and sophisticated transportation network, encompassing both public and private transport. Over 90% of the daily journeys are on public transport, making it the highest in the world.
Ajattelin vain, että mikä olisi vastaava luku
Helsingissä? Tuo 40 prosenttiako?

(lähteet ja linkit: Wikipedia)
 
Viimeksi muokattu:
Ajattelin vain, että mikä olisi vastaava luku
Helsingissä? Tuo 40 prosenttiako?
No tuo Wikin lause tarkoittaa suunnilleen samaa. Tosin lainauksesta ei selviä, onko kyse mottoriajoneuvoliikenteen matkoista vai kaikista matkoista. Kaikkiin luetaan mukaan myös pelkästään kävellen tai pyöräillen tehdyt matkat. Pelkästään kävellen tarkoittaa sitä, että joukkoliikennematkaan liittyy aina kävellen tehty liityntämatka, mutta sitä ei lasketa eri matkaksi.

Wikin lainaus ei myöskään kerro, onko tilastoitu nousut vai kokonaiset ja siten myös vaihdolliset matkat. Tämä on yleinen ongelma. Usein tilastoidaan vain nousut, koska niitä on helpompi laskea kuin selvittää kokonaiset matkat. Mutta nousut nimitetään matkoiksi. Näin saadaan tietenkin joukkoliikenteen kannalta liian hyviä tuloksia, minkä vuoksi joukkoliikenneviranomaiset mielellään julkaisevat nousu- eikä matkatilastoja.

Tästä voi oivaltaa myös, että joukkoliikenneviranomainen saattaa suosia liityntäliikennejärjestelmää, koska se tuottaa parempia ”tuloksia” kuin paremmin palvelevat ja tosiasiassa vähempään henkilöautoiluun johtavat vaihtottomat yhteydet.

Meillä tilastointi suosii metroa, eikä asiaa edes yritetä oikaista. Matkojen ja nousujen ero kun on metron kohdalla noin 35 %. Eli on tietenkin mukavampi kehua, että metrossa on vuosittain 56 miljoonaa matkaa laskettuna nousuina kuin että metrossa on 36 milj. matkaa, mikä on totuus. Etenkin kun ratikalla luvut ovat 56 milj. nousua tai 42 milj. matkaa. Eihän ratikka saa olla parempi kuin metro!

Antero
 
Meillä tilastointi suosii metroa, eikä asiaa edes yritetä oikaista. Matkojen ja nousujen ero kun on metron kohdalla noin 35 %. Eli on tietenkin mukavampi kehua, että metrossa on vuosittain 56 miljoonaa matkaa laskettuna nousuina kuin että metrossa on 36 milj. matkaa, mikä on totuus. Etenkin kun ratikalla luvut ovat 56 milj. nousua tai 42 milj. matkaa. Eihän ratikka saa olla parempi kuin metro!

Mikä siinä laskentatavassa tekee sen että 56 että 42 ovat samaa?
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Mikä siinä laskentatavassa tekee sen että 56 että 42 ovat samaa?
Metrolla ja ratikalla on (oli) kummallakin vuosittain (tässä vuoden 2005 tilastoarvoja) 56 milj. nousua. Nousu on matkustajan nousu metrojunaan tai ratikkaan kyselemättä sitä, mistä matkustaja on laiturille tullut.

1990-luvlla on selvitetty kyselytutkimuksella, miten moni eri liikennevälineiden matkustaja tekee yhden, kahden tai useamman vaihdon matkoja. Jos matka on esim. kahden vaihdon matka, kuten liityntäbussi + metro + Espoon bussi, yksi matka jakautuu kolmeen nousuun: 2 nousua bussiin ja yksi nousu metroon. Tässä tapauksessa yksi nousu on 1/3 matkaa.

Kun tällä tavoin lasketaan, metrossa ja ratikassa sekä busseissa ja junissa osa nousuista on yhden matkan nousuja, osa puolikkaan matkan, osa 1/3 matkan ja jos vielä lasketaan ne useammat kuin 2 vaihtoa, niin ovat ne enintään 1/4 matkan nousuja. Tällä tavoin voidaan laskea kokonaiset ja osamatkat yhteen ja saadaan eri liikennevälineissä tehtyjen kokonaisten matkojen yhteenlaskettu määrä, joka muodostuu myös osamatkojen nousuista.

Kokonaisia matkoja on siis aina vähemmän kuin nousuja. Jos jossain välineessä matkustettaisiin pelkästään ilman vaihtoja, nousut ja matkat olisivat sama asia. Käytännössä tämä ei toteudu joukkoliikenteessä, mutta henkilöautoissa on aina näin. Ja jos laskemme matkoja, meidän tulee verrata joukkoliikennettä ja henkilöautoja nimenomaan matkoina, ei nousuina. Koska yhtä henkilöautolla tehtävää matkaa vastaa joukkoliikenteellä tehtävä matka, joka voi sisältää vaihtoja ja siten koostua useammasta kuin yhdestä noususta.

Helsingin seudulla eniten vaihdollisia matkoja on metrossa, toisiksi eniten busseissa, 3. eniten ratikoissa, 4. eniten lähijunissa ja vähiten seutuliikenteen busseissa. Siis 1990-luvun tilastoilla. Uudempia ei ole vielä, mutta talven 2007-2008 aikana tehdystä liikennetutkimuksesta tulee uudet tiedot - kun tutkimus valmistuu.

Ennen sitä ei voi sanoa muuta, kuin että metrolla tehdään vuodessa noin 36 milj. matkaa ja ratikalla 42 miljoonaa, vaikka kummassakin on suunnilleen saman verran nousuja, eli 56 miljoonaa.

Tämä vaikuttaa myös arvioitaessa eri liikennevälineiden kannattavuutta. Helsingissähän maksetaan joukkoliikenteestä matkaa, ei nousua kohden. Vaikka metrossa ja ratikassa nousumäärä on sama, tulot ovat matkamäärän mukaan, eli metrolla on selvästi vähemmän tuloja kuin ratikalla. Julkaistuissa tilastoissa asia lasketaan väärin, eli lipputulot jaetaan nousumäärällä, ei matkamäärällä.

Vuoden 2005 tilastoarvoilla lipputulot olivat 47 snt/nousu mutta 65 snt/matka. Nousujen perusteella metron ja ratikan lipputulot ovat samat, 26 milj.€. Mutta matkojen perusteella lipputulot ovat ratikalla 27,4 M€ ja metrolla 23,6 M€.

Kumpikaan ei kuitenkaan ole aivan oikein, koska kertalipuista saadaan puolet rahallisista tuloista, ja ratikkakertalippu on halvempi kuin metron kertalippu. Tarkkaan tulokseen pääsemiseksi pitäisi tietää, miten paljon kertalippuja myydään ja miten niiden käyttö jakautuu vaihtoihin ja eri välineisiin. Tämä tieto ei selviä kuin haastattelulla, joten sitä ei helposti saada selville.

Matkoihin perustuva tulojen tilastoarvo on kuitenkin lähempänä totuutta kuin nousuihin perustuva arvo. Kertalippujen rahallisesta osuudesta huolimatta matkoista 80 % tehdään kausilipuilla, joiden tulot voidaan jakaa matkoiksi nousujen ja vaihtojen perusteella.

Antero
 
Eli on tietenkin mukavampi kehua, että metrossa on vuosittain 56 miljoonaa matkaa laskettuna nousuina kuin että metrossa on 36 milj. matkaa, mikä on totuus.
Se on totuus ainoastaan termeillä kikkailtaessa, kuten tuossa itse yllä hyvin selitit.

Jos oikeasti puhutaan todellisuudesta, täytyy puhua nousuista. Eihän sinne metroon ikinä nouse vain 1/3 matkustajaa. Nousut siis kuvaavat realistisesti sitä matkustajamäärää, jonka metro kuljettaa ja jolle palvelut mitoitetaan. Mahtaisi olla metrossa ahdasta, jos palvelutaso mitoitettaisiin "totuudenmukaiselle" 36 miljoonalle vuosittaiselle matkalle ;)

No, hiukan tässä saivartelen, mutta ymmärtänette pointin. Ei matkoilla kuvata todellisuutta missään liikennevälineessä, joten turha niistä on suureen ääneen puhua.
 
No, hiukan tässä saivartelen, mutta ymmärtänette pointin. Ei matkoilla kuvata todellisuutta missään liikennevälineessä, joten turha niistä on suureen ääneen puhua.

En ainakaan minä ymmärtänyt. Matkojen ja nousujen käytön järkevyys riippuu käyttötarkoituksesta. Jos halutaan mitoittaa jonkin linjan kapasiteettia, toki nousujen määrä on se, joka ratkaisee. Mutta tässä ei ollut siitä kyse. Joukkoliikenteen suunnittelussa ja vaihtoehtojen vertailussa nousujen määrä ei ole oikea arvo. Ei voida väittää joukkoliikenteen käytön kaksinkertaistuvan, jos yksi bussimatka muuttuu sekä bussilla että metrolla tehtäväksi matkaksi. Nousujen määrä ei korreloi joukkoliikenteen palvelutason kanssa, tai korreloi sen kanssa käänteisesti. Matkustajan näkökulmasta kiinnostavaa on vain yksi matka, ei monta nousua. Ymmärtänet pointin. ;)
 
En ainakaan minä ymmärtänyt. Matkojen ja nousujen käytön järkevyys riippuu käyttötarkoituksesta.
No tämähän on kyllä totta, ilmaisin itseni vähän hätäisesti... Puutuin lähinnä siihen väitettyyn metron suosimiseen tilastoinnissa. Suurelle yleisölle esitettävissä luvuissa kokonaiset kuljetetut ihmiset ovat konkreettisempi tapa esittää suorite.

Tietysti jos halutaan laskea joukkoliikenteen osuutta kaikista matkoista, niin kuin tässä topikissa näköjään viimeisten viestien kohdalla on haluttu, eivät nousut toki kelpaa.
 
Helsingin seudulla eniten vaihdollisia matkoja on metrossa, toisiksi eniten busseissa, 3. eniten ratikoissa, 4. eniten lähijunissa ja vähiten seutuliikenteen busseissa. Siis 1990-luvun tilastoilla. Uudempia ei ole vielä, mutta talven 2007-2008 aikana tehdystä liikennetutkimuksesta tulee uudet tiedot - kun tutkimus valmistuu.
Oliko sulla jossain niitä 1990-luvun lukuja?

Se että esim lähijunilla ei tehdä läheskään niin paljon vaihdollisia matkoja kuin metrolla, ei välttämättä juorua siitä että järjestelmä olisi jotenkin parempi tai matkustajaystävällisempi. Se juoruaa pikemminkin siitä että vaihto junasta muihin liikennevälineisiin ei oikein toimi.

Olisi kiinnostava tietää myös lasketaanko lähijunaliikenteessä matkat joissa vaihdetaan junaa Pasilassa (jotka ovat muuten huomattava osa junamatkoista) yhtenä nousuna vai kahtena?

t. Rainer
 
Oliko sulla jossain niitä 1990-luvun lukuja?
Ne on julkaistu Ojalan ja Pursulan joukkoliikenteen oppikirjassa jonne ne on poimittu YTV:ltä joukkoliikenteen määränpäätutkimuksesta vuodelta 1988. Tieto on julkaistu 1990.

Osuudet kunkin välineen matkustajista ovat:

Väline, 1 vaihto, 2 vaihtoa tai enemmän

Bussit, 35 %, 13 %
Ratikka, 36 %, 9 %
Metro, 46 %, 18 %
Juna, 35 %, 7 %
Sopimusliikenne, 29 %, 5 %

Olisi kiinnostava tietää myös lasketaanko lähijunaliikenteessä matkat joissa vaihdetaan junaa Pasilassa (jotka ovat muuten huomattava osa junamatkoista) yhtenä nousuna vai kahtena?
Jos kysytään, montako vaihtoa matkaasi sisältyy, vaihto junasta junaan, bussista bussiin tai ratikasta ratikkaan on myös vaihto. Juuri nyt voi Helsingissäkin vaihtaa myös metrosta metroon. ;)

Antero
 
Ne on julkaistu Ojalan ja Pursulan joukkoliikenteen oppikirjassa jonne ne on poimittu YTV:ltä joukkoliikenteen määränpäätutkimuksesta vuodelta 1988. Tieto on julkaistu 1990.
Tuo siis on jo 20 vuotta vanhaa tietoa. Toivottavasti saadaan pian uutta. Moni asia kun on muuttunnut siinä ajassa.

t. Rainer
 
Tuo siis on jo 20 vuotta vanhaa tietoa. Toivottavasti saadaan pian uutta. Moni asia kun on muuttunnut siinä ajassa.
Sitä minäkin toivon, ja toiveen pitäisi täyttyä pian valmistuvan seudun liikennetutkimuksen ohessa.

Sinänsä on aika kuvaavaa, ettei tuota tietoa ole päivitetty. Ei ole haluttu tutkia asiaa, jonka selvittäminen on valittua liityntäliikenneideologiaa vastaan. On paljon mukavampaa laskea vain eri liikennevälineiden nousut yhteen ja kertoa, että seudulla tehdään muka nousujen yhteismäärän verran joukkoliikennematkoja.

Antero
 
Takaisin
Ylös