Helsingin metron "esihistoriasta"

Liittynyt
14 Heinäkuu 2005
Viestit
5,950
Olen keskustellut pääasiassa Antero Alkun ja Mikko Laaksosen kanssa Helsingin metrosta, sen tarkoituksenmukaisuudesta, ja miten se olisi pitänyt toteuttaa, jos ei nykyinen toteuttamistapa ole paras mahdollinen sekä liikennöintiä että laajentamista ajatellen.

Siinä sivussa on noussut esiin metron "esihistoria", eli millaisia metroja/pikaraititeitä/esikaupunkiratoja suunniteltiin, mutta ei rakennettu Helsinkiin ennen nykyisen metron rakentamista.

Sen tiedämme että 1950-luvulla Helsingin kaupunki nimitti toimi "esikaupunkiliikennetoimikunnan" jonka nimi vaihtui 1960-luvulla "metrotoimikunnaksi". Toimikunnan johtaja Castrén:in johdolla suunniteltiin nykyistä metroa paljon kevyempää, raitiotiemäistä, mutta keskustassa silti maanalaista, mutta tiheämpää metroverkkoa Helsinkiin. Tiedämme myös, että eri syiden vuoksi 1960-luvun lopulla Castrén ja hänen suunnitelmat hyllytettiin, ja suunniteltiin nykyinen keskustassa syvällä maan pinnan alla kulkeva rautatiemäinen raskasmetro.

Lisäksi minä ainakin tiedän, että seuraavat "Castrénin metron" edellyttämät rakennustyöt toteutettiin "esihistoriallisena aikana":
  1. Kulosaaren sillalla, joka valmistui 1955, oli keskikaistojen välillä tilavaraus metroa varten. Se poistettiin 1970-luvulla ja kaistoista tehtiin bussikaistoja varten lisää ajoratoja.
  2. HKL tilasi 1950-luvulla 4-akselisia raitiovaunuja, joiden ominaisuuksiin kuului multippeliajomahdollisuus, ja olivat muutenkin kookkaammat kuin siihenastiset vaunut, eli olisivat ainakin ositttain voineet toimia "metrovaunuina"
  3. HKL rakensi uudelleen raitiotien Kuusitiestä Ruskeasuolle, omalle ratapenkalleen Mannerheimintien viereen, ja tarkoituksena oli ajaa uusilla vaunuilla ns Runkolinjaa, johon järjestettiin syöttöliikenne busseilla Haagoista, Pitäjänmäeltä ja Kannelmäestä. Kokeilu, joka kesti vuodet 1955-58 epäonnistui, koska uusia vaunuja ei ollut tarpeeksi, ja suoriin bussilinjoihin tottueet matkustajat vaativat kaupunkia palauttamaan suorat bussilinjat. Mitään sellaista vaihtoehtoa kuin raitiotien jatkamisesta Haagoihin ei kysyttu eikä tarjottu, koska tyytymättömyys runkolinjaan oli tyrmäävä. Matkustajat pyysivät yksityistä liikennöitsijää Suomen turistiautoa liikennöimään busseilla, ja kun liikenne alkoi uudestaan, lopetti kaupunki syöttöbussien ajo, ja Runkolinjasta tuli raitiolinja 10, jota ei tosin koskaan jatkettu, vaan sen reitti siirrettiin 1990-luvulla Pikku-Huopalahteen.
  4. Munkkivuoren ostoskeskukseen rakennettiin maanalaisia tiloja tulevaa metroasemaa varten
  5. Pohjois-Haagassa ja Kannelmäessä varattiin maastokäytäviä metroa varten, ja ne ovat yhä käytössä kevyen liikenteen väylinä.
  6. Pihlajamäen ostoskeskuksen yläpuolelle varattiin tilaa sillan päälle rakennettavaa metroasemaa varten.
  7. Asematunnelia ja makkarataloa rakennettaessa louhittiin nykyistä Rautatientorin metroaseman laitureita ylemmäksi maanalainen luola laitureita varten, toimivat nyt kuntosalina tms.
  8. Kontulaan varatttiin yhden kerrostaloyhtiön eteen paikka metron kääntösilmukalle. Toimii nykyisin parkkipaikkana.
Seuraavat eivät liity varsinaisen metron esihistoriaan, mutta ovat raitiovaunutunnelihankesuunnitelmia/ehdotuksia joita ei koskaan toteutettu:
  1. 1930-luvulla, Olympiastadionin rakentamisen aikoihin suunniteltiin Helsinginkadulle raitiovaunutunneli joka alittaisi Mannerheimintien
  2. Välirauhan aikana suunniteltiin raitiotietunneli Kallion alta. Tarkoituksena oli toimia myös väestösuojana.
  3. 1970-80-luvulla jotkut kaupunginvaltuutetut ehdottivat Suomenlinnan lauttaliikenteen korvaamista tunnelilla Kaivopuiston ja Suomenlinnan välillä, ja tunnelissa liikennöitäisiin raitiovaunuilla
Jos te tiedätte muita suunniteltuja tai jopa arkeologisia kohteita, Helsingin seudulla, jotka jotenkin liittyvät metron esihistoriaan tai haudattuihin raitiotiehankkeisiin, niin lisätkää ihmeessä listaan. Myös muiden Suomen kaupunkien (Turku, Tampere, Viipuri....), ratikka-/taajamaraideliikennehankkeita jotka on haudattu, jos on tiedossa.

t. Rainer
 
Turun ja Tampereen toteutumattomista suunnitelmista on asiaa tässä ketjussa, johon voisi vastata: http://jlf.fi/f29/179-joukkoliikennehistorian-aukkoja-tutkimusta/

Rainerin listaan kommentoisin että Helsingissä on ainakin kolmenlaisia "metron" "arkeologisia" jäänteitä.
  1. Varsinaista metrosuunnitelmaa edeltäneitä pikaraitiotielinjoja (kuten Ruskeasuon linja)
  2. "Castrenin metron" jäänteitä kuten Munkkivuoren ja Asematunnelin metroasemat sekä Pihlajamäen ja Kontulan varaukset.
  3. Nykyisen metron laajennussuunnitelmia varten tehtyjä ratkaisuita kuten Kampin metroaseman "kääntöraiteet" (eli Töölön metron alkupää Hesperiankadulle asti, Kampin II metroasema ja Hakaniemen II metroasema) sekä sitä varten tehtyjä tilavarauksia (esimeriksi Kivenlahden metroaseman varaukset).
Historiastakin olisi mukava kuulla lisää. Muistaakseni Herrasen historiikki on varsin ylimalkainen metron esihistoriasta. Kertokoon joku paremmin tietävä lisää.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Raitio-lehden metron juhlanumero parin vuoden takaa on ainakin melko kattava karttojen suhteen, useita eri pikaraitiotie-, kevytmetro- ja raskasmetrosuunnitelmia on esitelty.

Runkolinjan epäonnistumisesta: keskeisin syy ongelmiin oli ehdottomasti muiden raitiolinjojen aiheuttama "häiriö". Kymppi joutui Kuusitielle asti jakamaan väylän muiden linjojen kanssa, ja jos ei nelosella, ainakin linjoilla 3 ja 12 kaksiakselista kalustoa oli melkoisesti - eli raitioliikenteen huippunopeudeksi saatiin 35-40 km/h korkeintaan. Radan loppuosa Kuusitieltä Ruskeasuolle oli luonnollisesti täysin toimiva. Ero muuhun reittiin oli siinä määrin selvä että antoi matkustajille hyvin aihetta vinoiluun. Ruuhkissa tosin myös runkolinjalla oli kaksiakselisia. Jos runkolinjakokeilu olisi kestänyt niin pitkään, että vaunut 1-30 ja teliperävaunut olisi saatu käyttöön, ja linjasta 12 olisi ehditty luopua, linja olisi toiminut paremmin.

Muiden kaupunkien raideliikennehankkeista:
Raitiotie on siis ollut toteutuneiden lisäksi suunnitteilla aikoinaan ainakin Tampereella, Lahdessa ja Riihimäellä Suomen raitiotieseuran nettisivujen mukaan. Nyttemmin duoraitiotietä on alustavasti visioitu myös eräissä muissa kaupungeissa, jonka lisäksi tulevat pääkaupunkiseudun pikaraitiotiehankkeet. Suomen rautateiden sähköistystä on suunniteltu huomattavasti aiemminkin kuin 1960-luvulta lähtien - 1930-luvulla sähköistys oli tarkoitus aloittaa Kannakselta. Jos ne suunnitelmat olisivat ehtineet toteutua, Viipurissa olisi saattanut jonkun vuoden ehtiä toimia sähköistä paikallisjunaliikennettä. Tai sitten ei.
 
Tuossa mainittiin Kampin kääntöraidekin. Tietääkseni se Kampin "pitkäkin kääntö" ulottuu sittenkin vain Mechelininkadun ja Hietaniemenkadun risteyksen alle - ei sen pidemmälle kuitenkaan.
 
Mikko Laaksonen sanoi:
Historiastakin olisi mukava kuulla lisää. Muistaakseni Herrasen historiikki on varsin ylimalkainen metron esihistoriasta. Kertokoon joku paremmin tietävä lisää.
"Kaikki" Helsingin metron esihistoriasta löytyy kirjallisessa muodossa Helsingin pitäjä 2001-kirjasta, jossa on
Jussi Iltasen tutkimus: Minne metro kuljettaa? Vuosisata metrosuunnitelmia Suur-Helsingissä
 
Yksi laajennukseen liittyvä järjestely sijaitsee Sörnäisten ja Kalasataman välillä kohdassa, jossa ratalinja tulee ulos tunnelista. Paikalla on eritasoliittymän aihio. Siksi kaupunkiin ja kaupugista ulos johtavat raiteet sijaitsevat selvästi eri korkeuksilla. On varauduttu, että Itämetrosta olisi erkanemismahdollisuus suoraan Pasilan suuntaan.
 
Mikko Laaksonen sanoi:
sekä sitä varten tehtyjä tilavarauksia (esimeriksi Kivenlahden metroaseman varaukset).
Osaatko sanoa missäpäin Kivenlahtea on/oli varaus metroasemalle?

Mikko Laaksonen sanoi:
Historiastakin olisi mukava kuulla lisää. Muistaakseni Herrasen historiikki on varsin ylimalkainen metron esihistoriasta. Kertokoon joku paremmin tietävä lisää.
Tarkoitatko Helsingin kaupungin historiikkia?

Olen kahlannut myös Vantaan ja Espoon historiikkejä, ja varsinkin Vantaan historiikissa on paljon Martinlaakson radan rakentamisesta, ja miksi tehtiin päätös rakentaa rautatie metron sijaan. Siinä lukee mm että Vantaa suunnitteli alunperin Myyrmäen ja Louhelan asemat maanalaiseki, mutta VR vastusti sitä.

Espoon historiikistä ei löydy juuri mitään, vain että päätökset olivat joka kerta kielteiset. Siinä haastatellaan politikkoja ja johtavia virkamiehiä heidän metrokannastaan. Tietoa Espoon metropäätösten taustoista löytyy enemmän naapurikaupunkien historiikeistä.

Sensijaan Espoon kotiseutuoppikirja 1960-luvulta kuvaa metrosuunnitelmia suorastaan toiveikkaasti, ja ottaa jopa kantaa rakennustapoihin, eli esittää että savimaan kohdalla metro pitäisi rakentaa maanpäällisenä, mutta että kallioiden kohdalla maanalainenkin käy. Kyseinen kotiseutuoppikirja esittelee myös "pikaraitiotien" erääksi vaihtoehdoksi. Sen toteutustapa olisi hieman omalaatuinen: Moottoritietä pitkin omilla kaistoillaan ja kiskoilla kulkevat bussit, joita automatiikka ohjaa.

Asuin itse 1960-luvulla pikkupoikana Tapiolassa ja siihen aikaan pidettiin selvänä että metro tulee sinne. Ilmasto muuttui kielteiseksi vasta joskus 1970-luvulla, kun Helsingin metron rakentaminen viivästyi, ja taloudelliset suhdanteet olivat öljykriisin jälkeen heikot, ja pk-seudun kaupunkeja yhdistävästä seutukunta-väliporrashanke kariutui. Metrokielteisyyteen siihen aikaan vaikuttivat myös riidat Helsingin kanssa sen Leppävaarassa omistamisen maiden rakennusluvista, sekä Helsingin aikaisemmat vaatimukset liittää osia Espoosta itselleen.
 
R.Silfverberg sanoi:
Asuin itse 1960-luvulla pikkupoikana Tapiolassa ja siihen aikaan pidettiin selvänä että metro tulee sinne. Ilmasto muuttui kielteiseksi vasta joskus 1970-luvulla, kun Helsingin metron rakentaminen viivästyi, ja taloudelliset suhdanteet olivat öljykriisin jälkeen heikot, ja pk-seudun kaupunkeja yhdistävästä seutukunta-väliporrashanke kariutui.
Tiedä vaikka "metro" olisi Espooseen silloin tullutkin, jos se olisi toteutettu Castrénin alkuperäisten suunnitelmien mukaan paljon halvemmalla pikaratikkana... :wink:

Antero
 
R.Silfverberg sanoi:
Osaatko sanoa missäpäin Kivenlahtea on/oli varaus metroasemalle?
Ainakin Ala-Kivenlahdessa Merenkäynti - nimisen raitin päässä on alue, jossa selvästi näkyy metron aluevaraus. Epäilen, että opaskartassa se näkyy Meriusvan koulun ja rakennetun korttelin välissä viheralueena. Metro tulisi kalliotunnelista esiin Aallontaite - nimisen polun alapuolella.

Kartan saa näkyviin: http://kartat.espoo.fi/internetwebmap/

Kiinnitin asiaan huomiota Kivenlahdessa käydessäni viime vuonna.

R.Silfverberg sanoi:
Tarkoitatko Helsingin kaupungin historiikkia?
Tarkoitan Timo Herrasen teosta "Hevosomnibusseista metroon" (1988) joka on Helsingin joukkoliikenteen historiikki (jos lähdetiedossa virhe, korjatkooon paremmin tietävä).
 
Mikko Laaksonen sanoi:
Ainakin Ala-Kivenlahdessa Merenkäynti - nimisen raitin päässä on alue, jossa selvästi näkyy metron aluevaraus. Epäilen, että opaskartassa se näkyy Meriusvan koulun ja rakennetun korttelin välissä viheralueena. Metro tulisi kalliotunnelista esiin Aallontaite - nimisen polun alapuolella.
Hyvä! Pitää joku kerta käydä katsomassa.
 
Rattivaunu sanoi:
Yksi laajennukseen liittyvä järjestely sijaitsee Sörnäisten ja Kalasataman välillä kohdassa, jossa ratalinja tulee ulos tunnelista. Paikalla on eritasoliittymän aihio.
Muistanko aivan väärin mutta tässä oli vaihteetkin valmiina laajennusta varten?...
 
tkp sanoi:
Rattivaunu sanoi:
Yksi laajennukseen liittyvä järjestely sijaitsee Sörnäisten ja Kalasataman välillä kohdassa, jossa ratalinja tulee ulos tunnelista. Paikalla on eritasoliittymän aihio.
Muistanko aivan väärin mutta tässä oli vaihteetkin valmiina laajennusta varten?...
Ainakin tilaa vaihteelle löytyy. Itse vaihteita ei taida olla.
 
tkp sanoi:
Muistanko aivan väärin mutta tässä oli vaihteetkin valmiina laajennusta varten?...
Ei ole ollut vaihteita Sörkän haarassa ainakaan sinä aikana kun itse olen matkustanut. Turha on vaihteita laittaa siihen seisomaan, sillä vaihteen asennus on suunnilleen yhden yön juttu, mitä tunnelin poraaminen ei ihan ole.

Antero
 
tkp sanoi:
Muistanko aivan väärin mutta tässä oli vaihteetkin valmiina laajennusta varten?...
Oman muistini tueksi luin Raitio-lehteä 3 - 1983, jossa kirjoitetaan:
24.9.1983 Metroradalla tehtiin ratatöitä. Eteläiseltä raiteelta poistettiin tunnelin suulta "ei minnekään" johtava vaihde ja radanpätkä jne...
Eli vaide ja ratapätkä oli. Mutta miksi? Muistikuvani, että radanpätkällä seisoi joskus ratakuorma-auto liikenteen ollessa käynnissä saattaa olla väärä.
Pohjoisella raiteella ei ole ollut vaihdetta.
 
Albert sanoi:
Oman muistini tueksi luin Raitio-lehteä 3 - 1983, jossa kirjoitetaan:
24.9.1983 Metroradalla tehtiin ratatöitä. Eteläiseltä raiteelta poistettiin tunnelin suulta "ei minnekään" johtava vaihde ja radanpätkä jne...
Eli vaide ja ratapätkä oli. Mutta miksi? Muistikuvani, että radanpätkällä seisoi joskus ratakuorma-auto liikenteen ollessa käynnissä saattaa olla väärä.
Pohjoisella raiteella ei ole ollut vaihdetta.
Kiintoisa havainto. Ajankohta huomioon ottaen voisi arvella, että moinen pätkä on liittynyt radan rakentamiseen ja ehkä alkuaikojen muuhun virittelyyn. Yllättävää minusta on, että sivuraide on ollut eteläisellä raitella, koska mahdollisen linjaraiteenhan tulee ylittää pohjoinen raide. Vai onkos se nyt niin, että vaihteen paikka on niin, että pohjoinen raide on jo tunnelissa siinä kohdalla? Jos metron päätyseinän ikkunoissa ei olisi teippejä kuten alun perin ei pitänyt olla, voisi katsella maisemia. Nyt ei voi...

Antero
 
Takaisin
Ylös