Helsingin metron "esihistoriasta"

hmikko · 13 Lokakuu 2016

Vs: Helsingin metron "esihistoriasta"

Antero Alku sanoi:
Metroasemia ei enää rakenneta kuin 50–100 vuotta sitten. Vaatimustaso on toinen, ja se maksaa.

Oslossa on muuten käsittääkseni aika uusia tai ainakin uusittuja pinta-asemia, jotka näyttävät varsin simppeleiltä ja kustannustehokkailta. Suunnilleen kuten Leinelän uusi asema, mutta puolet koosta.

Länsimetron myöhästymisrytinässä on tullut muutamaankin kertaan mieleen, että mitä jos olisi tehty Itämetron mallinen minimienergiaversio pinnalle Länsiväylän viereen. Siinä olisi tietysti samat kaupunkirakenteelliset ongelmat kuin idässä, eli iso väylän+radan estevaikutus ja asemien mahdollisesti huono sijainti, mutta sen olis voinut saada varsin edullisesti ja pistää loput rahat raitioteihin (Jokeri, tiederatikka, Helsingin puolella Lauttasaari).

Rattivaunu · 13 Lokakuu 2016

Vs: Helsingin metron "esihistoriasta"

hmikko sanoi:
Oslossa on muuten käsittääkseni aika uusia tai ainakin uusittuja pinta-asemia, jotka näyttävät varsin simppeleiltä ja kustannustehokkailta. Suunnilleen kuten Leinelän uusi asema, mutta puolet koosta.

Antamasi määrittely tuo ainakin minulle mieleen Storon aseman (käyttöön vuonna 2003).

sub · 13 Lokakuu 2016

Vs: Helsingin metron "esihistoriasta"

hmikko sanoi:
Länsimetron myöhästymisrytinässä on tullut muutamaankin kertaan mieleen, että mitä jos olisi tehty Itämetron mallinen minimienergiaversio pinnalle Länsiväylän viereen. Siinä olisi tietysti samat kaupunkirakenteelliset ongelmat kuin idässä, eli iso väylän+radan estevaikutus ja asemien mahdollisesti huono sijainti, mutta sen olis voinut saada varsin edullisesti ja pistää loput rahat raitioteihin (Jokeri, tiederatikka, Helsingin puolella Lauttasaari).

Loogisestihan tuonkaan yhtälön metropuolessa ei ole mitään järkeä.

Jolittn · 27 Helmikuu 2017

Vs: Helsingin metron "esihistoriasta"

En nyt osaa sanoa, miksi nämä kääntöraidejutut mietityttävät itseäni näin kovasti, mutta kysynpä silti: :lol:

Mitenköhän raidejärjestelyt ovat menneet Itäkeskuksessa ennen Mellunmäen/Vuosaaren ratojen rakentamista? Ilmeisesti alue oli osittain kattamaton jossakin vaiheessa 80-luvulla (tai näin ainakin olen Raitio-lehdestä ymmärtänyt), ja ilmeisesti jonkinlaisia muutostöitä Itiksen itäpuolella tehtiin ennen Kontulan/Mellunmäen radan avaamista, sillä Raitio-lehden vanhoista numeroista luin joskus selostuksen siitä, miten junia käännettiin remontin ajan syöttöraiteen kautta.

Nem · 28 Helmikuu 2017

Vs: Helsingin metron "esihistoriasta"

Jolittn sanoi:
En nyt osaa sanoa, miksi nämä kääntöraidejutut mietityttävät itseäni näin kovasti, mutta kysynpä silti: :lol:

Mitenköhän raidejärjestelyt ovat menneet Itäkeskuksessa ennen Mellunmäen/Vuosaaren ratojen rakentamista? Ilmeisesti alue oli osittain kattamaton jossakin vaiheessa 80-luvulla

Olen saattanut nähdä väärinkin metron ikkunasta mutta mun mielestä itiksestä Vuosaareen päin on jonkun sortin kääntö.

MaZo · 28 Helmikuu 2017

Vs: Helsingin metron "esihistoriasta"

Jolittn sanoi:
En nyt osaa sanoa, miksi nämä kääntöraidejutut mietityttävät itseäni näin kovasti, mutta kysynpä silti: :lol:

Mitenköhän raidejärjestelyt ovat menneet Itäkeskuksessa ennen Mellunmäen/Vuosaaren ratojen rakentamista? Ilmeisesti alue oli osittain kattamaton jossakin vaiheessa 80-luvulla (tai näin ainakin olen Raitio-lehdestä ymmärtänyt), ja ilmeisesti jonkinlaisia muutostöitä Itiksen itäpuolella tehtiin ennen Kontulan/Mellunmäen radan avaamista, sillä Raitio-lehden vanhoista numeroista luin joskus selostuksen siitä, miten junia käännettiin remontin ajan syöttöraiteen kautta.

Tästä blogista löytyy kuva, jossa näkyy kääntöraide. Kuvan alareunassa raiteet haarautunevat aseman nykyisiksi kolmeksi raiteeksi. Tämä alue on Vuosaaren haaran rakentamisen jälkeen muuttunut huomattavasti myös sen lisäksi, että se on katettu.

Helsinki ilmakuvina tarjoaa kurkistuksen vuoden 1988 tilanteeseen, jossa Itäkeskus on jo rakennettu. Raidejärjestely näyttää olevan aika sama kuin yllä mainitun blogin kuvassa, mutta kääntöraiteesta on tullut linjaraide.

Nem sanoi:
Olen saattanut nähdä väärinkin metron ikkunasta mutta mun mielestä itiksestä Vuosaareen päin on jonkun sortin kääntö.

Kävelytaso löytyy kyllä Vuosaaren haaran alkupäästä. Tarvittaessa junia voi siis siinä kääntää, mutta en tiedä, että niin olisi ikinä tehty.

Rattivaunu · 28 Helmikuu 2017

Vs: Helsingin metron "esihistoriasta"

Nem sanoi:
Olen saattanut nähdä väärinkin metron ikkunasta mutta mun mielestä itiksestä Vuosaareen päin on jonkun sortin kääntö.

SRS:n sivuilla on tällainen raidekaavio. Sen mukaan varsinaisia kääntöraiteita ei Itäkeskuksen aseman itäpuolella ole, vaikka junien kääntäminen IK:n ja Puotilan välisellä osuudella varmasti onnistuukin.

Eritasoratkaisu tehtiin Vuosaaren haaraa varten 1990-luvun jälkipuoliskolla. Sitä ennen raiteet menivät selvästi eri tavoin kuin nykyään. Foorumilla on varmasti useita, jotka osaavat kertoa näistä muutoksista tarkemmin.

Nem · 28 Helmikuu 2017

Vs: Helsingin metron "esihistoriasta"

MaZo sanoi:
Tästä blogista löytyy kuva, jossa näkyy kääntöraide. Kuvan alareunassa raiteet haarautunevat aseman nykyisiksi kolmeksi raiteeksi. Tämä alue on Vuosaaren haaran rakentamisen jälkeen muuttunut huomattavasti myös sen lisäksi, että se on katettu.

Onko tuo siis mellunmäkeen päin menevät raiteet?

MaZo · 1 Maaliskuu 2017

Vs: Helsingin metron "esihistoriasta"

Nem sanoi:
Onko tuo siis mellunmäkeen päin menevät raiteet?

Uskoakseni rataa on vain jatkettu kuvassa näkyvän kääntöraiteen päästä Mellunmäen suuntaan. Eli silloin kyseessä olisi samat raiteet, joista on myöhemmin menty myös Mellunmäkeen päin.
Hieman epäilen, onko kääntöraiteen rataprofiili ollut suoraa sellainen, että sitä jatkamalla on päästy Turunlinnantien ali. Kääntöraide näyttää olevan suurin piirtein tasamaalla ja Turunlinnantie on kuitenkin kovin lähellä. Ehkä perspektiivi vain hämää, koska kääntöraide on kuitenkin tehty kaarteeksi, johon ei ole mitään muuta järkevää perustetta kuin varautuminen tulevaan radan jatkamiseen.

Jolittn · 1 Maaliskuu 2017

Vs: Helsingin metron "esihistoriasta"

Nem sanoi:
Onko tuo siis mellunmäkeen päin menevät raiteet?

En tiedä, palveliko vanha kääntöraide suoraan linjaraiteena, mutta viimeistään 90-luvulla ainakin Itäkeskuksesta Myllypuroon vievää raidetta on pitänyt muuttaa, kun se on rakennettu alittamaan Vuosaaren haaran molemmat raiteet. Tämä Itiksen ykköslaiturilta Myllypuroon vievä raide näkyy ilmeisesti tässä Proacon Oy:n Facebook-sivuilta löytyvässä kuvassa:

https://scontent.fqlf1-1.fna.fbcdn....=e7f2e2ee5f3e47b2b14925c70d237d60&oe=59263650

Mielenkiintoista, että nykytilaan verrattuna Itiksen itäpuolella olevat raiteistot ovat tosiaan olleet noin vaatimattomat vielä 80-luvun lopulta. Toisaalta eipä niille juuri käyttöäkään olisi ollut ennen, kuin rata haaroitettiin Mellunmäkeen ja Vuosaareen...

MaZo · 1 Maaliskuu 2017

Vs: Helsingin metron "esihistoriasta"

Nem sanoi:
Onko tuo siis mellunmäkeen päin menevät raiteet?

MaZo sanoi:
Uskoakseni rataa on vain jatkettu kuvassa näkyvän kääntöraiteen päästä Mellunmäen suuntaan. Eli silloin kyseessä olisi samat raiteet, joista on myöhemmin menty myös Mellunmäkeen päin.
Hieman epäilen, onko kääntöraiteen rataprofiili ollut suoraa sellainen, että sitä jatkamalla on päästy Turunlinnantien ali. Kääntöraide näyttää olevan suurin piirtein tasamaalla ja Turunlinnantie on kuitenkin kovin lähellä. Ehkä perspektiivi vain hämää, koska kääntöraide on kuitenkin tehty kaarteeksi, johon ei ole mitään muuta järkevää perustetta kuin varautuminen tulevaan radan jatkamiseen.

Nyt kun katsoin ilmakuvaa ja blogin kuvaa uudestaan huomasin, että vain toinen kääntöraiteen raiteista on jatkettu linjaraiteeksi. Itäkeskuksen 1-raiteelta lähtee ilmakuvassa oma raide, joka kaartaa kääntöraiteen oikealta puolelta Mellunmäkeen päin. Kääntöraiteen oikeanpuoleinen raide jää siis Mellunmäkeen menevien raiteiden väliin.
Kuten jo todettu, tämä raidejärjestely on mennyt täysin uusiksi Vuosaaren haaran rakentamisen jälkeen. Tosin Mellunmäestä tuleva raide taitaa olla edelleen liki samalla paikalla.

Rattivaunu · 2 Maaliskuu 2017

On tietenkin hyvä muistaa, että metroliikenteestä osa kääntyi jo Itäkeskuksessa takaisin lännen eli keskustan suuntaan aina Vuosaaren haaran käyttöönottoon saakka. Asianmukainen kääntömahdollisuus on siis ollut tarpeen vielä vuosia Kontulan / Mellunmäen haaran olemassaolon aikana.

Muistikuvani on sellainen, että arkisin ruuhka-aikaan (vuoroväli 5 min koko metron osuudella) sekä viikonloppuina liikennöitäessä 10 min välein kaikki junat ajoivat Kontulan haaralle saakka. Arkena keskipäivällä ja lauantaina päivällä rungolla (Ruoholahti / Kamppi - Itäkeskus) ajettiin 5 min välein ja Kontulan suuntaan oli 10 minuutin liikenne. Vuorovälit muuttuivat (erityisesti arkena) vuonna 1996, samoin kolmen vaunuparin junat poistuivat normaalista ajosta muutamaksi vuodeksi. Mellunmäen ruuhkatarjonta väheni aika lailla tässä järjestelyssä. Elokuun lopulla 1998 Vuosaaren haara valmistui ja karkeasti ottaen periaate oli se, että aiemmin Itäkeskuksessa kääntyneet junat jatkoivat nyt Vuosaareen. Uutena asiana tuli sitten se, että pyhäpäivinäkin runko-osuudella oli 5 minuutin liikenne. Aluksi pyhäliikennettä ajetiin yhden vaunuparin junilla, mutta se käytäntö ei pitkään siltä erää jatkunut.

SRS:n metrohistoriasivulla kerrotaan myös mielenkiintoisia asioita metron liikennöinnistä eri aikoina.

Jolittn · 4 Marraskuu 2021

Täällä foorumilla on ollut useampaankin kertaan eri yhteyksissä juttua Kampin kääntöraiteesta ja siihen Ruoholahden metroradan myötä tehdyistä muutoksista. Törmäsin hiljattain Youtubessa kahteen videoon, jotka on digitoitu ilmeisesti metron kuljettajakoulutuksessa 80-/90-lukujen taitteessa käytetystä vhs-kasetista. Näistä jälkimmäisessä näkyy varsin havainnollisesti lähes koko Kampin kääntöraide siinä asussa, jossa se oli ennen Ruoholahden radan rakentamista.

Tässä siis linkki ohjaamosta kuvattuun kohtaan, jossa lähdetään ajamaan Kampin asemalta kohti kääntöraidetta. Toinen juna tulee vastaan käytyään (ymmärtääkseni) ns. lyhyellä käännöllä. Kyseinen videopätkä valottaa hyvin myös kaaviokuvaa, jonka lainaan ylempää tästä ketjusta:

Markku K sanoi:
Et varmaankaan ole kahta raidetta nähnyt?
Lyhyeltä kääntöraiteelta Kampin 1-laituriin tulevat kiskot nimittäin purettiin kun rata Ruoholahteen rakennettiin. Samalla Kampin länsipään ja kääntöraiteen ratageometriaa muutettiin.
Jäljellä on vain tunnelinpätkä. Piirtelin SRS:n kuvaan raidejärjestelyt ennen Ruoholahden rakentamista.

Kohdassa 0:40 näkyy takavasemmalta tuleva Kampin kääntöraiteen raide. Purettu raide ja tunneli on kallioseinän takana samansuuntaisesti.
https://www.youtube.com/watch?v=e6xcBw_vZpM

Näytä liitetiedosto 2623

Kyseiset videot ovat muutenkin ehkä monelle mielenkiintoista katsottavaa, joten linkkaan ne alle:

Metron kuljettajakoulutus 1/2
Metron kuljettajakoulutus 2/2

Jolittn · 27 Helmikuu 2024

Lueskelin tässä raitio.orgin tietoja metron koejunasarjasta (M1-M6), ja siitä heräsi kysymys: mikä oli lopullinen syy sille, että koejuna ei koskaan tullut normaaliin matkustajakäyttöön? Sarjahan poikkesi monella tapaa M100-sarjasta, mm. ajomoottorien tyristoriohjauksen osalta, joten ymmärrettävästi koesarjan huolto ja käyttö olisi poikennut merkittävästi muista junista, eikä sen vaunupareja olisi varmastikaan voinut yhdistää muiden kanssa (oletan ainakin niin).

Käytännön haasteistakin huolimatta tuntuu uskomattomalta, että kokonainen juna tilattiin ainoastaan koeajoja varten. Minulla on hämärä muistikuva, että jossakin Raitio-lehdessä olisi ollut maininta siitä, että koejunan ottamista matkustajakäyttöön jossain vaiheessa suunniteltiin, mahdollisesti toki jollain tavalla muutettuna. Raitio-lehti 2/1980 kertoo:

"15.5.80 Uusi metrovaunupari (109-110) saapui Helsinkiin. Metroradalla on ajettu toukokuussa pitkästä aikaa myös vanhoilla yksiköillä. Ainakin M3-M4 on ollut ajossa."

Toisin sanoen koejunaa käytettiin vielä sarjatuotantojunienkin kanssa samaan aikaan liikenteessä, ei tosin matkustajien kanssa.

Kaluston yhdenmukaisuus on ilmeisen tärkeää kunnossapidon kannalta, kuten Artic-sarjan protojen myyminen eteenpäin osoittaa. Articien tapauksessa vaunuille kuitenkin löytyi ostaja, mikä ei tietenkään Helsingin metron koejunan kohdalla ollut mahdollista. Mahdollisiin kunnossapidon lisäkuluihinkin verrattuna tuntuu kuitenkin taloudellisesti paljon järjettömämmältä tilata kokonainen juna, joka hylätään koeajojen jälkeen. Osaisiko joku kertoa hieman lisää metron koejunan kohtalosta - oliko hylkäyssyynä "ainoastaan" epäyhdenmukaisuus muuhun kalustoon verrattuna, ja minkä verran koejunan käyttämistä matkustajaliikenteessä suunniteltiin, jos ollenkaan?

petteri · 27 Helmikuu 2024

Koejunasarjasta vaunu M1 paloi vuonna 1973. Metrojunien paloturvallisuutta parannettiin tämän seurauksena. Tämä on spekulaatiota, mutta olisikohan vuosina 1971-72 valmistetun M1-M6 koejunasarjan paloturvallisuudessa ollut sen verran hankalasti korjattavia puutteita, että vaunut hylättiin?