M 300 -hankinta

Itse en olisi huolissani M300:n suorituskyvystä, Sm5:n kokemuksien perusteella. Sm5:n kiihtyvyys ja jarrutuskyky ovat parhaimmillaan/pahimmillaan mummonkaatoluokkaa (ilmeisesti ilman softarajoitusta maksimikiihdytys on 1,3 m/s²). Tähän se kykenee lähes kelissä kuin kelissä, vaikka junayksikön kymmenestä akselista vetää vain neljä. Nykyaikaisen luistoneston ominaisuudet ovat vanhempiin vastaaviin vekottimiin nähden aivan uskomattoman hyvät.

Eikä pelkästään mummonkaatoluokkaa, vaan parhaimmillaan konnarinkaatoluokkaa.
 
Kaupunkiraideliikenteessä (metrot ja ratikat) hankauspainolla on toinen merkitys kuin rautateillä. Suurta hankauspainosuhdetta tarvitaan nousuihin, jotka ovat oleellisesti jyrkempiä kuin rautateillä.

Mikäs on Helsingin Metrossa raiteen suurin pituuskaltevuus? Kehäradalle tulee 40 promillen nousuja ja Huopalahdessahan on ollut "aina" reilun 20 promillen nousut.
 
Mikäs on Helsingin Metrossa raiteen suurin pituuskaltevuus? Kehäradalle tulee 40 promillen nousuja ja Huopalahdessahan on ollut "aina" reilun 20 promillen nousut.

Tällä hetkellä suurin on 35 promillea eikä rakenteilla olevilla tai suunnitelluilla rataosilla ole tarkoitus tuota ylittää. Junat on siitä huolimatta mitoitettu 40 promillen mäkiin.
 
Kaupunkiraideliikenteessä (metrot ja ratikat) hankauspainolla on toinen merkitys kuin rautateillä. Suurta hankauspainosuhdetta tarvitaan nousuihin, jotka ovat oleellisesti jyrkempiä kuin rautateillä.

...ja kun Metromme on tältäkin osin hyvin rautatiemäinen, niin vetävien telien määrä ei ole niin kriittinen tekijä.

Tietysti olisi ollut ihme, jos junia tilattaessa oltaisiin tehty näinkin alkeellinen virhe, eli ei olisi varmistettu, että metrojunat kiihtyvät tarpeeksi nopeasti. Sikäli asian ihmetteleminen on ollut turhaa. Mutta näiden asioiden pohtiminen tekee liikennetekniikan taustalla olevaa fysiikkaa tutuksi ja auttaa ymmärtämään, miten monia huomioitavia asioita kalustopäätösten taustalla tosiaankin on. Ei ole siis ollut hukkaan mennyttä aikaa tämänkään ihmettely.
 
Juu, SRS-uutiset kertoi asiasta jo eilen. http://www.raitio.org/news/uutis15/uutis151.htm

Siinä vikassa kappaleessa todetaan, että koska automatisointi "viivästyy", niin ohjaamo erotetaan matkustamosta "tilapäisellä" väliseinällä ja että kuljettajan penkki on mahdollista vaihtaa matkustajapenkiksi. Lainausmerkit ovat minun.

Penkit ovatkin kapeammat kuin nykyisissä junissa. En enää muista, miksi, mutta se kerrottiin, kun SRS kävi tutustumassa makettiin metrovarikolla.
 
Entistä pidemmälle linjalle sopii epämukavammat penkit :)

Tai enemmän porukkaa seisomaan kun ajetaan lyhyemmillä junilla.
Sitä mä ihmettelen että miksi ei voitu hommata edes pehmustettuja istuimia, että pitää maailman tappiin asti harrastaa 70-luvun spartalaisuutta?

t. Rainer
 
Sitä mä ihmettelen että miksi ei voitu hommata edes pehmustettuja istuimia, että pitää maailman tappiin asti harrastaa 70-luvun spartalaisuutta?

Eiköhän kyseessä ole ihan yksinkertaisesti istumien helpompi huollettavuus ja onhan noita muovipenkkejä vaikeampi vandalisoida. Maailmalla on joissakin kaupungeissa muovipenkit myös busseissa, raitiovaunuissa ja (lähi)junissa, syinä nimenomaan nuo edellä mainitsemani. Se on tietysti eri asia, että onko ilkivalta niin suuri ongelma, että tarvitaan muovipenkit.
 
Eikös joku varhainen proto metro pehmeillä penkeillä palanut varikolla ja sen takia päädyttiin muovipenkkeihin. Eli ihan paloturvallisuus, nythän siellä vaunussa ei mielestäni ole käytännössä mitään palavaa paitsi lehdet ja satunnaiset roskat lattioilla.
 
Penkit ovatkin kapeammat kuin nykyisissä junissa. En enää muista, miksi, mutta se kerrottiin, kun SRS kävi tutustumassa makettiin metrovarikolla.

Olisiko ollut siksi, että luovutaan suosiolla ajatuksesta, että penkeillä suostuisi istumaan 3+3 henkeä? Käytännössä lähes aina yhdellä istuimella on max. kaksi matkustajaa. Kaikki ylimääräinen tila tarvitaan seisojille.
 
Ensimmäinen huomioni oli, että onpas kapeat penkit. Onko tosiaan näin vai onko se vaan kuvan vika?

Itse penkki on aavistuksen kapeampi kuin M200:ssa. En nyt tarkkaa lukua muista, mutta puhutaan parista sentistä. Penkkien ns. tehokas istumaleveys on kuitenki sama kuin M200:ssa, jossa seinällä kulkeva, hieman leveämpi ilmakanava rajoittaa jalkatilaa enemmän.

Eiköhän kyseessä ole ihan yksinkertaisesti istumien helpompi huollettavuus ja onhan noita muovipenkkejä vaikeampi vandalisoida. Maailmalla on joissakin kaupungeissa muovipenkit myös busseissa, raitiovaunuissa ja (lähi)junissa, syinä nimenomaan nuo edellä mainitsemani. Se on tietysti eri asia, että onko ilkivalta niin suuri ongelma, että tarvitaan muovipenkit.

Helsingissä käytettävät gelcoat päällystetyt lasikuitupenkit (vrt. lasikuituvene) ovat kestävyydeltään ylivertaisia kaikkiin muihin vaihtoehtoihin nähden. Meillä penkkejä on vaihdettu 30 vuoden aikana yhteensä 10 kappaletta. Esimerkiksi Tukholmassa kaikki penkit on jouduttu vaihtamaan muistaakseni 10 vuodessa vähintään kerran. Ongelma ei välttämättä ole nimenomaan ilkivalta vaan yleinen kuluminen ja likaantuminen.
Ilkivallan kestosta kertoo ehkä jotain, kun taannoin poltettiin junassa kasa metrolehtiä yhden penkin päällä (taisi olla uutinenkin aiheesta silloin). Penkki olisi ollut täysin käyttökelpoinen kostealla rätillä pyyhkimisen jälkeen, mutta pinta lisäksi siistittiin kiillottamalla.

Eikös joku varhainen proto metro pehmeillä penkeillä palanut varikolla ja sen takia päädyttiin muovipenkkeihin. Eli ihan paloturvallisuus, nythän siellä vaunussa ei mielestäni ole käytännössä mitään palavaa paitsi lehdet ja satunnaiset roskat lattioilla.

Yksi koejunan vaunu kyllä paloi, mutta koejunan paloturvallisuus ei ollut ylipäätään kovin hyvin mietitty. Tavallaan palaminen ns. turvallisessa ympäristössä oli onnekas sattuma, koska paloturvallisuutta jouduttiin sen takia ajattelemaan tarkemmin. M100:ssa paloturvallisuus olikin aikaansa nähden varsin hyvällä tolalla.
Paloasiat eivät kuitenkaan kangaspenkkien käyttöä estä ja muun muassa Sm5:n penkit on palosuojattu Kehäradan tunneliliikenteeseen kelpaavalle tasolle. Toisaalta palosuojaus aiheuttaa ongelmia, koska suoja-aine nousee pienenkin kosteuden mukana penkin pintaan ja saa sen näyttämään epäsiistiltä. Kangaspenkeissä on myös aina oma jännitysmomenttinsa, sattuuko istuin olemaan märkä vai ei.
 
Tässä huvikseni kehittelin M300-metrojunaan linjakilpiä. Nythän ulkonäytöt puuttuvat kun junat hankittiin automaattiliikenteeseen "laituriovien taakse". Tilanne on muuttunut oleellisesti ja minun mielestäni on selvää, että sellaiset tarvitaan. Lisäksi olen itse sitä mieltä, että oikeassa kaupunkiliikenteessä joukkoliikenteen eri linjat erotetaan toisistaan nimenomaan linjatunnuksin. Tämän johdosta ehdotan linjatunnusten käyttöönottoa viimeistään länsimetron liikennöin aloittamisen myötä. Tällöin junaryhmiä on kaksi ja päätepisteitä neljä ja siten mielestäni selkeästi kaksi eri metrolinjaa. Siten erilliset linjatunnukset helpottaisivat niiden käyttöä.

Tässä kehitelmiäni:
https://www.dropbox.com/sh/544nu2kijs6g5rx/AAAWqNBqFNN3S-yIkXYn0Np5a?dl=0
 
Siis, eikö niissä oikeasti ole minkäänlaisia linjakilpiä? Huh, melkein naurattaisi jos ei itkettäisi.
On muuten hienot nuo ehdotukset, kannatan! :D
 
Takaisin
Ylös