M 300 -hankinta

Jostain syystähän ostamiseen käytettäviä euroja pidettiin kuusi kertaa tärkeämpänä kuin ylläpitoon käytettäviä euroja. Miksi toinen euro on toista arvokkaampi ei käynyt ilmi.

Elinkaarikustannukset ovat aina enemmän tai vähemmän arvioita ja vasta pitkän ajan päästä tiedetään mitä tuli todellisiksi kuluiksi. Siksi elinkaarikustannuksille ei voi antaa samaa painoarvoa kuin hankintahinnalle.
 
Sen sijaan nyt voisi olla järkevää toteuttaa M300-sarja siten, että se olisi yhteensopiva M200-sarjan kanssa. Kuten jo aiemmin todettiin, niin se tuskin tulee toteutumaan, koska syitä miksi se ei ole mahdollista kyllä keksitään.

Näin juuri. M200-sarjan tekniikan luulisi olevan vielä sen verran tuoretta, että se kannattaa tehdä yhteisajokelpoiseksi M300-sarjan kanssa.
 
Automaattiajossa metrojen yhteensovittamisen pitäisi olla kohtuullisen helppoa, koska keskustelun ei tarvitse tapahtua metroyksiköiden välillä, vaan se voi tapahtua automaattiohjauksen tietokoneiden välillä. Karrikoiden yksiköiden välillä ei siis tarvitse välittää muuta informaatiota kuin toivottu hidastuvuus tai kiihtyvyys.
 
Mutta vissiin se laadultaan parempi.

No, sanotaan nyt vaikka niin, että olisi ehkä kannattanut kysellä vaikkapa VR:ltä kokemuksia yhteistyöstä CAF:n kanssa kymmenen ensimmäisen Sm4:n osalta. Vaikka eihän käytännön asiat paina mitään, jos asiat näyttävät paperilla hyvältä. Veikkanpa kuitenkin, että tämä kauppa tulee paljon kalliimmaksi, kuin mitä paperilla näyttää...
 
No, sanotaan nyt vaikka niin, että olisi ehkä kannattanut kysellä vaikkapa VR:ltä kokemuksia yhteistyöstä CAF:n kanssa kymmenen ensimmäisen Sm4:n osalta. Vaikka eihän käytännön asiat paina mitään, jos asiat näyttävät paperilla hyvältä. Veikkanpa kuitenkin, että tämä kauppa tulee paljon kalliimmaksi, kuin mitä paperilla näyttää...

Ymmärtääkseni metropuolella on suhteellisen tuoreita omakohtaisia kokemuksia Siemensin kanssa toimimisesta, joten niinköhän sitten olisi ollut yhtään parempi valinta. Suo siellä, vetelä täällä. Tämä on sitä nykyaikaa, halvalla saa halpaa. Turha se on myyjiä yksistään syyttää, sillä ihan mahdollisuuksien rajoissa on, että nämä osaisivat valmistaa tarvittaessa (eli jonkun maksaessa) hyviäkin tuotteita.
 
Onhan CAF valmistanut vetureita, moottorijunia, metroja jne. ympäri maailmaa oleviin kohteisiin. Ei se täysi susi voi olla. Sm4 on kait Fiat suunnittelua.

Onko kellään muuten mitään ajatusta minkä näkösiä mahtavat M300 junat olla. Mitään tietoa tuosta ei tietenkään vielä ole, mutta varmasti jotain ajatuksia aiheesta on olemassa.
 
Onko kellään muuten mitään ajatusta minkä näkösiä mahtavat M300 junat olla. Mitään tietoa tuosta ei tietenkään vielä ole, mutta varmasti jotain ajatuksia aiheesta on olemassa.

Junat tulevat olemaan oransseja. :)
 
Vaikka Metro Istanbul, eikös ole sopiva pituuskin...
Alla linkissä, valokuva Istanbulin metron uudesta CAF-junasta. Olisikohan helsinkiläinen M300-metrojuna hiukan tuon tapainen, hiukan leveämmällä korilla, helsinkiläisellä istumajärjestyksellä sekä vähemmillä ovilla? Havainnekuvia sekä teknisisiä yksityiskohtia odotellessa... ;)

http://www.fotothing.com/photos/a33/a33ace6a53e4beb33f5958ed16d2f4b9_87b.jpg

---------- Viestit yhdistetty klo 1:19 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu klo 1:03 ----------

Pari videota (videoiden laatu vaihtelevaa) vielä Istanbulin CAF-metrojunasta (= nelivaunuinen, 90-metrinen, läpikuljettava "pötkö", kuten myös Helsinkiin ollaan tilaamassa):

http://youtu.be/a3fRItVInuY

http://youtu.be/Vz7fqqzCoU8

http://www.youtube.com/watch?v=2bUMI9iDB7U&feature=share&list=UL2bUMI9iDB7U

http://youtu.be/wQrUgR2tTRc
 
Viimeksi muokattu:
Varsin ruma nokka tolla junalla, tarkoitan Istambulin linkkiä. Saadaan vielä rumemmat junat kuin SL:n avaruusjunat. (C20)
 
Sm4 on kait Fiat suunnittelua.

CAF oli kokoonpanija.

Eikös se tuotantoketju mennyt jotenkin näin:

Italian Fiat voitti Sm4-valmistuksen, mutta tehtaan kapasiteettipulan takia alkusarjan valmistus siirrettiin Espanjaan CAF:ille, jolta VR ei siis ole junia tilannut. Sitten Alstom osti Fiatin ja loppusarjan tuotanto tehtiin edelleen Italian kapasiteettipulan takia Ranskassa, mutta nyt "omassa" tehtaassa.
 
Elinkaarikustannukset ovat aina enemmän tai vähemmän arvioita ja vasta pitkän ajan päästä tiedetään mitä tuli todellisiksi kuluiksi. Siksi elinkaarikustannuksille ei voi antaa samaa painoarvoa kuin hankintahinnalle.
Elinkaarikustannuksiin liittyy luonnollisesti epävarmuutta suhteessa hankintakustannukseen, mutta elinkaarikustannuksia ei pidä missään tapauksessa aliarvioida. Elinkaarikustannukset voivat olla paljon suuremmat kuin hankintahinta. Ja myyjän näkökulmasta on kaikkein helpointa voittaa kauppa tekemällä halvalla huonoa kalustoa, jonka ylläpito tulee kalliiksi. Tämä on raideliikenteen alalla ymmärretty jo vuosikymmeniä sitten. Ellei olisi, kannattaisi edelleen ostaa höyryvetureita, jotka ovat yksinkertaisina halpoja, mutta kalliita käyttää.

Elinkaarikustannukset ovat epävarmuudesta huolimatta tässäkin hankinnassa yhtä tärkeä kustannus kuin hankintahinta, joten oikea tapa on parantaa elinkaarikustannusten luotettavuutta. Se tapahtuu asettamalla elinkaarikustannus takuuehdoksi. Eikä takuuehto ole mitenkään kohtuuton vaatimus myyjälle, sillä elinkaarikustannus on yksi suunnitteluperuste, ja monet valmistajat tekevät mielellään kaupan myös huoltosopimuksesta. Huoltosopimusten teko ei olisi mahdollista, jos ei ole tiedossa, mitä ylläpito maksaa.

Olenkin yllättynyt siitä, että elinkaarikustannusten painoarvo hankintapäätöksessä on niin vähäinen kuin näkyy olevan. Tosin ei sitä enää tässä vaiheessa voi muuttaa, sillä painotus on päätetty jo tarjousta kirjoitettaessa. Eli myyjät ovat nähneet jo silloin, että HKL:lle kannattaa tarjota halpoja junia, joiden ylläpito tulee kalliiksi.

Muuten tästä hankinnasta voi todeta, että jälleen todistetaan automaattimetrohankkeen perusteluiden olleen vääriä. Automaattia perusteltiin junatarpeen vähenemisellä (monen muun väärän perustelun ohella). Mutta nyt tilataan 33 % enemmän junia kuin piti olla tarpeen tilata. Lisäjunia on tosin perusteltu myös sillä, että Espoolla olisi 750 miljoonaa rahaa rakentaa metronsa Kivenlahteen asti. Entäs sitten, kun ei olekaan? Miksi Helsinki tilaa junia Espoota varten ilman, että Espoon kanssa on sitova sopimus siitä, että Espoo maksaa junista vuokraa Helsingille riippumatta siitä, onko Espoolla rahaa metronsa jatkamiseen vai ei? Helsinki rahoittaa Espoon kaupungin toimintaa, mikä ei kuulu Helsingin kaupungin tehtäviin ja kaupunkilaisten maksettavaksi.

Antero
 
Muuten tästä hankinnasta voi todeta, että jälleen todistetaan automaattimetrohankkeen perusteluiden olleen vääriä. Automaattia perusteltiin junatarpeen vähenemisellä (monen muun väärän perustelun ohella). Mutta nyt tilataan 33 % enemmän junia kuin piti olla tarpeen tilata. Lisäjunia on tosin perusteltu myös sillä, että Espoolla olisi 750 miljoonaa rahaa rakentaa metronsa Kivenlahteen asti. Entäs sitten, kun ei olekaan? Miksi Helsinki tilaa junia Espoota varten ilman, että Espoon kanssa on sitova sopimus siitä, että Espoo maksaa junista vuokraa Helsingille riippumatta siitä, onko Espoolla rahaa metronsa jatkamiseen vai ei? Helsinki rahoittaa Espoon kaupungin toimintaa, mikä ei kuulu Helsingin kaupungin tehtäviin ja kaupunkilaisten maksettavaksi.

Miten niin tilataan 33% enemmän?

Jotenkin mulla on sellainen tunne että vanhoista M100 junista pyritään eroon mahdollisimman nopeasti. Automatisoinille otetaan aikalisä, ja toteutetaan kokonaisuudessaan sitten kun ei M100 sarjaa enää ole liikenteessä.

Ilmeisesti HKL:n metroliikenneyksiköstä tullaan tekemään osakeyhtiö niin että Espoo omistaa osan siitä. Ei kai siitä muuten tulisi mitään. Espoolla on rahaa, tai on ainakin varakkaita veronmaksajia. Espoolla on Suomen toiseksi alhaisin veroäyri joten maksukykyä on muutaman metrojunan ostamiseen.

Muuten, asiasta toiseen, paljonko yksi sen tyyppinen matalalattiaraitiovaunu jonka HKL on tilannut Transtechiltä maksaa? Ihan ajatusleikkinä haluaisin verrata että miten paljon yksi matkustajapaikka raitiovaunussa maksaa metron istumapaikkaan verrattuna.

JAtkettu:

Laskeskelin itse että yhden Transtech raitiovaunun hinta on 2.82 miljoonaa ja yhden metrojunan n 7 miljoonaa.
Matkustajapaikoissa se tarkoittaa (istuma ja seisomapaikat mukaanlaskettuna, täyteen ahdettuna) että raitiovaunussa paikan hinta on 18.000 ja metrossa 9.000

Jos HKL:stä tehdään yhteisyritys Helsingin ja Espoon kanssa niin ehdotan että ensi tilassa vain metrokioskista. Sitten kun raitiovaunuja alkaa liikkua Espoossa enemmän tulee varmaan sekin pulju kysymykseen.

t. Rainer
 
Viimeksi muokattu:
Joo, ratikat ovat kalliimpia. Mutta rata on paljon halvempaa ja matkat lyhyempiä. HSL:n talousraporteissa ratikat ja metro ovat suurin piirtein yhtä kalliita (halpoja) tuottaa per matka.
 
Takaisin
Ylös