Helsingin metron "esihistoriasta"

Usein ajatellaan, että vaikka energian hinnannousu vaikuttaa hyvin nopeasti ja radikaalisti. Mutta ei se niin toimi. Energian hinta on jo jonkin aikaa ollut voimakkaassa nousussa ja vaikutukset ovat aika lailla piilossa, mutta niitä kyllä on. Osin vaikutukset ovat samanlaisia kuin reaalitulojen laskemisessa kuitenkin niin, että energianintensiivisten tuotteiden hinta suhteessa nousee ja vähän energiaa sisältävien suhteessa laskee.

Vaikutukset voivat olla populaation tasolla esimerkiksi seuraavanlaisia kohtuullisen hyvätuloisten työssäkäyvien parissa:

- Liikutaan vähemmän, esimerkiksi pienemmällä määrällä talouksista on kaksi autoa ja keskimääräinen ajomäärä vähenee.
- Matkaillaan vähemmän, ulkomailla tai Lapissa ei enää käydäkään kolmea kertaa vuodessa, vaan kaksi.
- Hankitaan vähän pienempiä asuntoja
- Rakennetaan ja ylläpidetään vähemmän kesämökkejä tai muita kakkosasuntoja
- Pitkät työmatkat ovat vähemmän houkuttelevia, joten hankitaan asuntoja lähempää työpaikkoja

Toki jos rahaa ei ole niin paljon käytössä kuin nykyisessä yltäkylläisyydessä elävillä normaalituloisilla työssäkäyvillä, valinnat sitten kohdistuvat vähän eri tavalla. Jos katsotaan autoilun lisääntymistä vaikka vuodesta 1982 tähän päivään, jo 30 vuotta sitten hyvätuloiset huristelivat aika lailla kuten nykyään, usein yhdellä autolla toki. Elintason noustessa on useammilla kaksi autoa, autottomia vähemmän, nuorillakin omat autot jne. Energian hinnannousu vaikuttaa sitten vähän toiseen suuntaan.

Energian hinnan nousu vaikuttanee pitkällä aikavälillä merkittävästi sekä liikkumistottumuksiin että asumiseen. Vaikutukset ovat pieniä vuosittain, mutta jos joka vuosi tapahtuu kehitystä johonkin suuntaan, se vaikuttaa pitkällä aikavälillä paljon.
 
Usein ajatellaan, että vaikka energian hinnannousu vaikuttaa hyvin nopeasti ja radikaalisti. Mutta ei se niin toimi. Energian hinta on jo jonkin aikaa ollut voimakkaassa nousussa ja vaikutukset ovat aika lailla piilossa, mutta niitä kyllä on. Osin vaikutukset ovat samanlaisia kuin reaalitulojen laskemisessa kuitenkin niin, että energianintensiivisten tuotteiden hinta suhteessa nousee ja vähän energiaa sisältävien suhteessa laskee.

Energian hinnannousu vaikuttaa aika vähän kehittynieisiin teollisuusmaihin kuten USA, Länsi-Eurooppa ja myös Venäjään joka on energiaomavarainen. Venäjä sattaa jopa rikastua sen ansiosta. Puhumattakaan OPEC maista kuten Saudit ja Norja.

USA:lla ja läntisillä teollisuusmailla on vaikutuskeinona NATO niminen liittouma joka pistää sooloilemaan ryhtyvät öljyn ja kaasuntuottajamaat kuriin.

Ja jos öljy loppuu saaadaan korviketta vetämällä sademetsien puut nurin ja tislaamalla niistä polttoinetta autoihin. Pääasia että itse ei joudu kärsimään.

On myös se mahdollisuus että kehittyneemmät kehitysmaat kuten Intia liittoutuvat esim Venäjän ja Kiinan kanssa ja syntyy "kylmä sota" uudestaan, joka nostaa energian hintaa Euroopassa joka on riippuvainen tuontienergiasta, ja Eurooppaa uhkaa krjistuminen. On myös muita skenaarioita jotka voivat järkyttää yhteiskuntarauhaa ns sivistyneessä maailmassa.

Mutta jos ei maalata piruja seinille niin rauhallisissa ja suotuisissa oloissa keskiluokkaisilla ja varakkailla ihmisillä tulee aina olemaan varaa autoihinsa jossain muodossa. Ja autoilu tulee todellakin kehittymään siihen suuntaan että itse ei tarvitse koskea rattiin välttämättä ollenkaan. Nykyään monet sitymaasturit jopa jarruttavat automaattisesti jos kuljettaja itse ei tee sitä. Ja sama auto tulee kulkemaan usealla eri polttoaineilla tarvittaessa, veikkaisin että useimmiten sähköllä + bensalla tai kaasulla. Pienemmät autot saattavat minimoida nestemäisen polttoaineen tarpeensa aurinkovoiman tai lihasvoiman avustuksella.

Suomessa suurin ongelma on se että ydinperheen kuljetus- ja energiatarpeet kerralla ovat suuremmat kuin Kaliforniassa asuvan sinkkunörtin tai Pariisissa asuvan molemmat eroneet/ aikuiset lapset pariskunnan. Ja Suomi tulee muiden pohjoisen kylmän ilmaston maiden tapaan sekä kehitysmaiden ohella olemaan niitä maita joissa ydinperhe säilyy pääasiallisena talouden perusyksikkönä. Suomessa täysin individualistista elintapaa on mahdollisa viettää suotuisissakin oloissa vain ihan eteleisimmällä rannikollamme, eli Helsinki-Turku akselilla. Jollei individualimilla tarkoiteta sitä että heittäydytään linkolaksi ja eletään täysin yhteiskunnan ulkopuolella.

t. Rainer
 
Suomessa suurin ongelma on se että ydinperheen kuljetus- ja energiatarpeet kerralla ovat suuremmat kuin Kaliforniassa asuvan sinkkunörtin tai Pariisissa asuvan molemmat eroneet/ aikuiset lapset pariskunnan. Ja Suomi tulee muiden pohjoisen kylmän ilmaston maiden tapaan sekä kehitysmaiden ohella olemaan niitä maita joissa ydinperhe säilyy pääasiallisena talouden perusyksikkönä. Suomessa täysin individualistista elintapaa on mahdollisa viettää suotuisissakin oloissa vain ihan eteleisimmällä rannikollamme, eli Helsinki-Turku akselilla. Jollei individualimilla tarkoiteta sitä että heittäydytään linkolaksi ja eletään täysin yhteiskunnan ulkopuolella.

t. Rainer

Ydinperheen energiantarve henkeä kohti on usein pienempi kuin yksinelävän. Tämä johtuu siitä, että ydinperhe liikkuu useammin koko perheen voimin, sillä on vähemmän neliöitä ja tuloja henkeä kohti kuin sinkkutalouksilla. Enkä nyt ihan muutenkaan ymmärrä, miksi Suomessa ei tapahtuisi samat asiat kuin muussa läntisessä maailmassa? Esim. Helsingissä jo puolet talouksista on sinkkutalouksia, ja yksiöiden kovasta hinnasta ja kysynnästä päätellen osuus on kasvamaan päin, eli alkaako kuitenkin ydinperheen rooli talouden perusyksikkönä väistyä? Ja erotaanko muka Pariisissa avioliitosta useammin kuin Suomessa?
 
Suomessa suurin ongelma on se että ydinperheen kuljetus- ja energiatarpeet kerralla ovat suuremmat kuin Kaliforniassa asuvan sinkkunörtin tai Pariisissa asuvan molemmat eroneet/ aikuiset lapset pariskunnan...

Jollei individualimilla tarkoiteta sitä että heittäydytään linkolaksi ja eletään täysin yhteiskunnan ulkopuolella.

Ihmiskunnan kiertokulku: 1) synnytään Suomeen ydinperheeseen, 2) muutto aikuistuttua Kaliforniaan yksineläjäksi, 3) muutto Suomeen perustamaan ydinperhe, 4) muutto Ranskaan eronneena, mukulat muuttavat vuorostaan Kaliforniaan...

Olen lukenut jostain, että Linkola käy kyllä säännöllisesti myös Helsingissä ja muissa kaupungeissa, eikä pelkästään "kalasta" maaseudulla. Yhteiskunnallinen elämä taisi olla ikäisekseen hyvinkin monipuolista.
 
Vs: Helsingin metron "esihistoriasta"

Ydinperheen energiantarve henkeä kohti on usein pienempi kuin yksinelävän. Tämä johtuu siitä, että ydinperhe liikkuu useammin koko perheen voimin, sillä on vähemmän neliöitä ja tuloja henkeä kohti kuin sinkkutalouksilla. Enkä nyt ihan muutenkaan ymmärrä, miksi Suomessa ei tapahtuisi samat asiat kuin muussa läntisessä maailmassa? Esim. Helsingissä jo puolet talouksista on sinkkutalouksia, ja yksiöiden kovasta hinnasta ja kysynnästä päätellen osuus on kasvamaan päin, eli alkaako kuitenkin ydinperheen rooli talouden perusyksikkönä väistyä? Ja erotaanko muka Pariisissa avioliitosta useammin kuin Suomessa?

Juuri sitä tarkoitun että Suomessa jossa energiaa kuluu ilmastosyistä enemmän, korostuu ydinperheen rooli. Missään muualla Suomessa kuin Helsingissä tai ehkä Turussa ja Tampereella on sinkkuelämä aikuisenakin mielekästä, tai muussa tapauksessa pitää olla kakkosasunto jossain ulkomaisessa metropolissa. Mutta energian kallistuessa sinkkuelämä tulee olemaan Suomessa yleensäkin vähemmän yleistä kuin keski-Euroopassa tai USA:ssa. Suomalaisten henkisestä ilmapiiristä kertoo aika paljon myös se että suomalaiset ovat harvoja kristittyjä kansoja jotka haluavat kireämpää alkoholipolitiikkaa. Se ei ole ihan linjassa sen kanssa että suurempi osa suomalaisista haluaisi elää kuin citysinkut suuressa maailmassa. Pariisissa ei ehkä erota mutta sinne muuttaa paljon eronneita keski-ikäisiä muualta maailmasta.

---------- Viestit yhdistetty klo 12:27 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu klo 12:26 ----------

Ihmiskunnan kiertokulku: 1) synnytään Suomeen ydinperheeseen, 2) muutto aikuistuttua Kaliforniaan yksineläjäksi, 3) muutto Suomeen perustamaan ydinperhe, 4) muutto Ranskaan eronneena, mukulat muuttavat vuorostaan Kaliforniaan...

Olen lukenut jostain, että Linkola käy kyllä säännöllisesti myös Helsingissä ja muissa kaupungeissa, eikä pelkästään "kalasta" maaseudulla. Yhteiskunnallinen elämä taisi olla ikäisekseen hyvinkin monipuolista.

Veit sanat suustani :D

t. Rainer
 
Vs: Helsingin metron "esihistoriasta"

Missään muualla Suomessa kuin Helsingissä tai ehkä Turussa ja Tampereella on sinkkuelämä aikuisenakin mielekästä, tai muussa tapauksessa pitää olla kakkosasunto jossain ulkomaisessa metropolissa.
t. Rainer

Tunnen varsin paljon sinkkuihmisiä Helsingin, Turun ja Tampereen ulkopuolilta. Kuten Vaasasta, Oulusta, Rovaniemeltä ja Joensuusta ainakin. Heistä kellään ei ole kakkosasuntoa ulkomaisessa metropolissa, eikä tiettävästi ole kyllä harkinnassakaan. Miksi heillä pitää sellainen sitten olla? Miksei Suomessa muuaalla kuin kolmessa suuressa kaupungissa voi elää mielekkäästi sinkkuna? Eikö se kuitenkin ole jokaisen itsensä määriteltävissä?
 
Usein ajatellaan, että vaikka energian hinnannousu vaikuttaa hyvin nopeasti ja radikaalisti. Mutta ei se niin toimi. Energian hinta on jo jonkin aikaa ollut voimakkaassa nousussa ja vaikutukset ovat aika lailla piilossa, mutta niitä kyllä on.
Eiköhän energian hinta vaikuta hyvinkin nopeasti siellä, missä vaikutus voi olla nopea. Esimerkkinä ökymaastureiden kaupan nopea kuolema pari vuotta sitten USA:ssa, kun bensan hinta nousi. Myös lentoliikenne reagoi nopeasti, koska tosiasiassa lentäminen on helposti korvattavissa tai siitä voidaan luopua.

Vaikutuksen hitaus teollisuudessa tai liikenteessä yleisesti on hidasta, koska tuotantojärjestelmää tai logistiikka kuin myös asuin- ja työpaikkaa ei voi vaihtaa kuin lyhimmillään kuukausien tai pisimmillään vuosien kuluessa.

Jos palataan kohti ketjun aihetta, niin on hyvä käsittää, että Helsingin seudun autoistuminen on tapahtunut noin 40 vuoden aikana. Eikä se ole johtunut energian hinnasta, vaan kaikkien muiden elinympräistön olosuhteiden muutoksista autoiluun perustuvan yhteiskunnan suuntaan. 1960-luvun autokaupunkisuunnitelmat metroineen on vasta nyt saatu jotakuinkin toteutetuiksi, ja autoon perustuva elämä on tullut oikeasti mahdolliseksi, mutta myös pakolliseksi.

Energian hinnan merkitystä voi tietenkin pohtia omassa elämässä sillä, miten paljon rahaa menee energiaan ja paljonko se kulu voi nousta ennen kuin tulee sietoraja vastaan. Hankalaa tuon sietorajan laskeminen vaan voi olla, koska on huonosti tiedossa, paljonko välillistä energiaa maksamme muissa ostoksissamme kuin suorassa energiassa. Siihen antaa viitettä hiilijalanjälkilaskuri. CO[SUB]2[/SUB]-arvon voi laskea energiaksi vaikka öljyn päästöarvon perusteella. Ja silloin saa selville esim. missä suuruusluokassa appelsiinin hinta onkin energiaa.

Antero
 
Jos palataan kohti ketjun aihetta, niin on hyvä käsittää, että Helsingin seudun autoistuminen on tapahtunut noin 40 vuoden aikana. Eikä se ole johtunut energian hinnasta, vaan kaikkien muiden elinympräistön olosuhteiden muutoksista autoiluun perustuvan yhteiskunnan suuntaan. 1960-luvun autokaupunkisuunnitelmat metroineen on vasta nyt saatu jotakuinkin toteutetuiksi, ja autoon perustuva elämä on tullut oikeasti mahdolliseksi, mutta myös pakolliseksi.
Kyllä se Helsingin seudun autoistuminen alkoi jo 60 vuotta sitten. Eikä auto ollut syypää yhteiskuntarakentamisen hajaantumiseen vaan se että ihmiset halusivat pois ahtaasta ja tunkkaisesta keskikaupungista. Meurmanin, von Herzenin ja Alvar Aallon propaganda upposi kansaan.

t. Rainer
 
Kyllä se Helsingin seudun autoistuminen alkoi jo 60 vuotta sitten. Eikä auto ollut syypää yhteiskuntarakentamisen hajaantumiseen vaan se että ihmiset halusivat pois ahtaasta ja tunkkaisesta keskikaupungista. Meurmanin, von Herzenin ja Alvar Aallon propaganda upposi kansaan.

t. Rainer

Ja keskikaupunki olikin tunkkainen noihin aikoihin kun kaapelia, margariinia, lihajalosteita ja energiaa tehtiin kantakaupungissa tai ainakin viimeistään Sörnäisissä. Siihen suhteutettuna puutarhakaupunkiajattelu on ollut oikeinkin edistyksellistä ajattelua ja pyrkinyt kohti parempaa huomista eikä pelkkää propagandaa.
Mutta autot tulivat Suomeen tosimielessä vasta 60-luvulla ensin merimiesautoina ja sitten tilapäisellä autoverolla ryyditettynä tuonnin vapauduttua kokonaan. Tuonti taisi kokonaan vapautua 1966.
 
Kyllä se Helsingin seudun autoistuminen alkoi jo 60 vuotta sitten. Eikä auto ollut syypää yhteiskuntarakentamisen hajaantumiseen vaan se että ihmiset halusivat pois ahtaasta ja tunkkaisesta keskikaupungista. Meurmanin, von Herzenin ja Alvar Aallon propaganda upposi kansaan.

t. Rainer

Ketkä halusivat, ketkä ei. Suomessa keskikaupunki ei tyhjentynyt, vaikka kaakkuri kertookin että kyllä se oli ahdas ja tunkkainen. Toista se oli esim. USA:ssa, jossa joitain keskikaupunkeja oikeasti tyhjentyi. Mutta sielläkin vain harvoja, ja kokonaan tyhjeni lähinnä Atlanta, GA. Helsingin keskikaupunki ei koskaan autoistunut edes maltillisella yhdysvaltalaisella tavalla: täällä ei purettu vanhoja taloja parkkialueiden tieltä. Eikä edes ratikoita autokaistojen tieltä.

Auto ja autoon perustuvat puutarhakaupungit iskivät ennen kaikkea kaupunkiin muuttaviin, jotka eivät kaikki olisi muutenkaan mahtuneet keskikaupungille. Sääli vain, että puutarhakaupunki iski niin hyvin että keskikaupunkia ei enää rakennettu lisää. Sen kokeilun tulos nähdään keskikaupungin nykyisissä neliöhinnoissa. Rainer, pidätkö tätä itse onnistuneena kokeiluna?
 
.
Mutta autot tulivat Suomeen tosimielessä vasta 60-luvulla ensin merimiesautoina ja sitten tilapäisellä autoverolla ryyditettynä tuonnin vapauduttua kokonaan. Tuonti taisi kokonaan vapautua 1966.

Länsiautojen tuonti oli säännösteltyä pitkään sodan jälkeen mutta vapautui 1962 tai 1963 jolloin autoverolaki säädettiin. Sitä ennen sai itäautoja eli mosseja, Skodia, Ifoja ym ostaa vapaasti ja moni niitä ostikin kun ei muuta saanut. Bensan säännöstely taisi loppua jo 1940-luvun lopussa.

1950-luvulla merimiesautokikkailun lisäksi jotkut joilla oli vanhastaan esim isältään peritty taksilupa ostivat amerikanrautoja ja rekisteröivät niitä takseiksi vaikka ei yhtään pokaa ottanut koskaan kyytiin. Sellaista tosin tapahtui enemmän maaseudulla jossa viranomaiskontrolli oli löysää.
t. Rainer
 
Länsiautojen tuonti oli säännösteltyä pitkään sodan jälkeen mutta vapautui 1962 tai 1963 jolloin autoverolaki säädettiin. Sitä ennen sai itäautoja eli mosseja, Skodia, Ifoja ym ostaa vapaasti ja moni niitä ostikin kun ei muuta saanut. Bensan säännöstely taisi loppua jo 1940-luvun lopussa.

1950-luvulla merimiesautokikkailun lisäksi jotkut joilla oli vanhastaan esim isältään peritty taksilupa ostivat amerikanrautoja ja rekisteröivät niitä takseiksi vaikka ei yhtään pokaa ottanut koskaan kyytiin. Sellaista tosin tapahtui enemmän maaseudulla jossa viranomaiskontrolli oli löysää.
t. Rainer

lokakuu_001.gif

Lähde: http://www.stat.fi/tup/suomi90/lokakuu.html, luettu 1.3.2013

Äkkiseltään katsottuna vaikuttaisi että kuvaaja kääntyy parabelista suoraksi 60-luvun puolivälissä, kertonee siis siitä että muutosta laskettassa edellisen vuoden vertailuluku alkaa olla riittävän suuri. Silloin vasta maassa alkaa olla autoja moottoritielle asti kun aikaisemmat määrät ovat mahtuneet sorateille olivatpa ne mitä merkkiä tai alkuperää hyvänsä.
 
Auto ja autoon perustuvat puutarhakaupungit iskivät ennen kaikkea kaupunkiin muuttaviin, jotka eivät kaikki olisi muutenkaan mahtuneet keskikaupungille. Sääli vain, että puutarhakaupunki iski niin hyvin että keskikaupunkia ei enää rakennettu lisää. Sen kokeilun tulos nähdään keskikaupungin nykyisissä neliöhinnoissa. Rainer, pidätkö tätä itse onnistuneena kokeiluna?

Puutarhakaupungit ja lähiöt eivät olleet pelkästään suomalainen ilmiö vaan kaikissa teollisuusmaissa sitä harrastettiin. Olen itse asunut koko ikäni erilaisissa lähiöissä/puutarhakaupungeissa, miksi sitä nyt haluaa kutsua, rivi tai paritaloissa enimmäkseen, enkä pidä sitä huonona vaihtoehtona. Plussana ovat erityisesti hyvät ulkoilumahdollisuudet, ja jos työpaikka on samalla ilmansuunnalla kuin missä itse asuu niin keskustaan ei tarvitse mennä muutoin kuin huvittelumielessä.

Keskikaupungin korkeat asuntohinnat johtuvat siitä että asuntotuotanto koko pk-seudulla laahaa aina perässä, varsinkin pienten asuntojen osalta, ja siksi että on niin paljon sellaisia joiden pappa betalar. Sen sain kokea kun minun piti ostaa ensimmäinen asuntoni lähes 30 vuotta sitten, kun itse piti maksa kaikki,niin ne joilla oli pappa ja mamma mukana maksamassa tarjosivat aina enemmän, joten itsellä ei ollut varaa kuin lähiökämppään.

Helsingin ja sen naapurikaupunkien lähiöissä huonoa on se että liikenneverkko perustui alusta alkaen liikaa autoiluun ja joukkoliikenne järjestettiin pelkästään busseilla, raideliikenneverko on liian harvaa, muta parannusta tulee, mutta hitaasti, ja se että kaikki ns sosiaalinen asuntotuontanto on keskittynyt juuri niihin lähiöihin joissa raideliikenne toimii hyvin. Ainoastaan rantaradan varrella on lähiöitä ja "puutarhakaupunkeja" joissa on muunkinlaisia asukkaita kuin sosiaalitoimen asiakkaat.

t. Rainer
 
Keskikaupungin korkeat asuntohinnat johtuvat siitä että asuntotuotanto koko pk-seudulla laahaa aina perässä, varsinkin pienten asuntojen osalta, ja siksi että on niin paljon sellaisia joiden pappa betalar. Sen sain kokea kun minun piti ostaa ensimmäinen asuntoni lähes 30 vuotta sitten, kun itse piti maksa kaikki,niin ne joilla oli pappa ja mamma mukana maksamassa tarjosivat aina enemmän, joten itsellä ei ollut varaa kuin lähiökämppään.


t. Rainer

Pieniä asuntoja on myös suhteellisesti liian vähän. Sehän on ihan lailla säädetty että suurin osa uusistakin asunnoista pitää olla perheasuntoja.
 
Autoväylien vapautuminen busseilta oli varmasti metron yksiä perusteita, mutta ei metroa kuitenkaan siksi rakennettu, että ne tungetaan maan alle joilla ei autoon ole varaa. Ei virastoissa laskettu kieli pitkällä kuinka paljon autoväylille mahtuu lisää autoja, kun bussiralli loppuu, vaan tiedettiin että kestämättömät bussiletkat on saatava pois.

Autoja enemmän suunnittelijoita huolestutti jalankulun ruuhkautuminen. KSV ja kaupunkilaiset argumentoivat espan linjan puolesta myös siksi, että Kaivokadun ja rautatieaseman ympäristö oli jo jalankulkuruuhkainen, eikä metron tuomat lisäjalankulkijat mahtuisi kaduille. Siksi olisi pitänyt valita espa vaihtoehto. Metrobyroo ei pitäyt jalankulun ruuhkautumista todellisena ongelmana. Eihän kaikki matkustajat jäisi pois edes Kaivokadulla.

No luonnollisesti jalankulun ruuhkautuminen selvitettiin,

ja peruslinjavaihtoehdossa jalankulun ruuhkautuminen olisi tämänlainen:



Espavaihtoehdossa jalankulku ruuhkautuisi taasen seuraavasti:
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Takaisin
Ylös